Heikoimmin työllistyvät ohjautuvat palveluihin, joiden yhteys työelämään on kaukaisin

Työttömälle on tarjolla monenlaisia palveluita työllistymisen tueksi. Eri palveluista työttömät käyttivät yleisimmin terveyspalveluita. Palvelut kohdentuivat eri tavoin iän, koulutuksen, sairastavuuden ja työhistorian mukaan. Työllistyminen oli todennäköisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla ja harvinaisinta sosiaalipalveluiden asiakkailla. Tämä selvisi juuri ilmestyneessä rekisteritutkimuksessamme, joka koski vuonna 2016 työttömäksi jääneitä oululaisia.

Työttömille on tarjolla erilaisia palveluita, joilla on osin erilaisia tavoitteita. Ihannetilanteessa työttömäksi jäänyt saa oikea-aikaisesti tarvitsemiaan palveluita. Palvelujärjestelmä on kuitenkin hajanainen ja monimutkainen, ja se voi vaikuttaa palveluihin ohjautumiseen. Aiempaa tietoa työttömien palveluiden käytöstä ja käytön yhteydestä työllistymiseen on niukasti.

Tutkimuksemme toi aiempaa kattavamman kokonaiskuvan työttömien eri palveluiden käytöstä. Lisäksi arvioimme palveluihin osallistumisen yhteyttä myöhempään työmarkkina-asemaan. Tähän vaikuttavat palveluiden tavoitteet, mutta myös niihin ohjautuvien yksilöiden ominaisuudet.

Tarkastelimme työttömäksi jääneiden oululaisten eri palveluiden käyttöä kuuden ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana. Työtön voi saada tukea työllistymiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen työvoimaviranomaisten työvoimapalveluista, Kelan sekä työeläkelaitosten kuntoutuksesta sekä terveys- ja sosiaalipalveluista.

Tutkimuksemme työttömät käyttivät näistä yleisimmin terveyspalveluita kuuden ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana, harvimmin taas kuntoutusta. Runsas kolmannes työttömistä ei saanut mitään tässä tarkasteltuja palveluita kuuden ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana.

 

Eri palveluiden käyttäjät poikkeavat toisistaan

Eri palveluihin ohjautuu tai valikoituu hyvin erilaisia ihmisiä. Seuraavaksi tarkastelemme eroja iän, koulutuksen, sairastavuuden ja aiemman työllisyyden suhteen. Nämä tekijät ovat yhteydessä myös työllistymisen todennäköisyyteen.

Nuorimmat palveluihin osallistujat löytyivät työ- ja koulutuskokeilusta, sosiaalityöstä ja -ohjauksesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Vanhimpia olivat kuntoutukseen osallistuneet ja terveyspalveluita käyttäneet.

Sosiaalityön palveluita käyttäneistä suurin osa oli käynyt vain perusasteen. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneista kukaan ei ollut valmistunut korkea-asteelta. Kuntoutukseen osallistuneet olivat kouluttautuneet pisimmälle.

Kuntoutuksen ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaat sairastivat yleisimmin jotain pitkäaikaissairautta. Työ- ja koulutuskokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet sairastivat vähiten. Pitkäaikaissairaiksi määrittelimme ne, joille Kela korvasi erityiskorvattavia lääkkeitä.

 

Sosiaalityön ja -ohjauksen ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat kävivät harvemmin töissä työttömyyttä edeltävän puolen vuoden aikana. Yleisimmin töissä olivat käyneet terveyspalveluita käyttäneet ja ne, jotka eivät olleet käyttäneet mitään tarkastelluista palveluista.

 

Työllistyminen on harvinaisinta sosiaalipalveluiden asiakkailla

Työttömäksi jäävistä moni työllistyy nopeasti. Tarkastelimme tässä niitä työttömäksi jääneitä, joiden työttömyys kesti vähintään kuusi kuukautta. Tutkimme siten suhteellisen pitkään työttömänä olleita. Heistä monet tarvitsevat työllistymisen ja työkyvyn tueksi erilaisia palveluita.

Eri palveluilla on erilaisia tavoitteita ja erilaiset kohderyhmät. Työvoimapalveluilla on suoraan työelämään liittyvä työllistymistavoite. Sosiaalipalveluiden tavoitteet taas voivat liittyä elämänhallintaan. Siksi eri palveluihin osallistuvat poikkeavat toisistaan.

Palveluiden tavoitteiden ja kohdejoukkojen erot näkyvätkin siinä, olivatko eri palveluita käyttäneet työllistyneet yhden ja kahden vuoden kuluttua. Vaikka palveluihin osallistuneiden erot taustatekijöissä huomioitiin, oli palveluihin osallistuneiden välillä eroja työllistymisessä.

Vuoden kuluttua työttömäksi jäämisestä todennäköisimmin olivat työllistyneet työvoimakoulutukseen osallistuneet. Harvinaisinta työllistyminen oli kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkailla. Kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalityön ja työ- ja koulutuskokeilujen asiakkaat päätyivät usein kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Ammattilaisten osaamisesta on huolehdittava myös palvelujärjestelmän muuttuessa

Heikoimmin työllistyvät näyttävät ohjautuneen palveluihin, joiden yhteys työelämään on kaukaisin. Ongelmana on, ettei vastuu vaikeasti työllistyvistä kuulu oikein kenellekään. Ammattilaiset tarvitsevat laajaa osaamista osatakseen arvioida työttömän palvelutarvetta. Lisäksi heidän on tunnettava palvelujärjestelmä.

Työttömille suunnattujen palvelujen järjestelmä on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa. Palvelujärjestelmää muuttavat tulevaisuudessa ainakin julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden siirto hyvinvointialueiden järjestettäväksi vuonna 2023, TE-palveluiden siirtyminen kuntien järjestettäväksi vuonna 2024, osatyökykyisiä työttömiä työllistämään pyrkivän uuden valtionyhtiön perustaminen, sosiaaliturvauudistus sekä kuntoutusjärjestelmän mahdollinen uudelleenorganisointi.

Toivottavasti näiden muutosten keskellä pystytään huolehtimaan myös palveluita järjestävien ammattilaisten järjestelmäosaamisesta sekä erilaisten palveluiden koordinoinnista.

Näin tutkimus tehtiin:

• Tutkimus on osa Oulu-tutkimushanketta.
• Valitsimme tutkimukseen vuoden 2016 aikana työttömäksi jääneet oululaiset, jotka eivät olleet olleet työttömiä edellisen kuuden kuukauden aikana ja joiden työttömyys kesti vähintään kuusi kuukautta.
• Tarkastelimme palveluiden käyttöä ensimmäisen kuuden kuukauden aikana työttömäksi jäämisestä.
• Työvoimakoulutus ja työ- ja koulutuskokeilu olivat TE-palveluita. Kuntoutus käsitti Kelan ammatillisen ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian sekä työeläkekuntoutuksen. Terveyspalvelut käsittivät lääkäri- ja hoitajakäynnit kaikilla kolmella sektorilla. Muut palvelut olivat julkisia sote-palveluita.
• Lisäksi tarkastelimme myöhempää työmarkkina-asemaa yhden ja kahden vuoden kuluttua työttömäksi jäämisestä.
• Tarkasteluissa otimme huomioon yksilön taustatekijöitä, sairastavuuden ja työttömyyttä edeltävän työmarkkinatilanteen.

Hanna Rinne
Tutkija, Kela
@Hanna_Rinne

Jenni Blomgren
Tutkimuspäällikkö, Kela
@JenniBlomgren

Lue lisää:

Hanna Rinne & Jenni Blomgren (2021) Työttömien palveluiden käyttö ja niiden yhteys työllistymiseen. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2021, s. 34–45.