Sekä naiset että miehet käyttivät Kelan korvaamia yksityishammaslääkäripalveluita vuonna 2020 edellisvuotta vähemmän
Keväällä 2020 Kelan korvaamia yksityishammaslääkäripalveluita käytti edellisvuotta harvempi. Vaikka hammaslääkärillä käyneiden määrät olivat taas loppuvuonna edellisvuoden tasolla, jäi kävijöiden määrä koronapandemian ensimmäisenä vuonna edellisvuotta pienemmäksi. Koronapandemian on pelätty johtavan hoitovajeeseen, jos terveydenhuollon käyntejä siirtyy tai peruuntuu kokonaan ja hoito viivästyy.
Maaliskuussa 2020 hallitus julisti, että Suomi on koronapandemian vuoksi poikkeusoloissa, ja yhteiskunnassa otettiin käyttöön erilaisia ohjaustoimia ja rajoituksia. Lisäksi julkisuudessa käytiin runsaasti keskustelua koronaviruksen terveydelle aiheuttamista riskeistä. Ihmisiä myös ohjeistettiin arvioimaan kriittisesti omaa tarvettaan kiireettömään hoitoon ja välttämään ylimääräisiä kontakteja varsinkin hengitystieinfektio-oireisena.
Lisäksi oletettiin, että suun terveydenhuoltoon liittyy erityinen tartuntariski. Keväällä 2020 sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n julkaisemassa suun terveydenhuollon koronaohjeistuksessa suositeltiinkin esimerkiksi, että koronapotilaille, hengitystieoireisille, virukselle altistuneille ja vakavan taudin riskiryhmiin kuuluville annetaan vain kiireellistä hoitoa. (Harjunmaa ym. 2020.)
Yksityiset hammaslääkärit tuottavat merkittävän osan erityisesti keski-ikäisten suun terveydenhuollon palveluista (Nurminen ym. 2021). Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään lisäksi, että naiset käyttävät enemmän suun terveydenhuollon palveluita kuin miehet (Koponen ym. 2018, Nurminen ym. 2021).
Tässä kirjoituksessa tarkastelen, miten Kelan korvaamia yksityishammaslääkäripalveluita käyttäneiden naisten ja miesten lukumäärä kehittyi koronapandemian ensimmäisen vuoden aikana. Tarkastelen hammaslääkärillä kävijöiden lukumääriä kuukausittain vuonna 2020 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. (Kuvio 1.)
Kelan korvaamia yksityishammaslääkäripalveluita käyttäneiden naisten ja miesten lukumäärät jäivät keväällä 2020 edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmiksi. Hammaslääkärillä käyneiden määrät laskivat maaliskuussa edellisvuoden tason alapuolelle ja olivat erityisen alhaalla huhtikuussa. Tämä todennäköisesti heijastelee erityisesti kiireettömään hoitoon liittyvien käyntien perumista tai siirtämistä myöhempään ajankohtaan.
Käyntejä ovat voineet siirtää tai perua palveluntuottajat, mutta myös asiakkaat. Suositukset, julkisuudessa käyty keskustelu sekä koronavirustartuntoihin liittyvä pelko ovat saattaneet vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen hoitoon hakeutumisessa erityisesti suun terveydenhuollossa.
Käyntien määrä kasvoi loppuvuonna
Kansallista ohjeistusta suun terveydenhuollon palveluista päivitettiin syyskuussa 2020, kun tietoa esimerkiksi koronaviruksen tartuntatavoista sekä virukselta suojautumisesta oli karttunut (Harjunmaa ym. 2020). Loppuvuonna yksityishammaslääkärillä käyneiden lukumäärät palasivatkin samalle tasolle kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana, tai jopa hieman sitä korkeammaksi.
Kaiken kaikkiaan sekä naiset että miehet käyttivät kuitenkin Kelan korvaamiayksityishammaslääkäripalveluita vuonna 2020 hieman edellisvuotta vähemmän. Naiset kävivät ennen koronapandemiaa yksityishammaslääkärillä useammin kuin miehet, ja näin oli myös vuonna 2020.
Myös julkisessa terveydenhuollossa tuotettujen suun terveydenhuollon käyntien määrä jäi ensimmäisenä koronavuonna aiempaa pienemmäksi (Harjunmaa ja Jormanainen 2021). Hoitamattomina lieväoireiset tai oireettomatkin suuinfektiot saattavat heikentää kokonaisterveyttä, erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla (Rissanen ym. 2020). Jos pääsy kiireettömään suun terveydenhuoltoon viivästyy, voi hoidon tarve myöhemmin kasvaa.
Hammaslääkärikäyntejä tarkasteltiin käyntikuukauden perusteella
Tarkastelin palveluiden käyttöä sen mukaan, missä kuussa hammaslääkärissä oli käyty. Kelan tilastoissa palveluiden käyttö taas tilastoidaan etuuden maksuajankohdan mukaan (esim. Blomgren ja Mikkola 2020). Usein palvelun käyttäjä saa etuuden suorakorvauksena heti palvelutapahtuman yhteydessä, mutta korvausta on mahdollista hakea myös jälkikäteen. Näin hammaslääkärikäynti ja siihen liittyvän etuuden maksu eivät välttämättä tapahdu samassa kuussa, ja palveluita käyttäneiden lukumäärissä voi olla eroa sen mukaan, tarkastellaanko tilannetta käynnin vai etuuden maksun ajankohdan perusteella.
Hanna Rättö
tutkija, Kela
hanna.ratto@kela.fi
Twitter: @hanna_ratto
Kirjoitus liittyy Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) -rahoitusta saaneeseen Koronakriisin vaikutuksen sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -hankkeeseen.
Lue lisää:
Blomgren J ja Mikkola H. Kelan korvaustilastoissa ei vielä näy yksityislääkärillä ja yksityishammaslääkärillä käyntien vähenemistä. Kelan Tutkimusblogi 21.4.2020.
Harjunmaa U ja Jormanainen V. Suun terveydenhuollon käynneissä ei olla vieläkään vuoden 2019 tasolla. Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen. THL:n seurantaraportti, viikot 45-46 / 2021, 24.11.2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Harjunmaa U, Auero M, Hiivala N ja Suokka T. Suun terveydenhuolto. Teoksessa Kestilä L, Härmä V ja Rissanen P (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen Asiantuntija-arvio, syksy 2020. Raportti 14 / 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa – FinTerveys 2017-tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 4/2018, 236 sivua. Helsinki 2018.
Nurminen M, Blomgren J, Mikkola H. Hammaslääkärissä käydään joko julkisella tai yksityisellä sektorilla – harvoin molemmilla. 17.3.2021. Kelan Tutkimusblogi.
Rissanen P, Parhiala K, Kestilä L, Härmä V, Honkatukia J, Jormanainen V. COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen – nopea vaikutusarvio. Raportti 8/ 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
