Näyttää siltä, että rinnakkaistuontien liittäminen lääkkeiden viitehintajärjestelmään ei juuri ole innostanut valmistajia hintakilpailuun.   Rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakelulääkkeet [1] tulivat viitehintajärjestelmän piiriin tämän vuoden huhtikuusta alkaen. Uudistuksen tavoitteena on lisätä hintakilpailua alkuperäisvalmisteiden patenttisuojan alaisilla markkinoilla. Se on osa hallituksen esittämää 134 miljoonan euron säästöpakettia lääkekorvausmenoissa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, onko rinnakkaistuontien liittäminen viitehintajärjestelmään innostanut valmistajia hintakilpailuun. Heinäkuun alussa […]


Selvitimme, näkyvätkö korvausten leikkaukset tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutuksessa ja kustannuksissa.   Vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät, veren glukoosipitoisuutta pienentävät lääkkeet siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta alempaan erityiskorvausluokkaan. Niiden korvausprosentti aleni silloin 100 prosentista 65 prosenttiin.  Insuliinien korvaus säilyi ennallaan. Muutoksen arvioitiin alentavan lääkekorvausmenoja noin 20 miljoonaa euroa ja lisäävän vastaavalla summalla potilaiden omavastuita. Omavastuun […]


Dementialääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Samaan aikaan kyseisten lääkkeiden hinnat ovat halventuneet merkittävästi. Toistaiseksi dementian aiheuttama työkyvyttömyys on vähäistä.   Muistisairauksiksi määritellään tilat, jotka heikentävät muistin eri osien toimintaa ja tiedon käsittelyä, kuten kielellisiä toimintoja, ajattelu- ja käsityskykyä, asioiden ja ympäristön hahmottamista sekä toimintakykyä. Suurimmalle osalle muistisairauksista on ominaista, että ne etenevät vuosien […]


Avohoidon syöpälääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet Suomessa noin kolmanneksen vuosina 2008‒2015. Kustannuskasvua selittää käyttäjämäärän lisääntyminen mutta myös uusien kalliiden lääkkeiden markkinoille tulo.   Uusista myyntiluvan saavista valmisteista noin neljännes on syöpälääkkeitä. Niiden korkeat hinnat ovat herättäneet runsaasti keskustelua. Lääketeollisuus perustelee korkeita hintoja uuden lääkeaineen kehittämisen korkeilla kustannuksilla ja lyhyellä patenttisuojan alaisella myyntiajalla, jolloin lääkekehitykseen käytetyt investoinnit voidaan […]


Selvitimme, miltä terveydenhuollon sektorilta oululaiset saivat lääkemääräyksensä. Seuraavaksi tutkimme, eroavatko lääkkeiden määräämiskäytännöt eri sektoreilla.   Lääkekorvaukset muodostavat korvaussummaltaan suurimman etuuden Kelan sairasvakuutuksessa. Kelan lääkekorvaukset olivat kokonaisuudessa 1,38 miljardia euroa vuonna 2015. Sote-uudistusta pohtinut Brommelsin ym.  selvityshenkilöryhmä ehdotti, että lääkekorvausten rahoitusvastuu siirrettäisiin maakunnille. Tällöin maakunnat vastaisivat kustannuksista riippumatta siitä, onko lääke määrätty julkisessa vai yksityisessä terveydenhuollossa. Sote-uudistuksen tavoitteena […]


Eduskunta käsittelee parhaillaan muutoksia lääkkeiden Kela-korvauksiin. Kaikilla ei ole varaa kalliisiin lääkkeisiin, mikä heikentää terveyttä ja työkykyä.   Lääkekorvausten heikennykset ovat ajankohtainen kansanterveyteen ja kansanterveyden kehitykseen liittyvä asia, esimerkkinä diabeteslääkkeiden korvattavuutta koskevat muutokset (HE 184/2016; Diabetesliitto: Diabeteslääkkeiden Kela-korvauksia aiotaan heikentää).  Myös apteekkialan sääntelyn purkamisesta ja sen vaikutuksesta lääkkeiden hintoihin käydään keskustelua. Hyvä, että keskustelua käydään. Lääkkeiden […]


Nikotiini oli euromääräisesti tarkasteltuna myydyin yksittäinen lääkeaine Suomessa vuonna 2015. Sen tukkumyynti oli 47 miljoonaa euroa. Nikotiinia vaikuttavana aineena sisältävät nikotiinikorvaushoitovalmisteet ovat Suomessa ylivoimaisesti käytetyimpiä tupakasta vieroituksen lääkkeitä. Nikotiinikorvaushoidon tehosta ja turvallisuudesta vieroituksen tukena on vankkaa näyttöä. Näiden valmisteiden käytön tarkoituksena on vähentää tupakoinnin lopetuksen aiheuttamia vieroitusoireita korvaamalla tupakkatuotteiden sisältämää nikotiinia. Siten valmisteet vapauttavat lopettajan […]


Lääkkeiden viitehintajärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2009. Sen tavoitteena on yritysten välisen hintakilpailun ja potilaiden hintatietouden kasvattaminen ja siten lääkekustannusten kasvun hillitseminen. Ensimmäisenä vuonna viitehintajärjestelmällä saavutettiin 110 miljoonan euron säästöt, joista reilut 30 prosenttia kohdistui potilaiden maksuosuuteen. (Haula, Martikainen, Saastamoinen 2010) Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, vaikuttaa siltä, että kilpailu ei toimi järjestelmässä toivotulla tavalla. Siitä, […]


Keski-ikäisten ja ikääntyvien miesten yleisin seksuaalihäiriö on erektiohäiriö, jota esiintyy Suomessa jonkinasteisena jopa kahdella kolmasosalla 50–70-vuotiaista miehistä. Erektiohäiriöiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä ja on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyteen. Erektiohäiriölle altistavatkin tutut kansantautien riskitekijät, kuten esimerkiksi tupakointi, lihavuus ja liikunnan puute. Riskitekijöihin kuuluvat erityisesti korkea verenpaine, korkea veren kolesterolipitoisuus, diabetes ja sepelvaltimotauti. Lisäksi erektiohäiriölle voivat […]


Multi-Criteria Decision Analysis (MCDA), jonka voisi suomentaa vaikkapa monitavoitearvioinniksi, oli yksi pääteemoista marraskuussa Milanossa pidetyssä lääkealan toimijoiden ja tutkijoiden eurooppalaisessa suurtapahtumassa¹. Aiheesta puhuttiin paljon, koska ”perinteistä” kustannus-vaikuttavuusanalyysia on alettu pitää kapea-alaisena lähestymistapana lääkkeiden hintoja arvioitaessa. Lääkkeet ovat eri hoitomuodoista tarkimmin tutkittuja ja arvioituja. Myyntiluvan saaminen edellyttää lääkkeen kliinisten vaikutusten perusteellista tutkimusta. Päätettäessä siitä, otetaanko lääke […]


Euroopan unionin määritelmän mukaan harvinaisiksi sairauksiksi katsotaan sairaudet, joita sairastaa enintään viisi ihmistä 10 000 ihmistä kohti. Harvinaisia sairauksia arvioidaan olevan 5000–8000, ja jossain elämänsä vaiheessa niitä sairastaa 6–8 prosenttia väestöstä. Harvinaissairaita arvioidaan olevan Suomessa 300 000–400 000. Kansallinen ohjelma linjasi harvinaissairauksien diagnostiikkaan, hoitoon, kuntoutukseen, tutkimukseen ja harvinaista sairautta sairastavien tarvitsemaan tukeen liittyvät keskeiset kehittämistoimenpiteet vuosille 2014–2017 […]


Soten monikanavarahoituksen osaoptimointiongelmaa on hehkutettu pitkään. Osaoptimoinnilla tässä tarkoitan sitä, että terveydenhuollon päätöksentekijä tietoisesti siirtää kustannusvastuun toiselle maksajalle. Yritämme nyt rekisteritutkimuksen avulla lisätä tietoa siitä, miten tämä keppihevonen taltutetaan ja mikä on olennaista. Ilman tutkimustietoakin monilla tahoilla tästä taitaa olla jo valmis mielipide olemassa.


Noin 800 000 suomalaista käyttää vuosittain jotain psyykenlääkettä. Vaikeiden elämäntapahtumien ja kuormittavien olosuhteiden haitallisesta vaikutuksesta mielenterveyteen on enenevässä määrin tutkimusnäyttöä. Lapsuuden aikaisten vaikeiden kokemusten on myös osoitettu olevan yhteydessä itse raportoituun alentuneeseen mielenterveyteen. Ensimmäistä kertaa on nyt osoitettu laajaan suomalaiseen väestökyselyyn ja lääkerekisteritietoihin perustuvassa seurantatutkimuksessa lapsuuden ajan kuormittavien kokemusten lisäävän huomattavasti psyykenlääkkeiden käyttöä aikuisiässä. Tutkimus on toteutettu […]


Allergian ja astman kustannuksiksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa. Summaa kasvattavat erityisesti yli miljardiin nousevat välilliset kustannukset, ei niinkään suoraan sairauden hoidosta aiheutuvat kulut. Miksi? Sairastamisesta syntyy kustannuksia suoraan sairauden hoidosta, mutta sairaus vaikuttaa potilaan elämään monella tavoin eikä kaikkea ole helppo arvioida rahassa. Elämän laatu heikkenee ja sairaus voi vaikuttaa myös perheeseen, työntekoon ja […]


”Mukavaa postia Kelalta” otsikoi Taito Pekkarinen Lääkärilehden pääkirjoituksen vuonna 1997, kun Kela aloitti lääkemääräyspalautteen lähettämisen lääkäreille. Lääkäreiden kiitos palautteesta oli innostunutta. ”Parasta mitä Kelalta on koskaan tullut”, hehkutti yksi lääkemääräyspalautteen mukana seuranneeseen kyselyyn vastanneista lääkäreistä. Apteekkarilehden kesäkuisessa blogikirjoituksessa myös toimittaja Tiina Kuosa kiittää Kelan entistä avoimempaa tiedotuslinjaa. Erityiset kiitokset positiivisesta palautteesta saavat ajattelemaan, eikö Kelalta […]


  • 1
  • 2