Kuntoutus on sisällöltään monimuotoinen ja monialainen toimintakokonaisuus riippumatta siitä, puhutaanko lääketieteellisestä, sosiaalisesta, kasvatuksellisesta tai ammatillisesta kuntoutuksesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen yleinen vastuu on säädetty terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen, kuten Kelan järjestettäväksi. Lasten ja nuorten opillisesta sekä sosiaalisesta kasvatuksesta kantaa päävastuun ensin päivähoito, sen jälkeen peruskoulu ja jatkossa ammattiin valmistavat oppilaitokset. Jos sairauden, […]


Potilaiden itsearvioima muutos (Patient Rated Outcome Measures eli PROM) on ollut usean vuoden kiinnostuksen kohteena erityisesti niillä terveydenhuollon alueilla, joissa potilaat ovat hyvin heterogeenisia, interventiota ei voida standardoida, muutosta on vaikea objektiivisesti arvioida tai sekoittavien tekijöiden hallinta on vaikeaa. PROM mittareiden tavoitteena on myös tuoda asiakasnäkökulma selkeämmin osaksi kliinisen vaikuttavuuden arviointia. Interventiotutkimuksissa usein käytetyissä elämänlaatua […]


Ravitsemuskuntoutus ei tarkoita vain ravitsemusneuvontaa, kuten moni kuvittelee. Siihen sisältyy myös ruokatarjonta, joka on oleellinen osa ravitsemuskuntoutusta. Kelan standardien mukaan ravitsemusneuvonnan tulee toteutua pääosin laillistetun ravitsemus-terapeutin toimesta. Jos joku muu antaa neuvontaa, sen tulee tapahtua ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Lisäksi ruokatarjonnan tulee olla ravitsemussuositusten mukaista. Standardien tarkoitus on varmistaa, että ravitsemuskuntoutus ei perustu uskomuksiin vaan tutkittuun tietoon.


ASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuus on kyseenalaistettu ja sanottu, että se kohdistuu vääriin ihmisiin. Väitetään, että kuntoutukseen osallistuvat pitävät muutenkin itsestään ja terveydestään hyvää huolta. ASLAK on Kelan ammatillisesti syvennettyä varhaiskuntoutusta, jota on tarjottu 1980-luvulta lähtien ja jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyn alenemista. Kuntoutus on tarkoitettu niille, joilla on työkyvyn alenemisen riskejä, muttei vielä selkeitä työssä selviämisen ongelmia. […]


Masennushäiriöt ovat keskeisiä työkyvyttömyyttä aiheuttavia psykiatrisia sairauksia. Lähes joka viidennellä on jossakin elämänsä vaiheessa diagnostiset kriteerit täyttävä masennustila. Masennukseen liittyy mielialan laskua, toimintakyvyn alenemista, itsetunnon madaltumista ja joskus voimakastakin väsymystä. Aloitekykyisyys ja toimintojen loppuun saattaminen on vaikeaa, eikä masentunut kykene tuntemaan nautintoa niistä asioista, jotka aiemmin ovat tuntuneet hyviltä. Kiinnostus asioita ja toisia ihmisiä kohtaan […]


Tutkimukselta peräänkuulutetaan yhteiskunnallista hyötyä ja vaikuttavuutta. Tutkijatahot ja tutkimuksen rahoittajat alleviivaavat tutkimusohjelmissa ja strategia-asiakirjoissa tutkimuksen vaikuttavuutta. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus konkretisoituu näyttöön perustuvan politiikan ideaalissa. Sen mukaan päätöksenteko perustuu tutkimuksella tuotettuun luotettavaan tietoon. Yhteiskunta vaikuttaa tutkimuksen aihealueisiin ja hyvin tehty tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan – tähän ajatteluun perustuu esimerkiksi Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen ohjelmat ja Valtioneuvoston kanslian […]


Syksyllä 2010 varmistui, että Pandemrix-rokotteen ja lapsilla sekä nuorilla todetun narkolepsian lisääntymisen välillä oli selkeä yhteys. Kyseessä oli harvinainen sairaus ja asiantuntijatieto oli vielä vähäistä.  Työnjako tapahtui luontevasti. Erikoissairaanhoito keskittyi diagnoosin varmistamiseen ja hoitomahdollisuuksien selvittämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) keskittyi rokoteyhteyden varmistamiseen ja kun oli tämä todennettu, käynnistyi Lääkevahinkovakuutuspoolin työ korvausoikeuksien selvittämiseksi. Sosiaali- ja […]


Kelan kuntoutuslain (KKRL) 12 §:n mukaisten varojen pääkohde on harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestäminen. Tämän lisäksi näitä varoja tulee käyttää myös sairauksien ehkäisyä, kuntoutusta ja sairausvakuutusta koskevaan tutkimukseen ja kuntoutuksen kehittämistyöhön. KKRL 12:§  varoin rahoitettava tutkimustyö palvelee sekä Kelan järjestämän toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa että muita valtakunnallisia tarpeita. Varoja on viime vuosina myönnetty noin 2,2 miljoonaa euroa […]


Psykoterapia on terveydenhuollon tavoitteellista ja ammatillista toimintaa, joka tähtää psyykkisen terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseen. Psykoterapian järjestäminen kuuluu ensisijaisesti kunnallisen järjestämisvastuun piiriin, ja Kelan rahoittaman kuntoutuspsykoterapian tarkoituksena on täydentää julkisen terveydenhuollon psykoterapiapalveluita. Kela maksaa kuntoutuspsykoterapiasta osan, ja osa maksusta on kuntoutujan omavastuuosuutta. Kela ei korvaa aikarajoitteisia potilaan hoitoon kuuluvia lyhytpsykoterapioita. Yleisen käsityksen mukaan Kelan myöntämä kuntoutuspsykoterapia […]


Elinikä pitenee ja hoidon menot nousevat Terveystutkimuksella on viime vuosina ollut meille suomalaisille hyviä uutisia. Olemme saaneet kuulla, että suomalaiset elävät aikaisempaa pidemmän ja toimintakykyisemmän elämän. Pitkäaikaissairauksien kanssa tullaan toimeen paremmin ja vaikeitakin sairauksia, kuten syöpää voidaan hoitaa tehokkaasti. Kun sitten toimintakyky sairauden vuoksi heikkenee ja arjen toiminnot vaikeutuvat, yhteiskunta tarjoaa tukipalveluja. Tavoitteena on tukea […]


Skitsofrenia puhkeaa tavallisesti nuoressa aikuisuudessa. Tämän vakavan psykoosisairauden syytekijöitä ei suoraan tunneta, mutta sairastumiseen vaikuttavat geneettiset ja ympäristölliset tekijät sekä niiden vuorovaikutus. Sairastuminen vaikuttaa monella tavalla siihen, miten nuori aikuinen pystyy jatkamaan kouluttautumistaan, miten hän kykenee itsenäistymään ja luomaan sosiaalisia suhteita tai saa mahdollisuuksia osallistua työelämään. Yksilöllisen kärsimyksen ja läheisten kuormittuneisuuden ohella skitsofrenia myös maksaa […]


Nuoret odottavat usein ikävuosiensa lisääntymistä, koska jokainen vuosi on lähempänä omien oikeuksien ja päätäntävallan lisääntymistä. Siksi onkin erikoista, että vaikeavammaisille ja heidän vanhemmilleen 16 ikävuoden täyttäminen voi olla suuri huolen aihe. Vuodesta 1991 Kelan velvollisuutena on ollut järjestää vaikeavammaisuuden kriteerit täyttäville henkilöille pitkäaikainen ja vaativa, muu kuin sairaanhoitoon välittömästi liittyvä kuntoutus. Tämä oikeus on kytketty […]


Kuntoutuksen tulisi olla asiakaslähtöistä. Tämä on Suomessa varsin yksimielisesti hyväksytty näkemys. Yleisesti hyväksytään myös se, että kuntoutuksen onnistumisen edellytys on sen moniammatillinen toteutus. Tuskin kukaan pitää suomalaista kuntoutuspalvelujärjestelmää yksinkertaisena ja kuntoutuspalveluja helposti saavutettavana. Sitä vastoin kuntoutuksen nelijaosta lääkinnälliseen (myöh. toimintakykykuntoutukseen), ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen kuulee ristiriitaisia näkemyksiä puolesta ja vastaan. Samaan aikaan, kun sosiaalinen […]


Mies, joka osallistui Kelan järjestämään MS-tautia sairastaville tarkoitettuun ryhmämuotoisen kuntoutusmallin kokeiluun, kertoi, että ennen kokeilua hän kävi suihkussa lattialla istuen, kun voimat eivät riittäneet seisoen suihkutteluun. Vasta kuntoutuskokeilussa hän kuuli suihkutuolista. Hän oli yksi 42:sta kuntoutuskokeiluun harkinnanvaraisesti (KKRL 12§) valituista.  Lisäksi kokeiluun valittiin 38 kuntoutujaa, joilla on oikeus vaikeavammaisille tarkoitettuun Kelan järjestämisvelvollisuuteen kuuluvaan kuntoutukseen (KKRL […]


Töistä lähtiessäni kuulin rivakasti marssivan isän sanovan alle metrin mittaiselle lapselleen: ”Jos sä jäät musta jälkeen niin autot ajaa sun päälle”. Askeleet olivat pienemmällä perheenjäsenellä alle puolet isänsä askelista. Aika haasteellista on pienen elämän alku: pitää pysyä aikuisen tahdissa, jotta ei tule liiskatuksi. 


Vuonna 1975 julkaistussa kirjassa Psykiatrinen kuntoutus Antti Tamminen on koonnut kirjoittamaansa lukuun työssä viihtymisen perussyitä. Nämä jo vuosisadan vaihteen tuolla puolen ilmaistut ajatukset ovat edelleen aivan ajankohtaisia. Työssä viihtymistä haittaavat perussyyt voidaan listata näin: 1) paikallaan polkemisen tunne, 2) itsensä unohdetuksi ja laiminlyödyksi kokeminen, 3) tunne siitä, ettei tiedä mistään mitään ja 4) inhimillisten kontaktien […]


Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa puututaan mielenterveyspalveluja tuottavien toimijoiden väliseen yhteistyöhön (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 194/2009, pdf 925 kt). Asia on tärkeä, koska maassamme jatketaan voimakkaasti mielenterveyspalvelujen siirtoa laitosmuotoisesta hoitokulttuurista avohoitoon sekä erillisten mielisairaaloiden lakkauttamista.


Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli herättää intohimoja puolesta ja vastaan. Palveluseteliä perustellaan asiakkaan valinnan vapauden ja vastuun, yksityisen yritystoiminnan, palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden lisääntymisellä. Toisaalta palvelusetelin pelätään hajauttavan palveluja entisestään, siirtävän julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuta ja kustannuksia asiakkaille ja pitkällä aikavälillä keskittävän palvelujen tuottamista ja nostavan palvelujen hintoja.