Profilointi tekisi kuntoutuspalvelusta yksilöllistä – totta vai tarua?

Kun puhutaan profiloinnista, mieleen tulee tyypillisesti myyntiin ja markkinointiin liittyvät asiat tai dekkareiden rikostutkimus. Profilointia voidaan kuitenkin käyttää markkinoinnin kohdentamisen lisäksi muissakin yhteyksissä. Voisiko profilointia hyödyntää myös kuntoutuspalveluiden räätälöinnissä?

Profilointi on ajankohtainen aihe ja erityistä huomiota ovat saaneet tietosuojaan liittyvät kysymykset. Tietosuojavaltuutetun määritelmän mukaan profilointi tarkoittaa henkilötietojen automaattista käsittelyä, jossa arvioidaan ihmisen henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Profiloinnilla tarkoitetaan erityisesti työsuoritukseen, taloudellisen tilanteeseen, terveyteen, henkilökohtaisiin mieltymyksiin, kiinnostuksen kohteisiin, luotettavuuteen, käyttäytymiseen, sijaintiin tai liikkeisiin liittyvien piirteiden analysointia tai ennakointia. Profilointi on automaattista tai osittain automaattista. Se kohdistuu henkilötietoihin ja arvioi henkilökohtaisia ominaisuuksia. Profilointi on lähtökohtaisesti mahdollista ilman henkilön erillistä suostumusta.

Päätöksiä voidaan tehdä automaattisesti ilman profilointia, ja profilointia voidaan tehdä ilman automaattista päätöksentekoa. (Tietosuojavaltuutetun toimisto 2020.)

Profilointi – tuttua tutkimukselle

Profilointi tulee käsitteenä lähelle segmentointia ja luokittelua, joka puolestaan on tuttua tutkimusanalyysille. Tutkimuksessa tyypittelyyn ja luokitteluun pohjautuen tehdään tulkintoja ja päätelmiä. Aineistojen analyysin tuloksena voidaan esittää esimerkiksi palveluiden käyttäjäprofiileita. Sosiologian historiassa klassikko on Max Weberin ideaalityypin käsite. Ideaalityypin kaltaiset teoreettiset käsitteet eivät voi kuvata todellisuutta sellaisenaan.

Profilointia, joka edellyttää tiedon käsittelyä ja analyysiä, tehdään paljolti tieteellisen tutkimuksen ulkopuolella. Tieteellinen tutkimus, joka on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa, nojaa tieteellisen tutkimuksen kriteereihin – kuten avoimuuteen ja toistettavuuteen – ja on eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa.

Data-analytiikan keinot mahdollistavat moninaisen profiloinnin ja profiloinnissa voidaan käyttää useita tietolähteitä. Profilointi voi perustua esimerkiksi henkilöltä itseltään saatuun tietoon, joka on kerätty kyselylomakkeella tai haastattelemalla. Henkilön käyttäytymisestä voidaan kerätä tietoa havainnoimalla tai kysymällä muilta henkilöiltä. Olennaista on, mihin ja miten tietoja käytetään.

Profiloinnilla palvelutarpeet esille

Profilointia voidaan hyödyntää asiakkaan palvelutarpeiden selvittämisessä. Esimerkiksi Suuntima-työkalu, jota terveydenhuollon asiakas ja ammattilainen käyttävät yhdessä, on kysymyksiin perustuva menetelmä. Siinä asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat kysymykset, joihin vastaaminen auttaa asiakasta ymmärtämään omaa tilannettaan. Ammattilaiselle vastaukset tuovat apua yksilölliseen kohtaamiseen ja palvelujen ohjaamiseen asiakasta voimaannuttavalla tavalla. Suuntima huomioi sekä terveyden ja mahdollisen sairauden asettamat ehdot, että asiakkaan elämäntilanteen. (Suuntima 2020.)

Kelan Muutos-hankkeessa tutkittiin kuntoutuksen muutosten vaikutuksia asiakkaille. Hankkeen monessa osatutkimuksessa havaittiin merkkejä asiakaskunnan polarisaatiosta. Karkeasti voidaan sanoa, että se, kuinka asiakas hyötyi kuntoutuksesta ei määrittynyt iällä, sukupuolella tai työmarkkina-asemalla vaan liittyi asiakkaan toimijuuteen. Osa asiakkaista oli tietoisia tarpeistansa, pystyi sanoittamaan tavoitteensa ja oli kiinnostunut palvelun sisällöstä, ja heillä oli vahva motivaatio ja muutoshalukkuus. Toisaalta osa asiakkaista oli huonosti motivoituneita, tuli palveluun lähetettyinä ja oli epätietoisia tavoitteista ja suunnitelmista. He tavallisesti kokivat hyötyvänsä heikommin kuntoutuksesta ja tavoitteiden saavuttaminen jäi laihemmaksi. Vaikka kuntoutuspalveluiden sisältöjä räätälöidäänkin asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, tulee näiden tuoreiden tutkimustulosten perusteella ajatelleeksi, että tehokkaasta ja järjestelmällisestä asiakkaiden profiloinnista olisi hyötyä kuntoutuksen yksilöllistämisessä entistä paremmin.

Niille asiakkaille, joiden toimijuus on vahvaa, tavoitteet ja keinot voidaan räätälöidä asiakkaan itseohjautuvuutta ja sitoutumista hyödyntäen. Toisaalta on asiakkaita, jotka tarvitsevat ammattilaisten tuen kuntoutumisessaan. Heille henkilökohtaisen ja aidosti vuorovaikutteisen avun ja valmennuksen tulisi olla sellaista, että kokemus kuntoutuksesta tuntuisi tarkoituksenmukaiselta ja oman elämän kannalta oikealta.

Tieto käyttöön

Kuten myynnin ja markkinoinnin maailmassa on havaittu, asiakkaiden käyttäytymisen mallintaminen ja mallin hyödyntäminen tuovat parempia tuloksia kuin asiakkaiden luokitteleminen esimerkiksi iän, sukupuolen tai muun ulkoisen tekijän perusteella. Näin lienee myös laajemminkin palveluissa. Myös tutkimuksen tuottamaa tietoa voitaisiin hyödyntää palvelujen toteuttamisessa nykyistä paremmin.

Esimerkiksi monimenetelmällisen Muutos-hankkeen osatutkimuksista TEAK –kuntoutuksen (työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus) tuotti profiloivaa tietoa palvelun asiakkaista. Palveluun ohjautui hyvin erilaisissa tilanteissa olevia asiakkaita, joiden työkyky ja siihen vaikuttavat rajoitteet sekä elämäntilanne vaihtelivat. Tämä asetti haasteita palvelun toteutukselle; omaohjaajat kokivat asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin vastaamisen haasteelliseksi. (Haapakoski ym 2020)

OPI-kuntoutuksen (masennus- ja ahdistuneisuushäiriötä sairastaville 16–25-vuotiaille) tutkimuksessa selvitettiin palvelun kohdentumista ja havaittiin niin ikään haasteena kuntoutuksen yksilöllisen mukauttaminen, jotta nuorten asiakkaiden tarpeisiin olisi pystytty vastaamaan kohdentuneemmin (Harkko ym 2020).

Myös kuntoutuksen palveluntuottajilla on paljon erilaista tietoa asiakkaistaan. Oletan, että asiakastiedon syvällisempi jalostaminen ja systemaattinen hyödyntäminen toisi hyötyjä niin asiakkaille kuin kuntoutuksen toteuttajille sekä järjestäjälle.

Riitta Seppänen-Järvelä
Tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Lähteet

Haapakoski K, Åkerblad L, Tolvanen A, Mäntysaari M. Kelan työllistymistä edistävä kuntoutus. Palvelun toimivuuden edellytykset. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 22, 2020.

Harkko J, Villa T, Korkeamäki J, Vaalasranta L, Poutiainen E. Kuntoutus opistojen tukena. OPI-kuntoutuksen toteutuminen. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 19, 2019.

Muutos-hanke. Saatavissa: < https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-kuntoutuksen-kehittaminen-paattyneet-hankkeet-muutos-hanke>. Viitattu 2.8.2020.

Suuntima-työkalu. Saatavissa: < https://www.suuntima.com>. Viitattu 3.8.2020.

Tietosuojavaltuutettu. Saatavissa: < https://tietosuoja.fi/automaattinen-paatoksenteko-profilointi >. Viitattu 4.8.2020