Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen.   Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]


Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä.   Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]


Kuntoutuspalveluita markkinoiva viestintäkampanja tavoitti nuoret huonosti. Kampanja perustui markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Tiedon lisäksi nuorille tulisi tarjota henkilökohtaista neuvontaa kuntoutukseen hakeutumisen tueksi.   On arvioitu, etteivät kaikki kuntoutuksesta hyötyvät nuoret hakeudu tai heitä ei ohjata oikea-aikaisesti kuntoutuspalveluihin. Yhtenä ratkaisuna tähän Kela toteutti vuosina 2015–2016 nuorten kuntoutuspalveluita markkinoivan Mikä Kunto? -viestintäkampanjan. Kampanjassa markkinoitiin nuorille suunnattuja Kelan ammatillisia […]


Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta koskeva laki muuttui vuoden 2016 alussa. Tavoitteena oli parantaa kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta. Lainmuutoksen seuraukset eivät kuitenkaan ole vielä tiedossa, ja ratkaisumäärät näyttävät kehittyneen osin odotusten vastaisesti. Tutkimus vaikutuksista on käynnistymässä.   Lääkinnällinen kuntoutus on merkittävä Kelan kuntoutusetuus sekä asiakasmääriltään että kustannuksiltaan. Vuonna 2016 Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sai 28 258 kuntoutujaa, […]


Järjestyksessään kuudes ADHD-maailmankongressi järjestettiin Kanadan Vancouverissa. Kongressissa vaikutusvaltaiset tutkijaryhmät kokosivat yhteen ADHD-tutkimuksen ajankohtaiset tulokset.   Nykykäsityksen mukaan ADHD on neurokehityksellinen oirekuva, jonka ydinoireet heikentävät yksilön toimintakykyä. Perimällä, biologisilla ympäristötekijöillä ja psykososiaalisilla tekijöillä sekä erityisesti näiden tekijöiden yhteisvaikutuksella on merkittävä rooli oirekuvan kehittymisessä. Professori Luis Rohde (Maailman ADHD-järjestön puheenjohtaja) korosti uusimpien tutkimustulosten seuraamisen tärkeyttä, sillä tietoa […]


Kuntoutuspsykoterapian saajamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Etenkin nuoret saavat psykoterapiaa aiempaa enemmän ahdistuneisuushäiriön perusteella.   Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saatiin vuoden 2010 loppuun harkinnanvaraisena kuntoutuksena. Vuonna 2011 kuntoutuspsykoterapiasta tuli järjestämisvelvollisuuden alaista kuntoutusta, ja sitä voivat saada kaikki ne, jotka täyttävät etuuden saamisen kriteerit. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on kasvanut jo pitkään, ja lakimuutoksen yhteydessä kasvu kiihtyi voimakkaasti. Tässä kirjoituksessa […]


Järjestämisvelvollisuus kasvatti kuntoutuspsykoterapian saajien määrää. Nyt psykoterapialla voidaan tukea myös työuransa loppupäässä olevia.   Kelan kuntoutuspsykoterapia muuttui vuoden 2011 alusta harkinnanvaraisesta järjestämisvelvollisuuden alaiseksi kuntoutukseksi. Muutoksessa etuuden hakemisen kriteerit säilyivät pääosin samoina kuin aiemmin, mutta budjettivuoteen sidotut harkinnanvaraiset rahat eivät enää rajoita etuuden saajien määrää. Kuntoutuspsykoterapian saajien määrät ovat kasvaneet lakimuutoksen jälkeen reippaasti. Vuonna 2016 psykoterapiaan […]


Kun kuntoutetaan työhyvinvointia, on työkyvyn ylläpitämisessä jo kertaalleen epäonnistuttu. Kuka on työhyvinvoinnista päävastuussa?   Kelalla ja työeläkelaitoksilla on tärkeä rooli suomalaisten työurien pidentämisessä. Sairausvakuutuksen ja lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi ammatillinen kuntoutus tukee tarvittaessa työkykyä. Ammatilliset kuntoutusjaksot voivat sisältää monenlaista ja monipuolista tukea. Siten niillä on potentiaalia helpottaa kuntoutujien työhön pääsemistä sekä monenlaisten työkykyongelmien jälkeen työhön palaamista. […]


Käytännönläheiselle implementaatiotutkimukselle on kysyntää, sillä se tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Kelan uusi Muutos-hanke tutkii, millaisia vaikutuksia Kelan kuntoutuspalveluiden muutoksilla on ollut kuntoutujien saamaan palveluun.   Implementaatiotutkimuksella on vahva menneisyys. Se syntyi 1970-luvulla policy-analyysistä ja evaluaatiotutkimuksesta. Perinteistä ohjelmien tuloksiin keskittynyttä arviointia kritisoitiin, koska ne jättivät pimentoon (black box) sen, mitä toimeenpanon aikana tapahtui. Jeffrey Pressman ja […]


Psykoterapian asiakasmäärästä ei ole kokonaistilastoja, ja vaikka määrä kasvaa vuosittain, yli puolet jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Psykoterapian koordinointia on parannettava ja sen saatavuutta lisättävä.    Kelan 16–67-vuotiaille tukema psykoterapia tähtää opiskelu- tai työkyvyn ylläpitämiseen, kohentamiseen ja mahdollistamiseen, jos mielenterveyden häiriö niitä uhkaa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa ei ole tarkoitettu akuuttivaiheen hoidoksi. Se on lähtökohdallisesti kuntouttavaa, ja sen […]


Psykososiaaliset vaikeudet jäävät usein piiloon sairauksien hoidossa. Uusi kysely auttaa niiden selvittämisessä ja tutkimisessa.   Sairastamisen ja erilaisten oireiden vaikutukset ihmisen toimintakykyyn ja elämänlaatuun ovat monesti laaja-alaiset. Oireiden rinnalla ihmiset kokevat muun muassa mielialaan, arjessa selviytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja kognitiivisiin toimintoihin liittyviä ongelmia. Hoitotyön arjessa asiakkaan tilanteen kartoittaminen saattaa jäädä tekemättä, ellei yksikössä ole sovittuja […]


Kelan kilpailuttamissa fysioterapiapalveluissa kilpailua ei syntynyt sen enempää hinnoista kuin laadustakaan. Mitä tapahtui, ja mistä tulos johtuu?   Julkisia hankintoja koskevan sääntelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Kilpailulain ja -politiikan keskeisin tavoite on puolestaan luoda sellainen toimintaympäristö, jossa toimijat aidosti ja tehokkaasti kilpailevat keskenään (TEM). Kela ja THL tutkivat Kelan kilpailuttamia vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen […]


Masennus on merkittävä kansanterveysongelma. Masennuksen varhaisen tunnistamisen ja hyvän hoidon lisäksi oikea-aikainen ja riittävä kuntoutus on tärkeää, jotta työ- ja toimintakyvyn merkittävä ja pysyvä aleneminen voidaan ehkäistä. Masennuspotilaan yleisin kuntoutusmuoto on psykoterapia. Huoli psykoterapioiden riittävästä saatavuudesta ja alueellisista eroista on noussut viime aikoina esille julkisissa puheenvuoroissa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrien kasvun on arvioitu johtuvan osaltaan […]


Kela järjestää ja rahoittaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaille henkilöille, joilla on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöllisissä fysioterapiapalveluissa otettiin käyttöön asiakkaan valinnanvapaus virallisesti vuonna 2011. Tarkastelimme tuoreessa työpaperissa kyselytutkimuksella vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapian asiakkaiden näkemyksiä valinnanvapaudesta.


Asiakkaiden valinnanvapaus ja palveluseteleiden käyttö ovat sote-uudistuksen myötä lisääntymässä. Järjestelmän toivotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua ja nostavan laatua. Järjestelmän toimivuudesta löytyy tietoa kansainvälisen kirjallisuuden perusteella (Pitkänen V. & Pekola, P. 2016), mutta suomalaista tutkimusta aiheesta on vähän. Selvitimme tuoreessa The European Journal of Health Economics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kilpailun ja laadun välistä yhteyttä Kelan vaativan […]


Erilaisiin sähköisiin laitteisiin voidaan nykyään ladata monia terveyttä parantavia palveluja, jotka aiemmin piti hakea paikan päältä asiantuntijan vastaanotolla. Etäpalvelut ja digitalisaation tuotokset ovat osa nykypäivää, ja niitä kehitetään ja omaksutaan joka puolella. Myös uudistuksien kanssa hieman hitaammin liikkuvat tahot ovat alkaneet hyväksyä modernien etäpalvelujen kehittämisen ja käytäntöön ottamisen. Älypuhelimet ovat meillä aina mukana, kädessä ja […]


Kun kuntoutus tyypillisesti viittaa asiakkaalle tarjottaviin kuntoutuspalveluihin ja -etuisuuksiin, tarkoittaa kuntoutuminen asiakkaan omaa, sisäistä kuntoutumisen prosessia. Kuntoutuksen tavoiteltu vaikutus on asiakkaan kuntoutuminen. Kuntoutumisen lähtökohta on kokonaisvaltainen näkemys ihmisen toimintakyvystä, jolla tarkoitetaan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja tai edellytyksiä, arjessa selviytymistä ja osallistumisen mahdollisuuksia sekä vuorovaikutuksellista toimintaa. Kuntoutuminen on henkilökohtainen oppimis-, kasvu- ja muutosprosessi, joka näkyy […]


Kelan ammatillinen kuntoutus on ollut yksi merkittävä keino tukea työssä jaksamista niillä työntekijöillä, joiden työkyky on vaarassa heikentyä tai jo olennaisesti heikentynyt. Kelan terveysosasto kehitti työikäisten varhaiskuntoutusta vuosina 2007–2014 useissa eri hankkeissa ja otti käyttöön käsitteen työhönkuntoutus. Työhönkuntoutus ymmärretään ammatillisena kuntoutuksena, joka toteutuu laaja-alaisesti työpaikkojen, terveydenhuollon ja kuntoutuksen yhteistyönä. Viimeisessä työhönkuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2) testattiin työhön […]


Koskien hankaluutta ratkoa tämän hetken pirullisia ongelmia yhteiskunnassa julkaistiin Helsingin Sanomissa 21.9.2015 hyvä ja osuva mielipidekirjoitus. Siinä Pia Bäcklund ja Maria Åkerman (Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto) kirjoittivat, kuinka ”pirullisia ongelmista tulee silloin, kun niiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja ongelmien syntyä ja ratkaisumahdollisuuksia koskeva tieto on ristiriitaista, epävarmaa ja hankalasti yhteen sovitettavaa”. Kirjoittajat myös […]