Kelan korvaustilastoissa ei vielä näy yksityislääkärillä ja yksityishammaslääkärillä käyntien vähenemistä

Kelan korvaamissa yksityislääkäri- ja yksityishammaslääkärikäynneissä ei toistaiseksi näy käyntimäärien voimakasta laskua koronavirusepidemian takia. Tämä voi johtua osin korvauksen maksukuukauteen perustuvasta tilastoinnista, jossa osa käynneistä näkyy viiveellä vasta seuraavien kuukausien maksutilastoissa.

Kela korvasi viime vuonna 3,34 miljoonaa yksityislääkärillä käyntiä ja 1,97 miljoonaa yksityishammaslääkärillä käyntiä. Varsinkin hammaslääkärikäyneissä yksityissektori tarjoaa vastaavia palveluita kuin kunnallinen hammashoito. Yksityislääkärikäynnit ovat pääosin erikoislääkärikäyntejä, joiden käyntimäärissä mitattuna merkittävin erikoisala on silmätaudit.

Viime viikkoina on uutisoitu julkisen perusterveydenhuollon ja päivystysten käyntimäärien vähenemisestä koronavirusepidemian aikana. Avohilmo-tietokantaan rekisteröityneiden käyntien viikoittaisen seurannan mukaan käyntimäärät ovat lähteneet selvään laskuun maaliskuusta alkaen. Käyntimäärien lasku ei tietenkään ole mikään yllätys. Se johtuu osin siitä, että terveyskeskukset ja palveluntuottajat ovat nyt peruneet kiireettömiä käyntejä. Toisaalta asiakkaat ovat myös itse peruneet varattuja käyntejään vältellessään terveysasemille menemistä koronavirustartunnan pelossa. Kansalaisia on myös varta vasten ohjeistettu, että omaa hoidon tarvetta on nyt arvioitava kriittisesti ja etenkään hengitystieoireisena kiireettömän käynnin vastaanotolle ei saa mennä lainkaan.

Nyt pelätään, että kiireettömän hoidon siirtymisessä voi muhia hoitopommi, jos hoitoa tarvitsevia sairauksia jää hoitamatta ja ongelmat ehtivät pitkittyä ja kärjistyä.

Näkyykö yksityissektorin Kela-korvatuissa käynneissä samanlainen kehitys?

Tarkastelimme Kela-korvaustilastojen kautta, miltä alkuvuoden kehitys yksityislääkäri- ja yksityishammaslääkärikäynneissä näyttää verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Näkyykö yksityispuolella vastaavanlainen maaliskuussa alkanut käyntimäärien väheneminen kuin julkisella sektorilla? Ainakin Terveystalo on kertonut käyntimäärien voimakkaasta vähenemisestä maaliskuun lopussa.

Kuviossa 1 näkyvät korvatut yksityislääkärillä käyntien lukumäärät kuukausittain vuosina 2018–2020. Tarkastelun tulos on jossain määrin yllättävä. Vuoden 2020 tammi- ja helmikuussa korvattujen käyntien määrä oli hieman pienempi kuin vastaavina kuukausina vuonna 2019. Sen sijaan maaliskuussa käyntien määrä oli selvästi edellisvuotta suurempi.

Korvattujen yksityishammaslääkärillä käyntien määrät (kuvio 2) käyttäytyvät suunnilleen samalla tavalla: tammi- ja helmikuussa 2020 käyntejä korvattiin edellisvuotta vähemmän mutta maaliskuussa edellisvuotta enemmän.

Tammi–maaliskuussa korvatut käynnit yhteenlaskettuna käyntien kokonaismäärä väheni hieman vuosien 2019 ja 2020 välillä: yksityislääkärikäynneissä 906 000 käynnistä 900 000 käyntiin, hammaslääkärikäynneissä 502 000 käynnistä 495 000 käyntiin. Korvattujen käyntien lukumäärä on muutoinkin viime vuosina hiljalleen pienentynyt. Korvattujen käyntien määrä pieneni kuitenkin enemmän alkuvuosien 2018 ja 2019 välillä kuin alkuvuosien 2019 ja 2020 välillä (ks. kuviot).

Tilasto perustuu maksupäiviin – käyntien todellinen

Edellä esitetyt luvut saattavat näyttää yllättäviltä, mutta ne voivat osin selittyä Kelan korvaamien käyntien tilastointitavalla.

Tilastointi perustuu korvauksen maksu-, ei käyntikuukauteen. Korvauksia haetaan jonkin verran jälkikäteen, ja varsinainen käynti on voinut tapahtua aiemmin kuin korvauskuukauden aikana. Esimerkiksi tammi–maaliskuussa 2020 maksetuista korvauksista keskimäärin vain vähän alle 40 prosenttia koskee saman kuukauden aikana tehtyjä käyntejä. Tietyn ajankohdan käynnit näkyvät siten tilastoissa viiveellä. Tämä voi aiheuttaa harhaa erityisesti maksutilastoihin perustuvissa lyhyen aikavälin seurannoissa, jos palveluiden käyttö on samaan aikaan voimakkaassa muutoksessa.

Yksityislääkäripalvelun käyttäjä saa käynnistä Kela-korvauksen usein suorakorvauksena Kela-korttia näyttämällä käynnin maksamisen yhteydessä. Tällöin palveluntuottaja hakee myöhemmin vastaavan korvauksen takaisin Kelasta. Jos asiakas ei saa suorakorvausta, hän hakee korvauksen itse Kelalta jälkikäteen. Korvausten hakemiseen on kuuden kuukauden hakuaika palvelun antamispäivästä lähtien. Sama määräaika koskee sekä asiakkaiden että palveluntuottajien Kelalta hakemia korvauksia.

Kelan tilastoissa näkyvistä tiettynä kuukautena korvatuista käynneistä osa on siis voinut tapahtua jopa puolikin vuotta korvauskuukautta aikaisemmin, vaikka valtaosa tiettynä maksukuukautena korvatuista käynneistä onkin tapahtunut saman tai edellisen kuukauden aikana. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että esimerkiksi maaliskuussa 2020 korvatuista käynneistä osa on maaliskuun käyntejä, osa helmikuun käyntejä ja osa vieläkin varhaisempia käyntejä.

Toisaalta kaikki maaliskuun käynnit tulevat tilastoihin vasta seuraavien kuukausien aikana. Jos todellinen käyntimäärä on maaliskuusta alkaen pienentynyt, tämä pienentyminen alkaa tulla näkyviin tulevien kuukausien korvaustilastoissa.

Edellä mainitusta syystä johtuen pääsemme vasta myöhemmin tarkastelemaan kehitystä kattavasti todellisten käyntipäivien kautta.

Myös yksityissektorin etäpalveluista saa Kela-korvausta

Kela on voinut korvata myös lääkärin videoyhteyden välityksellä etävastaanottona antamaa hoitoa, kun mukana on kuvayhteys. 1.5.2020 alkaen etäpalveluita voidaan korvata myös esimerkiksi puhelimen tai tunnistetun chat-yhteyden kautta toteutettuna, jos potilas voidaan tunnistaa. Tämä selkeyttää järjestelmää ja huomioi nykyteknologian mahdollistamat palvelumuodot. Etäpalvelut sopivatkin erityisen hyvin nykyisen kaltaiseen epidemiatilanteeseen, jossa vastaanotoille menoa ja ylipäätään julkisilla paikoilla liikkumista pyritään välttämään. Tämä mahdollisuus saattaa lisätä jonkin verran korvattuja yksityislääkärikäyntejä – tai ainakin se voi vaikuttaa niin, että käyntimäärän väheneminen on pienempää kuin ilman etäkäyntejä.

Seuraamme lähiviikkoina tilanteen kehittymistä ja niitä muutoksia, joita Kelaan kertyvien aineistojen avulla on havaittavissa.

Kirjoittajat

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter:@JenniBlomgren

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter:@mikkolahm