D-vitamiinia tarvitaan – varo superannoksia!

Created with Sketch. 22.2.2011
Created with Sketch.
Hakala Paula

Jaa artikkeli D-vitamiinia tarvitaan – varo superannoksia! sosiaalisessa mediassa

”Syön D-vitamiinilisää noin 20-kertaisesti Suomen suosituksiin nähden”, hehkuttaa 14-vuotias ”Jere” erään lehden palstoilla. Hän saa D-vitamiinia popsimistaan pillereistä päivittäin noin 150 μg. Se on kolminkertainen määrä verrattuna turvallisen saannin ylärajaan, joka on hänen ikäiselleen 50 μg/vrk sekä Suomessa että koko Euroopassa.

Kala on elintarvikkeista paras luontainen D-vitamiinin lähde

Mainonta koukuttaa

Internetin keskustelupalstoilta ilmenee, että D-vitamiini on saanut monet muutkin pauloihinsa. Siitä on tullut myös median lempivitamiini, josta kerrottaessa ei ylisanoja säästellä. Moni mieltääkin D-vitamiinin miltei ihmeaineeksi.

On totta, että tutkimuksissa on havaittu D-vitamiinin niukan saannin yhteys moniin sairauksiin kuten infektioihin, diabetekseen, MS-tautiin ja masennukseen. Tämä ei kuitenkaan todista sitä, että pillereiden runsas syönti ehkäisisi näitä sairauksia.

Moni D-vitamiinia purkista yliannoksia nappaileva ilmeisesti kuvittelee, että mitä enemmän vitamiineja sen parempi. Tämä pätee ruokaan, mutta ei vitamiinivalmisteisiin – eikä varsinkaan D-vitamiiniin.

Tiedosta liikasaannin riskit

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja liikaa saatuna myrkyllistä. Se kertyy rasvakudokseen ja lihaksiin ja poistuu niistä hitaasti. Jossain tulee vastaan raja, jonka jälkeen sen vaikutukset keikahtavat hyödyistä haitoiksi.

Liikasaannin vaaraa lisää se, jos syö samanaikaisesti useita D-vitamiinia sisältäviä valmisteita, eikä ota huomioon niistä kertyvää D-vitamiinin kokonaismäärää. Myös tarkoituksella suuria annoksia syövä ottaa riskin – joko tietoisesti tai tiedostamattaan.

Mitä haittaa liikasaannista voi olla? Jos syö pitkän aikaa suuria annoksia D-vitamiinia, se irrottaa luustosta kalsiumia, joka kertyy kehon pehmeisiin kudoksiin kuten verisuonistoon, sydämeen ja munuaisiin. Vakava seuraus voi olla esimerkiksi munuaiskivet tai munuaisten vajaatoiminta.

D-vitamiinimyrkytys oireilee väsymyksenä, ruokahaluttomuutena, päänsärkynä, vatsakipuina ja pahoinvointina. Jos oireille ei löydy muuta syytä ja ne vain jatkuvat, on syytä tarkistaa mahdollinen D-vitamiinin supersyönti.

Mitä yhteistä on lampaalla ja D-vitamiinilla? Vitamiinipillereissä käytetyn D3-vitamiinin lähtöaine eristetään lampaanvillasta.

Varovaisuus on D-vitamiinipillereiden käytössä paikallaan. Siihen viittaavat kahdesta muusta rasvaliukoisesta vitamiinista – A- ja E-vitamiinista – saadut kokemukset. Vaikka ravinnosta saatuna niiden havaittiin suojaavan eräiltä syöviltä, SETTI-tutkimus osoitti, että pillereinä nautittuina ne lisäsivätkin syöpäsairauksia. (Ks. Tiede-lehti.)

Samaan viittaa myös tuore pohjoismainen tutkimus, jossa sekä matala että korkea veren D-vitamiinipitoisuus olivat yhteydessä sekä syöpä- että kokonaiskuolleisuuteen. (Ks. tutkimus).

Kohtuukäyttö – hyödyllistä ja turvallista

D-vitamiinivalmisteita toki suositellaan, mutta vain kohtuuannoksina ja tietyille riskiryhmille: lapsille ja nuorille, odottaville ja imettäville äideille sekä ikääntyneille. Heitä koskevat suositukset löytyvät Ravitsemusneuvottelukunnan ohjeista.

Näiden suositusten perusteena on se, että veren D-vitamiinipitoisuudet ovat valtaosalla riskiryhmiin kuuluvista niin pahasti alakantissa, että se vaarantaa heidän luustonsa terveyden.

Pieni D-vitamiinilisä voi olla hyödyksi talviaikaan myös niille, jotka eivät käytä syystä tai toisesta kalaa, eivätkä D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä. Pillereiden tarvetta vähentää puolestaan se, jos on mahdollisuus pyrähtää tankkaamaan D-vitamiinia etelän auringosta.

Riski saada ruoasta liikaa D-vitamiinia on lähes olematon – samoin silloin, kun käyttää valmisteita suositusten mukaan. Alussa mainitun ”Jeren” ja muidenkin kannattaa huolehtia siitä, että D-vitamiinin saanti on kohdallaan. Siten saa osakseen sen hyödyt, mutta ei tarvitse pelätä sen mahdollisia haittoja.

Lisätietoa löydät osoitteesta: www.kela.fi/tutkimus > Terveys ja lääkkeet > Ravintokulma > D-vitamiini

Paula Hakala
johtava tutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi