Vanhempainpäivärahan määrä lasketaan uudella tavalla – muutos heikentää lomautettujen ja työttömien tilannetta
Kevään koronaepidemian seurauksena tapahtunut lomautusten ja työttömyyden kasvu paljastaa nyt, ketkä kärsivät määräytymisperusteen muutoksesta.
Vuoden alusta lähtien vanhempainpäivärahojen korvaustaso määräytyy nyt nk. vuositulon eli päivärahakautta välittömästi edeltäneiden tulojen perusteella. Ajantasaiset tulotiedot saadaan tulorekisteristä.
Uudistus selkeytti ansiotulojen ja vanhempainpäivärahan välistä suhdetta, mutta teki vanhempainrahoista aiempaa suhdanneherkempiä.
Uudistuksen tavoitteena järjestelmän yksinkertaistaminen
Tämän vuoden alussa voimaan tulleen lain mukaan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen perusteena olevan tulon määrittelyä yksinkertaistettiin niin, että etuuden taso määräytyy nyt lapsen syntymää edeltävien 12 kuukauden vuositulojen perusteella (SVL 1224/2004). Lain voimaantulon myötä aikaisemmin etuuden perusteena olleen työtulon käsitteestä luovuttiin ja siirryttiin vuositulon käsitteeseen.
Uudistuksella haluttiin ennen kaikkea selkeyttää ja yksinkertaistaa melko vaikeasti hahmotettavaa korvaustason määrittelyä ja näin lisätä järjestelmän ymmärrettävyyttä (HE 296/2018).
Aikaisemmin ongelmana oli se, että etuuden määritys perustui viimeiseen vahvistettuun verotukseen, jolloin tulotieto saattoi pahimmillaan olla parin vuoden takaa. Lakimuutoksen tarkoituksena oli, että uusi korvaustason määrittely vastaisi entistä paremmin päivärahaoikeutta edeltävän ajanjakson tulotasoa.
Uusi määrittely paransi epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tilannetta sikäli, että pienetkin lisätulot huomioidaan nyt etuuden määräytymisessä. Toisaalta tulojen vaihtelu tekee etuuden tason ennakoinnista vaikeampaa. Pysyvissä työsuhteissa työskentelevät hyötyvät sen sijaan uudistuksesta, kun myös pienet palkankorotukset nostavat etuuden tasoa.
Vaikka etuus yksinkertaistui, jätti uudistus jälkeensä valuvikoja: nykyinen laskentatapa tekee vanhempainpäivärahoista entistä suhdanneherkempiä. Työttömyys- tai lomautusjaksojen vaikutukset näkyvät tulevissa vanhempainpäivärahoissa aiempaa suoraviivaisemmin; lähes reaaliajassa. Lisäksi vakituisen työsuhteen merkitys korostui, koska raskausaikana päättyvät määräaikaiset työsuhteet tai keikkaluontoiset työt eivät pahimmassa tapauksessa saa jatkoa, ja työttömyysjakso puolestaan alentaa päivärahan tasoa.
Suurempi joukko vanhempia saamassa matalampaa vanhempainpäivärahaa?
Tänä keväänä alkanut koronaepidemia on lisännyt työttömien ja lomautettujen määriä poikkeuksellisen paljon lyhyellä aikavälillä. Erityisesti lomautettujen määrät ovat kasvaneet vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna moninkertaisiksi.
Jo julkaistujen tietojen mukaan tiedämme, että erityisesti lomautettujen joukossa on enemmän naisia kuin miehiä. Lomautukset ovat lisäksi kohdistuneet erityisesti nuoriin ikäluokkiin. (Ks. esim. TEM 2020 ja Tilannehuone 24.4.2020).
Toistaiseksi emme vielä tiedä, miten pitkäaikaisia vaikutukset ovat tai miten usein lomautusjaksot muuttuvat työttömyydeksi. Joka tapauksessa määräytymisperusteen muutoksella on suoria seurauksia äitiys- ja vanhempainvapaan korvaustasoon muun muassa niillä raskaana olevilla naisilla, jotka nyt joutuvat työttömiksi tai lomautetuiksi.
Jos korvaustaso määräytyisi aikaisemman lainsäädännön mukaan, ei vaikutus olisi kaikkien kohdalla yhtä voimakas. Aiemman lainsäädännön mukaan etuus saattoi perustua myös päivärahakautta edeltäneisiin tuloihin, jos ne olivat vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksessa vahvistetut ansiotulot. Sen sijaan tulojen alenemista ennen vapaalle jäämistä esimerkiksi työttömyyden vuoksi ei huomioitu.
Taulukossa kuvataan esimerkinomaisesti, kuinka paljon lomautus tai työttömyysjakso pienentää äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa eri tulotasoilla nykyisen etuuden määrittelytavan mukaan. Muutoksia verrataan tilanteeseen, jossa vanhempi olisi ollut vapaata edeltävän 12 kuukauden ajan yhtäjaksoisesti työssä.
Ainoastaan työttömyysaikaan perustuva vanhempainpäiväraha maksettaisiin vähintään työttömyyspäivärahan suuruisena. Samaa periaatetta sovelletaan, kun lasketaan lomautuksen vaikutus vanhempainpäivärahaan. Koska työttömyysturva korvaa pienemmän osan palkasta kuin vanhempainrahat, niin silloin yhdenkin kuukauden työttömyys 12 kuukauden määräytymisjaksolla pienentää tulevaa vanhempainrahaa.
Esimerkiksi kolmen kuukauden lomautuksen vaikutus vaihtelee ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavalla aikaisemmasta palkkatasosta riippuen kymmenestä eurosta vajaaseen 70 euroon. Lomautuksen tai työttömyyden kesto vaikuttaa luonnollisesti menetyksen suuruuteen. Jos lomautusjakso kestää puoli vuotta, on menetys etuuden kuukausittaisessa määrässä keskituloisella vanhemmalla jo 78 euroa kuukaudessa.
Taulukossa esitetyt etuudet ovat bruttomääräisiä, mikä tarkoittaa sitä, että todellinen käteen jäävä nettosumma on verotuksen jälkeen pienempi.
Taulukko 1. Kuinka paljon lomautus vaikuttaa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaan? [1]
Mediaanitulo, ylin ja alin neljännes perustuvat Tilastokeskuksen harmonisoidun palkkarakenneaineiston työ- ja virkasuhteisten kokonaisansioon vuonna 2017. Laskelmissa vanhempainvapaan alkamispäivämääräksi on asetettu 1.11.2020 ja lomautuksen/työttömyyden alkuajankohdaksi 1.3.2020. Laskelman taustana olevassa työttömyyspäivärahassa ei ole huomioitu lapsikorotuksia tai muita korotuksia päivärahaan. Arviot ovat suuntaa antavia, sillä todellinen korvaustaso riippuu arkipäivien lukumäärästä etuuden korvausjaksolla. Lähde: Omat laskelmat, kela.fi ja Sisu-mikrosimulointimalli.
Eniten menettävät peruspäivärahan varassa olevat
Väliinputoajiksi ovat jäämässä ennen kaikkea ne lomautetuksi tai työttömäksi joutuvat, jotka eivät kuulu ammattijärjestöön tai työttömyyskassaan, eivätkä näin ollen ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Heidän kohdallaan äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaakorvauksen laskennan perusteena oleva vuositulo määrittyy ainakin osittain työttömän peruspäivärahan mukaan. Tämän seurauksena he tippuvat selvästi matalammalle korvaustasolle kuin jos etuus olisi määräytynyt ajanjaksolta, jolloin he olivat vielä töissä.
Suomalaisista palkansaajista noin joka kymmenes ei tuoreimman Työolobarometrin mukaan kuulu ammattijärjestöön tai työttömyyskassaan. Erityisesti asia koskettaa nuoria, potentiaalisia tulevia äitejä ja isiä, sillä järjestäytymättömyys on selvästi yleisempää 18–34-vuotiaiden kohdalla kuin vanhemmissa ikäluokissa. Tästä nuorten ikäluokasta peräti neljäsosa ei ole ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Lisäksi miesten tiedetään kuuluvan ammattijärjestöön tai työttömyyskassaan naisia harvemmin. (Työolobarometri 2018).
Taulukon oikeanpuoleisissa sarakkeissa on tarkasteltu, miten suuri lomautuksesta tai työttömyydestä aiheutuva menetys vanhempainvapaiden korvaustasoon on, jos etuudensaaja ei kuulu ammattijärjestöön tai työttömyyskassaan. Menetykset etuuden määrässä ovat huomattavasti suuremmat kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaa saaneilla. Jos äiti tai isä on ollut etuuden vuositulon määräytymisaikana lomautettuna kolme kuukautta ja saa tältä ajalta työttömän peruspäivärahaa, pienenee hänen vanhempainrahansa tuloluokasta riippuen noin 170–350 eurolla kuukaudessa.
Uudistuksella tahaton vaikutus isien vapaiden käyttöön?
Isien perhevapaiden käyttöön on kiinnitetty viime vuosina huomiota erityisesti siitä syystä, että kannustamalla tasa-arvoisempaan perhevapaiden jakamiseen edistetään samalla äitien työllisyyttä ja tuetaan isien vanhemmuutta.
Vanhempainpäivärahan määräytymisen muutoksella voi kuitenkin olla odottamattomia seurauksia isien perhevapaiden käyttöön. Koronakriisin seurauksena työttömäksi tai lomautetuiksi joutuneilla isillä voi nyt olla aiempaa pienempi taloudellinen kannustin käyttää isyysvapaata.
Raskaana oleva äiti ei voi juurikaan vaikuttaa etuuden korvaustason määritykseen esimerkiksi muuttamalla vanhempainvapaakauden aloitusajankohtaa. Isät sen sijaan voivat halutessaan siirtää isyysvapaan aloitusta aina siihen asti, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta.
Jos isä jää työttömäksi tai lomautetuksi äidin ollessa raskaana tai pian lapsen syntymän jälkeen, voi isälle syntyä kannustin jättää isyysvapaa kokonaan käyttämättä tai ainakin siirtää se myöhempään ajankohtaan. Näin isä voi välttää sen, että työttömyys tai lomautus madaltaa etuuden korvaustasoa. Osa isistä voi saada isyysvapaan ajalta palkkaa työehtosopimusten perusteella, mutta palkanmaksujakso on useimpien kohdalla verraten lyhyt, 1–2 viikkoa.
Tällä hetkellä isistä noin neljännes jättää kokonaan käyttämättä oikeutensa isyysvapaisiin. Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedämme, että erityisesti nuoret ja työttömät isät käyttävät vähän isyysvapaita. (Miettinen ja Saarikallio-Torp, 2020.) Lisäksi kyselytulosten mukaan tärkein syy sille, miksi isä ei käytä isyysvapaata, ovat useimmiten taloudelliset tekijät (Saarikallio-Torp ja Haataja 2016; Salmi ja Närvi 2017).
Työttömyys siis sinällään vähentää isyysvapaiden käyttöä. Nyt kuitenkin myös ne isät, jotka ovat olleet lomautettuina tai työttöminä ja palanneet sen jälkeen töihin, voivat laskea, että isyysvapaalle jäämiseen ei ole taloudellisia mahdollisuuksia.
Uudistukset, jotka voivat vähentää isien perhevapaiden käyttöä, ovat erityisen ongelmallisia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Laskentatavan muutos voi viedä tätä kehitystä väärään suuntaan, jos isät sen seurauksena alkavat käyttää vähemmän vapaitaan.
Vuositulomalli hyvä – viilattavaa kuitenkin löytyy vielä
”Toivon myös, että hallitus ottaisi tämän käsittelyyn. Pakko-lomautus koronan ja hallituksen määräyksen johdosta, on aiheuttanut paljon stressiä tulevaisuudesta. Lomautus tulee vaikuttamaan aivan liikaa äitiysrahaani. Monet itkut on jo itketty ja ahdistus on kova. Onkohan hallituksella edes aikaa miettiä tätä juttua?”
Yllä oleva sitaatti on poimittu Kelan nettisivuille tulleista Kela-Kertulle osoitetuista kysymyksistä. Kysyjä kiteyttää hyvin vanhempainrahojen laskentatapaan toteutetun muutoksen merkityksen tänä keväänä koronakriisin seurauksena lomautetuiksi tai työttömiksi joutuneiden kohdalla. Laskentatavan uudistukseen sisältyy merkittävä valuvika, jonka koronakriisi paljastaa.
Uusi, edeltävien 12 kuukauden ansioihin perustuva laskentatapa on parannus niille, joiden tulot voivat vuoden aikana heilahdella paljonkin. Myös pysyvissä työsuhteissa työskentelevät, joiden tuloihin tulee vuosittain vain pieniä korotuksia, ovat uudistuksen hyötyjiä.
Sen sijaan selvää heikennystä uusi laskentatapa merkitsee niille, jotka joutuvat lomautetuiksi tai työttömiksi. Erityisen heikossa asemassa ovat ne ammattijärjestöihin ja työttömyyskassoihin kuulumattomat, jotka ovat tippuneet pelkän työttömän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varaan.
Huomion arvoista on, että euromääräiset menetykset ovat kohtuullisen suuria jo keskituloisilla.
Taloudelliset uhkakuvat saattavat entisestään lykätä perheenperustamisen ajankohtaa: jos vanhemmista jompikumpi jää työttömäksi, voi vanhempainpäivärahan laskentatavan muutos olla yksi lisäkannustin siirtää lapsen hankintaa.
Vanhempainrahojen laskentatapaa uudistettaessa huomiota kiinnitettiin muutamiin erityisryhmiin, joiden kohdalla etuuden määräytymistä ”edullistettiin”, eli päivärahan määräytymisen perusteeksi riittää lyhempi ansiotulojakso. Näitä erityisryhmiä ovat esimerkiksi hoitovapaalta töihin palaavat tai opiskelunsa päättäneet, jotka ehtivät aloittaa työpaikassaan ennen jäämistään vanhempainvapaalle. Esimerkiksi Ruotsissa vanhempainvapaan korvaustaso voi työttömillä määräytyä edellisen työsuhteen palkan mukaan.
Etuuden määrää on vaikea ennakoida, ja lopullisen etuuden tason saa selville vasta pari kuukautta ennen lapsen syntymää tai etuutta hakiessa. Koronakriisin ja massalomautusten seurauksena vanhempainrahojen laskentatavan muutos on tällä hetkellä aiheuttamassa heikennyksiä hyvin monen äidin ja isän vanhempainvapaan korvaustasoon.
Tapio Räsänen
tutkija, Kela
@TapioRasanen
Miia Saarikallio-Torp
tutkija, Kela
Anneli Miettinen
tutkija, Kela
@AnMiettinen
sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi
[1] Päivärahan alkamisajankohdan ja tarkasteluajankohdan väliin jäävän 1 kuukauden tuloja ei oteta huomioon etuuden laskennassa.
Lue lisää:
Lammi-Taskula J., Salmi M. ja Närvi J. (2017). Isien perhevapaat. Teoksessa: Salmi M. ja Närvi J., toim. Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo. Helsinki: THL, Raportti 4/2017.
Miettinen A. ja Saarikallio-Torp M. (2020). Isälle kiintiöidyn vanhempainvapaan käyttö ja sen taustatekijät. Yhteiskuntapolitiikka, tulossa 2020.
Saarikallio-Torp M. ja Haataja A. (2016). Isien vanhempainvapaiden käyttö on yleistynyt. Ketkä isistä vapaita käyttävät ja ketkä eivät? Teoksessa: Haataja A., Airio I., Saarikallio-Torp M. ja Valaste M. Laulu 573 566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Helsinki: Kela, Teemakirja 15/2016.
TEM (2020). Koronaviruksen vaikutukset työllisyystilanteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 11.5.2020.
Tilannehuone (2020). Koronakriisin aiheuttaman työttömyyden kohdistuminen. Helsinki Graduate School of Economics, 23.4.2020. Viitattu 11.5.2020.
Työolobarometri 2018 (2019). Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 51/2019. Viitattu 11.5.2020.
