Tarkastelimme ensimmäistä kertaa sitä, miten julkisen sairaanhoitovakuutuksen korvaukset jakaantuvat tulevien hyvinvointialueiden mukaan. Asukasta kohti laskettuna korvauksia maksetaan eniten alueilla, joissa ikääntyneiden osuus on suurin. Kela korvaa osan sairaanhoidon kustannuksista, jotka aiheutuvat yksityisistä lääkärikäynneistä, reseptilääkkeistä tai matkoista vastaanotolle.
Kainuun ja Lapin asukkaat saivat Kela-korvauksia eniten asukasta kohti. Määrä oli liki 600 euroa asukasta kohti, mikä oli neljänneksen enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin (kuvio 1).
Yhteen laskettuna eniten korvauksia kohdistui väkirikkaimmille Pirkanmaalle, Helsinkiin, Varsinais-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaalle, yhteensä noin miljardi euroa (kuvio 2).
Vuonna 2021 sairaanhoitovakuutuksen korvauksia sai yhteensä 3,7 miljoonaa suomalaista eli 68 prosenttia väestöstä. Korvauksia sai joka toinen (53 %) avohoidon reseptilääkkeistä, joka neljäs tai viides yksityisistä lääkäripalveluista (26 %), hammashoidosta (17 %) tai tutkimuksesta ja hoidosta (23 %) sekä joka kymmenes matkoista (10 %).
Yli 2,6 miljardin euron lääkkeiden, matkojen ja yksityisten palveluiden Kela-korvaukset turvaavat asiakkaiden palveluiden rahoitusta. Kelan sairaanhoitovakuutus on yksi tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon valtion rahoituskokonaisuutta, jonka tulevaisuus on vielä avoin.
Lääke- ja matkakorvauksia maksetaan erityisesti ikääntyneille
Tarkastelimme sairaanhoitokorvausten yhteyttä alueiden nettomenoihin ja THL:n tuottamiin tarvekriteereihin karkealla kuvailevalla analyysillä, jossa hyödynsimme Pearsonin korrelaatiokerrointa. Alueen nettomenoilla ja sairaanhoitovakuutuksen korvauksilla oli vahva yhteys. Toisin sanoen mitä enemmän alueella kuluu rahaa sote-palveluihin, sitä enemmän asukkaille maksetaan myös sairaanhoitovakuutuksen korvauksia.
Lääke- ja matkakorvaukset olivat voimakkaasti yhteydessä 75 vuotta täyttäneen väestön osuuteen hyvinvointialueilla. Korvauksia maksetaan eniten asiakkaille alueilla, joissa ikääntyneiden osuus on suurin. Erityisesti matka- ja lääkekorvauksilla on tuettu alueen asiakkaita ja sitä kautta myös alueellisia sote-palveluiden järjestäjiä.
Kela-korvauksista suurin osuus kertyy avohoidon reseptilääkkeistä, joita maksettiin yhteensä 1,7 miljardia euroa eli 308 euroa asukasta kohti. Lääkekorvaukset kasvoivat 136 miljoonaa euroa viime vuodesta.
Asukasta kohti lääkekorvauksia kohdistui eniten Pohjois-Savoon ja Etelä-Karjalaan. Alueilla maksettiin lääkekorvauksia peräti viidennes enemmän kuin keskimäärin.
Asukasta kohti korvaukset olivat pienimmät Helsingissä ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Kokonaisuudessaan eniten lääkekorvauksia maksettiin Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueille sekä Helsinkiin.
Matkakorvauksien kasvun syynä korona ja matkojen yhdistelystä luopuminen
Matkakorvauksia maksettiin yhteensä 311 miljoonaa euroa. Summa oli 26 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2020. Kasvun syynä oli koronatestauksiin liittyvien matkojen korvaaminen ja matkojen yhdistelyistä luopuminen. Matkakorvausten kasvu oli voimakkainta Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Savossa. Asukasta kohti korvauksia maksettiin eniten Kainuussa ja Lapissa, ja vähiten Helsingissä ja Vantaan-Keravan alueella.
Kokonaisuudessaan matkakorvauksia maksettiin eniten Pohjois-Pohjanmaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen.
Työikäisten määrä alueella yhteydessä yksityisten palvelujen korvauksiin
Ne alueet, joissa on paljon työikäisiä asiakkaita, hyötyvät eniten yksityisistä lääkäripalkkioista sekä tutkimuksen ja hoidon korvauksista, joskin näiden korvausten merkitys on euroissa suhteellisen pieni. Hammashoidon ja kuntoutuksen korvaukset eivät ole yhteydessä ikään. Samoin lasten ja nuorten osuus väestössä ei ollut yhteydessä sairaanhoitovakuutuksen korvausten määrän.
Mielenkiintoinen havainto oli, että THL:n tuottamilla sote-menojen tarvekertoimilla oli erittäin voimakas yhteys yksityisen hammashoidon korvauksiin (pearson= 0,9). Tarvekertoimella kuvataan väestön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta, ja nyt havaittu yhteys antaa viitteitä siihen, että asukasta kohti maksetut yksityisen hammashoidon korvaukset vastaisivat likimain väestön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta. Hammashoidon tarvetta ei tarvekriteereissä erikseen tarkastella.
Sen sijaan kuntoutuspalveluilla ei ollut yhteyttä tarvekertoimiin. Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan järjestämät kuntoutuspalvelut eivät ole yhteydessä koko väestön sairastavuuteen, vaan ne kohdentuvat erityisryhmille.
Koronatestaukset ja -rokotukset lisäsivät tutkimuksen ja hoidon korvauksia
Tutkimuksen ja hoidon korvaukset kasvoivat edellisvuodesta 75 prosenttia eli 30 miljoonaa euroa. Tutkimuksen ja hoidon korvaukset sisältävät muun muassa korvauksia laboratorio- ja radiologiatutkimuksista, fysioterapiasta ja psykoterapiasta. Korvausten määrän kasvu johtuu ainakin osin koronatestauksiin liittyvistä korvauksista sekä koronarokottamisesta.
Asukasta kohti eniten korvauksia kohdistui Helsinkiin, Varsinais-Suomeen ja Kanta-Hämeeseen sekä vähiten Kainuuseen, Lappiin ja Etelä-Savoon.
Kokonaisuudessaan eniten tutkimuksen ja hoidon korvauksia kohdistui Helsinkiin, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Tutkimuksen ja hoidon korvaukset kaksinkertaistuivat Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla sekä Helsingissä.
Yksityisten lääkäripalvelujen korvaukset säilyivät vaatimattomalla tasollaan
Vuosina 2020–2021 lääkäripalvelujen korvauksissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Yhteenlaskettuna lääkäripalveluiden (49 miljoonaa euroa) ja hammashoidon (45 miljoonaa euroa) korvauksia maksettiin eniten Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Länsi-Uudellemaalle ja Helsinkiin, kuhunkin noin 9–15 miljoonaa euroa.
Asukasta kohti yksityisiä lääkäripalkkiokorvauksia kohdistui eniten Helsinkiin, Varsinais-Suomeen ja, Länsi-Uudellemaalle, näissä korvauksia maksettiin noin kolmanneksen enemmän kuin maahan keskimäärin.
Keskimääräistä vähemmän korvauksia maksettiin taas Etelä-Savon yläpuolella sijaitseville hyvinvointialueille.
Asukasta kohti hammashoidon korvauksia kohdistui eniten Helsinkiin ja Varsinais-Suomeen sekä vähiten Kainuuseen ja Lappiin.
Sairaanhoitovakuutuksen rahoituksen historian ensimmäinen tarkastelu hyvinvointialueittain
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta. Aluevaalit on käyty ja valtuustot valittu. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä muuttuu radikaalisti. Kuntakohtaisesta rahoituksesta ja valtionosuuskriteereistä siirrytään valtion rahoitukseen. Kelan sairaanhoitovakuutus kuuluu keskeisenä osana sosiaali- ja terveydenhuollon valtion rahoituskokonaisuuteen.
Keskeisin ero rahoituksen jakoperusteissa on siinä, että valtio rahoittaa sote-menoja alueellisten tarvekriteerien perusteella, mutta sairaanhoitovakuutuksen rahoitus on korvamerkittyä ja kohdentuu tarkasti käytön mukaan. Rahoitusperusteena on syntynyt kustannus asiakkaalle, kun hän on ostanut esimerkiksi reseptilääkettä apteekista, kun taas sote-menojen kattamisessa rahoitustarve määritellään väestön ikärakenteen ja sairastavuuden mukaan.
Tulevaisuudessa pohdittavaksi nousee, jaetaanko myös sairaanhoitovakuutuksen kattamat voimavarat alueille tarvekertoimien perusteella, vai onko järkevää pysytellä korvausperusteisessa, korvamerkityissä ja todellisiin kustannuksiin perustuvissa järjestelmissä.
Timo Hujanen
erikoistutkija, Kela
Twitter: @th774489
Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
Twitter: @mikkolahm
| Liitteet. Taulukot 1 ja 2. Lähde: Tilastotietokanta Kelasto – kela.fi
Taulukko 1. Sairaanhoitovakuutuksen korvaukset asukasta kohti (€/asukas) vuonna 2021. |
|||||||
| Hyvinvointialue | Lääkkeet | Matkat | Lääkäripalkkiot | Hammashoito | Tutkimus ja hoito | Kuntoutuspalvelut | Yhteensä |
| Itä-Uusimaa | 284 | 44 | 11 | 8 | 12 | 52 | 411 |
| Keski-Uusimaa | 284 | 35 | 10 | 8 | 12 | 59 | 407 |
| Länsi-Uusimaa | 251 | 29 | 12 | 9 | 15 | 60 | 375 |
| Vantaa ja Kerava | 242 | 23 | 10 | 7 | 14 | 66 | 363 |
| Varsinais-Suomi | 331 | 43 | 12 | 10 | 16 | 96 | 508 |
| Satakunta | 339 | 59 | 10 | 8 | 14 | 73 | 504 |
| Kanta-Häme | 358 | 49 | 8 | 8 | 16 | 73 | 512 |
| Pirkanmaa | 324 | 49 | 9 | 9 | 14 | 100 | 504 |
| Päijät-Häme | 329 | 44 | 8 | 8 | 11 | 58 | 457 |
| Kymenlaakso | 368 | 68 | 10 | 9 | 11 | 58 | 524 |
| Etelä-Karjala | 321 | 70 | 6 | 7 | 13 | 57 | 475 |
| Etelä-Savo | 369 | 97 | 6 | 8 | 6 | 72 | 558 |
| Pohjois-Savo | 351 | 77 | 8 | 7 | 11 | 83 | 536 |
| Pohjois-Karjala | 357 | 97 | 8 | 7 | 9 | 88 | 565 |
| Keski-Suomi | 315 | 69 | 7 | 6 | 12 | 95 | 503 |
| Etelä-Pohjanmaa | 341 | 95 | 7 | 6 | 8 | 77 | 534 |
| Pohjanmaa | 310 | 52 | 6 | 9 | 8 | 57 | 442 |
| Keski-Pohjanmaa | 317 | 78 | 5 | 6 | 6 | 110 | 521 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 314 | 89 | 8 | 7 | 10 | 119 | 546 |
| Kainuu | 353 | 148 | 6 | 6 | 6 | 93 | 613 |
| Lappi | 346 | 113 | 6 | 5 | 6 | 103 | 579 |
| Helsingin kaupunki | 240 | 22 | 13 | 10 | 18 | 77 | 380 |
| Ahvenanmaa | 224 | 57 | 3 | 20 | 5 | 25 | 334 |
| Koko maa | 308 | 56 | 9 | 8 | 13 | 81 | 474 |
| Taulukko 2. Sairaanhoitovakuutuksen korvaukset (milj.€) vuonna 2021. | |||||||
| Hyvinvointialue | Lääkkeet | Matkat | Lääkäripalkkiot | Hammashoito | Tutkimus ja hoito | Kuntoutuspalvelut | Yhteensä |
| Itä-Uusimaa | 28,2 | 4,4 | 1,1 | 0,8 | 1,2 | 5,2 | 40,8 |
| Keski-Uusimaa | 57,3 | 7,0 | 2,0 | 1,5 | 2,4 | 11,9 | 82,2 |
| Länsi-Uusimaa | 120,3 | 13,7 | 5,7 | 4,2 | 7,2 | 28,6 | 179,8 |
| Vantaa ja Kerava | 67,1 | 6,3 | 2,8 | 2,0 | 4,0 | 18,3 | 100,4 |
| Varsinais-Suomi | 160,4 | 20,7 | 5,8 | 4,8 | 7,8 | 46,3 | 245,8 |
| Satakunta | 72,7 | 12,7 | 2,1 | 1,7 | 3,1 | 15,6 | 108,0 |
| Kanta-Häme | 61,1 | 8,4 | 1,3 | 1,4 | 2,7 | 12,4 | 87,3 |
| Pirkanmaa | 171,2 | 25,8 | 4,8 | 4,6 | 7,4 | 52,6 | 266,5 |
| Päijät-Häme | 67,6 | 9,0 | 1,6 | 1,7 | 2,2 | 11,9 | 93,9 |
| Kymenlaakso | 59,6 | 11,0 | 1,6 | 1,4 | 1,9 | 9,4 | 84,9 |
| Etelä-Karjala | 40,5 | 8,9 | 0,8 | 0,9 | 1,7 | 7,2 | 60,0 |
| Etelä-Savo | 48,6 | 12,8 | 0,8 | 1,0 | 0,8 | 9,4 | 73,5 |
| Pohjois-Savo | 87,2 | 19,1 | 1,9 | 1,8 | 2,7 | 20,7 | 133,3 |
| Pohjois-Karjala | 58,4 | 15,8 | 1,2 | 1,1 | 1,5 | 14,4 | 92,4 |
| Keski-Suomi | 86,0 | 18,7 | 1,8 | 1,7 | 3,2 | 26,0 | 137,3 |
| Etelä-Pohjanmaa | 65,5 | 18,3 | 1,3 | 1,2 | 1,5 | 14,7 | 102,4 |
| Pohjanmaa | 54,5 | 9,1 | 1,0 | 1,6 | 1,4 | 10,1 | 77,8 |
| Keski-Pohjanmaa | 21,5 | 5,3 | 0,3 | 0,4 | 0,4 | 7,5 | 35,5 |
| Pohjois-Pohjanmaa | 130,5 | 37,2 | 3,2 | 2,7 | 4,1 | 49,4 | 227,1 |
| Kainuu | 25,2 | 10,6 | 0,4 | 0,4 | 0,5 | 6,6 | 43,7 |
| Lappi | 61,1 | 19,9 | 1,1 | 1,0 | 1,1 | 18,2 | 102,3 |
| Helsingin kaupunki | 159,0 | 14,3 | 8,4 | 6,5 | 12,0 | 51,1 | 251,3 |
| Ahvenanmaa | 6,8 | 1,7 | 0,1 | 0,6 | 0,1 | 0,8 | 10,1 |
| Koko maa | 1 710,3 | 310,8 | 51,3 | 45,2 | 70,7 | 448,0 | 2 636,3 |
Kommentit