Sosiaaliturvan stressitesti 2: Työttömyys laskisi kotitalouksien käyttettävissä olevia tuloja keskimäärin viidenneksellä

Created with Sketch. 29.6.2020
Created with Sketch.
Jauhiainen Signe
Created with Sketch.
Pyy-Martikainen Marjo
Created with Sketch.
Räsänen Tapio

Jaa

Koronapandemian seurauksena huhtikuussa 2020 oli vuoden takaiseen verrattuna 200 000 uutta työtöntä tai lomautettua. Lomautukset ja työttömyys pienensivät erityisesti yksin asuvien,  naisten, nuorten ja matalasti koulutettujen palkansaajakotitalouksien tuloja.

Selvitämme simulointilaskelman avulla, miten työttömäksi tai lomautetuksi joutuminen vaikuttaa palkansaajakotitalouksien toimeentuloon. Tarkastelemme työttömyydestä aiheutuvaa tulojen muutosta kotitalouden rakenteen ja viitehenkilön eli kotitalouden eniten ansaitsevan henkilön iän mukaan.

Työttömyysriski jakautuu epätasaisesti eri palkansaajaryhmiin.  Aiemmassa blogissa tarkastelimme, kuinka hyvin sosiaaliturva suojaa kaikkia palkansaajakotitalouksia työttömyyden aiheuttamalta köyhyysriskiltä. Tarkastelu perustui simuloituun tilanteeseen, jossa kunkin kotitalouden eniten ansaitseva henkilö jää työttömäksi. Tässä blogissa simuloimme realistisemman työttömyystilanteen, jossa ikä, sukupuoli ja koulutustaso vaikuttavat henkilön työttömyysriskiin.

Simuloitu laskelma antaa kuvan palkansaajakotitalouksien toimeentulosta

Hyödynnämme laskelmassa SISU-mikrosimulointimallia. Mallilla laskemme kuinka kotitalouksien tulot muuttuvat, jos yksi tai useampi kotitalouden jäsen jää työttömäksi. Laskelma perustuu vuoden 2020 alun lainsäädäntöön ja vuoden 2018 Sisu-mallin rekisteriaineistoon. Aineisto edustaa suomalaista kotitalousväestöä ja se koostuu noin 800 000 suomalaisen tiedoista.

Laskelman kohdejoukkona on kaikki palkansaajakotitaloudet, joissa kotitalouden eniten ansaitseva henkilö on alle 65-vuotias. Palkansaajakotitaloudeksi määrittelemme talouden, jossa on vähintään yksi palkansaaja eli vuoden aikana palkkatuloja saanut henkilö. Henkilöt, jotka ovat saaneet palkkatulojen lisäksi työttömyyskorvausta tai opintorahaa, eivät määrity tarkastelussamme palkansaajiksi. Kohdejoukkoon kuuluu noin 1,3 miljoonaa palkansaajakotitaloutta.

Tulojen jakaminen kulutusyksiköiden lukumäärällä tekee erikokoiset kotitaloudet vertailukelpoisiksi

Tulokäsitteenä käytämme kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja, jotka muodostuvat kotitalouden saamien palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen sekä tulonsiirtojen ja kotitalouden maksamien verojen ja maksujen erotuksena.

Voidaksemme vertailla kooltaan ja rakenteeltaan erilaisten kotitalouksien tuloja, tarkastelemme kotitalouden kulutusyksikköä kohden laskettuja käytettävissä olevia tuloja. Kotitalouden kulutusyksiköiden lukumäärä muodostuu kotitalouden aikuisten ja lasten lukumäärän perusteella. Käytämme OECD:n muunnettua kulutusyksikköasteikkoa. [1]

Simuloitu tilanne vastaa huhtikuun 2020 työttömyyslukuja

Koronakriisin aiheuttama työttömyys ja lomautukset ovat kohdistuneet eri tavoin eri väestöryhmiin. Voidaksemme arvioida koronakriisin vaikutusta palkansaajakotitalouksien toimeentuloon, simuloimme aineistoon työttömyystilanteen hyödyntämällä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston perusteella laskettuja työttömäksi jäämisen todennäköisyyksiä. Työttömäksi jäämisen todennäköisyydet on laskettu sukupuolen, iän ja koulutusasteen mukaisissa osajoukoissa.

Laskelma on suuntaa antava: Vuoden 2020 huhtikuussa työttömien työnhakijoiden lukumäärä kasvoi vuoden takaisesta huhtikuusta n. 203 000:lla Simuloitu työttömyys kattaa tästä osan: simuloidussa osajoukossa työttömyys nousi noin 188 000 hengellä.

Alle 30-vuotiaiden tulot pienenevät eniten

Simulointilaskelman perusteella noin 180 000 kotitaloudessa yksi tai useampi henkilö jää työttömäksi. Tällaisissa kotitalouksissa on yhteensä noin 490 000 henkilöä (Taulukko 1).

Työttömyyden seurauksena kotitalouksien kulutusyksikköä kohden käytettävissä olevat tulot pienenevät keskimäärin 23 % eli noin 570 euroa kuukaudessa. Tulonmenetys on suhteellisesti suurempi nuoremmissa ikäryhmissä. Eniten eli 29 % tulot pienenevät 21-30-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa on paljon yksinasuvia ja työttömyyden perusturvan piirissä olevia.  Tässä ikäryhmässä myös tulojen euromääräinen muutos on suurin, 620 euroa kuukaudessa.

Taulukko 1. Työttömyyden tai lomautuksen vaikutus kulutusyksikköä kohden käytettävissä oleviin tuloihin kotitalouden viitehenkilön iän mukaan.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pienenevät 550- 600 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden. 21-30-vuotiaiden viitehenkilöiden kotitaloudet, joissa on paljon yksin asuvia ja suhteellisesti vähemmän lapsiperheitä, menettävät euroina eniten per kulutusyksikkö.

Yksin asuvien tulot pienenevät eniten

Kotitaloustyypin mukaan jaoteltuna käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden pienenevät keskimäärin 400-900 euroa kuukaudessa, kun vähintään yksi kotitalouden jäsen jää työttömäksi.

Lapsiperheillä tulot pienenevät muita kotitalouksia vähemmän sekä suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin että euromääräisesti.

Yksin asuvat menettävät eniten sekä suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin että euromääräisesti. Työttömäksi joutuminen pienentää yksin asuvien tuloja 41 % eli noin 900 euroa kuukaudessa. Muut kotitaloudet menettävät tuloistaan 17–25 % eli 400-600 euroa kuukaudessa.

Taulukko 2. Työttömyyden tai lomautuksen vaikutus kulutusyksikköä kohden käytettävissä oleviin tuloihin kotitaloustyypin mukaan. Vähintään yksi kotitalouden jäsen jää työttömäksi.

Useamman kotitalouden jäsenen työttömyys merkitsee suurempaa tulonmenetystä

Simuloinnissa noin 5 prosentissa kahden tai useamman aikuisen kotitalouksista vähintään kaksi kotitalouden jäsentä jäisi työttömäksi (Taulukko 3). Näillä kotitalouksilla kulutusyksikköä kohden käytettävät tulot pienenevät 28-44 %.

Lapsiperheiden tulot pienenevät 31 % eli noin 800 euroa kuukaudessa, kun kahden aikuisen kotitalouksilla tulot pienenevät 44 % eli noin 1300 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden.

Taulukko 3. Työttömyyden tai lomautuksen vaikutus kulutusyksikköä kohden käytettävissä oleviin tuloihin kotitaloustyypin mukaan. Vähintään kaksi kotitalouden jäsentä jää työttömäksi.

Työssäoloehdon lyhennys vaikuttaisi yllättävän harvaan

Koronakriisin alkuvaiheessa toteutettiin useita muutoksia lomautettujen työttömyysturvaan. Työssäoloehtoa lyhennettiin 26 viikosta 13 viikkoon ajalle 16.3.2020–6.7.2020. Palkansaajat siis pääsivät lyhemmällä työhistorialla ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.

Simuloinnin perusteella työssäoloehdon lyhennys toi runsaat tuhat uutta henkilöä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Miksi muutos ei vaikuttanut useampaan palkansaajaan? Tämä johtuu siitä, että noin 2000–3000 hengellä työssäoloehdon muutos olisi oikeuttanut ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, mutta he eivät olleet työttömyyskassan jäseniä.

Usea ansaitsija sekä tulonlähde suojaavat palkansaajakotitalouksia

Työttömyys pienentää palkansaajakotitalouksien tuloja keskimäärin 23 % eli noin 570 euroa kuukaudessa. Usean aikuisen kotitaloudet ovat paremmin suojattuja kuin yhden aikuisen kotitaloudet. Lapsiperheet ovat keskimäärin paremmin vakuutettuja tulonmenetystä vastaan kuin lapsettomat taloudet, yksin asuvat ja nuoret. Mistä nämä erot johtuvat?

Ensiksi tulojen pieneneminen riippuu muiden kotitalouden jäsenten lukumäärästä — simuloinnin perusteella vaikuttaisi siltä, että puoliso on edelleenkin hyvä vakuutus. Toiseksi taloudellinen liikkumavara riippuu myös kotitalouden elinvaiheesta: esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys, omistusasuminen, työttömyysturvan lisäksi maksettavat lapsikorotukset sekä useampi ansaitsija kotitaloudessa ovat yleisempiä kotitalouksissa, joiden jäsenet ovat keskimäärin vanhempia.

Kotitalouden yhden tai useamman jäsenen jäädessä työttömäksi sen saamat tulonsiirrot, kuten työttömyysturvaetuudet ja asumisen tuet, suurenevat. Toisaalta kotitalouden maksamat verot ja sosiaaliturvamaksut pienenevät. Sekä tulonsiirtojen suureneminen että verojen ja maksujen pieneneminen kompensoivat työttömyydestä aiheutuvaa palkkatulojen menetystä.

Blogisarjan seuraavassa osassa analysoimme, miten palkansaajakotitalouksien tulojen rakenne muuttuu työttömyyden seurauksena.

[1] Asteikon mukaan kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa arvon 1, toinen ja sitä seuraavat aikuiset ja yli 13-vuotiaat saavat arvon 0,5 ja 0-13-vuotiaat lapset saavat arvon 0,3. Esimerkiksi kotitalous, jossa on yksinhuoltaja ja kaksi alle 13-vuotiasta lasta saisi kulutusyksiköiden lukumääräksi 1,6.

 

Tapio Räsänen
tutkija, Kela
Twitter: @TapioRasanen

 

 

 

Signe Jauhiainen
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @SigneJauhiainen

 

 

 

Marjo Pyy-Martikainen
matemaatikko, Kela
Twitter: @MarjoPyy

 

 

 

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kela.fi

Aiemmat kirjoitukset:

Tutkimus tekee sosiaaliturvalle stressitestin. Tapio Räsänen, Signe Jauhiainen, Marjo Pyy-Martikainen. Sosiaalivakuutus (5.5.2020) URL: https://sosiaalivakuutus.fi/tutkimus-tekee-sosiaaliturvalle-stressitestin/

Sosiaaliturvan stressitesti 1: Toimeentulo turvattuna valtaosalla palkansaajakotitalouksista. Tapio Räsänen, Signe Jauhiainen, Marjo Pyy-Martikainen. URL: https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5345