Asiakas haluaa sydänkuntouksesta tietoa ja tukea elämäntapamuutokseen

Created with Sketch. 4.1.2022
Created with Sketch.
Seppänen-Järvelä Riitta
Created with Sketch.
Karhula Maarit
Created with Sketch.
Saukkonen Sari

Jaa artikkeli Asiakas haluaa sydänkuntouksesta tietoa ja tukea elämäntapamuutokseen sosiaalisessa mediassa

Sepelvaltimotauti on suomalaisten kansansairaus. Kroonista sepelvaltimotautia sairastaa arvioiden mukaan yli 180 000 suomalaista, ja keskimäärin joka kuudes suomalainen kuolee sepelvaltimotautiin. Kuntoutuksella voidaan ehkäistä sydänsairauden etenemistä ja kuolemanriskiä.

Kun sairaus todetaan, sen hoitoon kuuluu lääkehoidon ohella olennaisena osana elintapojen muutos. Terveelliset elintavat pienentävät sairauden etenemisen ja kuoleman riskiä. Kuntoutus tarjoaa uudessa elämäntilanteessa ja muutoksessa tarvittavaa tietoa, tukea ja ohjausta. Sen tavoite on vahvistaa sydänsairaan työ- ja toimintakykyä.

Sepelvaltimotauti on Kelan sydänkuntoutuskurssille osallistujien yleisin diagnoosi. Kuntoutuskursseille voivat hakeutua myös sydämen vajaatoimintaa, kardiomyopatiaa, sydänsarkoidoosia tai jotain harvinaista tai synnynnäistä sydänsairautta sairastavat sekä läppäleikatut.

Sydänkuntoutuskurssiin sisältyy 15 kuntoutusvuorokautta noin vuoden aikana. Vaikka kuntoutus toteutetaan pääasiassa ryhmässä, jokaisen asiakkaan yksilöllinen kuntoutustarve ja -tavoite otetaan huomioon.

Selvitimme tutkimuksessa sydänkuntoutuskurssien asiakkaiden odotuksia kuntoutuksen toteutumisesta ja sisällöstä. Kuntoutuksen alkaessa asiakkaat vastasivat kyselyyn. Kyselyyn osallistujat (N=120) olivat iältään yleisimmin 61-vuotiaita ja valtaosa (77 prosenttia) miehiä. Työelämässä heistä oli noin kolmasosa (33 prosenttia). Vastaajat kuvasivat terveydentilaansa ja elämänlaatuaan kohtalaiseksi.

 

Kuntoutukselta toivotaan tukea elämätapamuutokseen

Pyysimme asiakkaita nimeämään kolme tärkeintä asiaa tai aihealuetta, joita he toivovat kuntoutuksessa käsiteltävän. Kirkkaasti kärjessä olivat erilaiset liikuntaan liittyvät asiat: asiakkaat halusivat tietoa sopivista ja monipuolisista liikuntamuodoista sekä esimerkiksi siitä, millaiset rasitustasot ja tavoitteet sopivat omaan tilanteeseen.

Toiseksi odotettiin tietoa ravitsemuksesta eli konkreettisia ohjeita ruokavalioon ja apua painohallintaan. Kolmas keskeinen aihealue oli elämäntapamuutoksiin motivoituminen. Kuntoutuskurssien asiakkailla on siis ymmärrys siitä, että pelkkä tieto oikeasta liikunnasta tai ravinnosta ei riitä, vaan kestäviin muutoksiin edetään omassa arjessa itse toimien.

Kolmen yleisimmän aihealueen lisäksi tärkeitä teemoja olivat sairauden hyväksyminen ja siihen sopeutuminen. Useat vastaajat painottivat henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä asioita, kuten hyvän unen merkitystä. Myös kuntoutussuunnitelmaan, lääkitykseen ja muihin palveluihin liittyen toivottiin apua ja neuvoja.

 

Asiakkailla on vahva motivaatio osallistua kuntoutukseen

Aivan kuntoutuksen alussa tuli selvästi esille asiakkaiden vahva motivaatio kuntoutuksen aloittamiseen. Kun kysyimme valittujen asioiden tärkeyttä kuntoutuksen toteutuksessa, suurin osa vastaajista arvioi asiakaslähtöiseen kuntoukseen liittyvät teemat erittäin tärkeäksi tai jokseenkin tärkeäksi.

Vastaajat toivoivat yksilöllistä huomiota ja sitä, että palveluntuottaja on valmistautunut riittävästi juuri kyseisen asiakkaan kuntoutukseen. Myös kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyö nähtiin tärkeänä.

Merkillepantavaa on, että vastaajat pitivät omaa osuuttaan kuntoutuksessa tärkeänä. He halusivat osallistua kuntoutuksensa tavoitteiden asettamiseen ja laatia toimivan ja realistisen kuntoutumisen suunnitelman yhdessä ammattilaisten kanssa.

Vastaajat myös arvioivat, että on tärkeää ymmärtää erilaisten arviointien, kuten tutkimusten ja testausten, tarkoitus ja merkitys omalle kuntoutumiselle. Vastauksista syntyy kuva aktiivisesti omaan kuntoutumiseensa osallistuvista asiakkaista.

 

Läheiset ja vertaistuki tärkeää kuntoutujalle

Kuntoutuksen toteutus ryhmässä mahdollistaa vertaisilta saatavan tuen. Vertaistuki on leimallisesti erittäin tärkeä elementti kuntoutuksessa ja se mainittiinkin yhtenä tärkeänä kuntoutukselta odotettavista asioista. Tämän lisäksi myös läheisen tai perheen merkitys nousi esille.

Läheisen roolia kuntoutuksessa arvioi 116 asiakasta. Heidän näkemyksissään korostui läheisen suuri ja kannustava merkitys omassa kuntoutumisessa.

Läheisen on mahdollista osallistua sydänkuntoutuskurssille kahden päivän ajan. Läheisen rooli konkretisoituu hänen osallistuessaan itse kuntoutuskurssille. Vajaa puolet (45 prosenttia) asiakkaista ilmoitti, että heidän läheisensä osallistuu kuntoutukseen.

Vastaajat uskoivat, että kuntoutus vastaa myös läheisen tarpeisiin. Tätä positiivista tulosta on mielenkiintoista verrata myöhempään arvioon kuntoutuksen lopussa – toivottavasti näkemys säilyy yhtä myönteisenä.

 

Kuntoutuksella laajat vaikutukset yksilölle, hänen läheisilleen ja yhteiskunnalle

Kuntoutuksen hyödyn ja vaikutusten kannalta olennaista on, että se tapahtuu asiakkaan näkökulmasta oikea-aikaisesti. Kyselyvastausten perusteella suurin osa (82 prosenttia) koki, että kuntoutus tuli oikeaan aikaan vajaalla viidenneksellä (18 prosenttia) liian myöhään.

Sydänsairauksista aiheutuu suuria menetyksiä ja haasteita paitsi yksilölle ja hänen läheisilleen, myös yhteiskunnalle, kun muun muassa työterveydenhuollosta, sairauspäivärahoista ja tekemättömästä työstä kertyy kustannuksia.

Kuntoutuksella voidaan ehkäistä sydänsairauden etenemistä ja kuolemanriskiä. Oikea-aikainen kuntoutukseen pääsy sydänsairauden akuuttivaiheen jälkeen tukee arjessa selviytymistä ja työkyvyn palautumista. Sydänkuntoutus on näin eduksi niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Jokaisen sydänsairastuneen soisikin saavan tilanteeseensa sopivaa kuntoutusta.

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @RiittaSJ

Sari Saukkonen
tutkija, Kaakkois-Suomen AMK
Twitter: @Sari_Saukkonen

Maarit Karhula
erikoistutkija, Kaakkois-Suomen AMK
Twitter: @MaaritEKarhula