Meriittiä vai yhteiskunnallista vaikuttavuutta? Tilaustutkimuksen paradoksi

Created with Sketch. 20.4.2020
Created with Sketch.
Seppänen-Järvelä Riitta

Jaa

Tutkijat kohtaavat työssään usein yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaatimuksen: tutkimuksen tulee tuottaa käytännön hyötyä ja ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin.  Tutkimuksen rahoitusta puolestaan kanavoidaan näiden hyötyjen tavoitteluun.

 

Tilaustutkimus tutkijan näkökulmasta

Kelan rahoittaman kuntoutuksen tutkimuksen lähtökohta on niin sanottu Kela-relevanssi, eli tutkimuksen aiheen tulee olla Kelalle merkityksellinen ja tutkimuksen tulee tuottaa tietoa kuntoutuksen kehittämiseen.

Mitä tutkijat itse ajattelevat tämän tyyppisestä tilaajalähtöisestä tutkimuksesta? Tuore julkaisu (Ukkola & Seppänen-Järvelä) avaa tutkijoiden ja tilaajien  kokemuksia tilaustutkimuksen tekemisestä laajassa kuntoutuksen tutkimushankkeessa.

 

Tutkijan vai tilaajan intressi?

Arviointitutkimukseen haastatelluilla tutkijoilla oli niin sanotusti vetoa kahteen suuntaan: jännite tieteellisen tutkimuksen tutkijalähtöisyyden ja rahoittajalähtöisen käytännöllisen tutkimuksen välillä oli ilmeinen. Taustalta voi nähdä tutkijan ammattiin kuuluvat eettiset periaatteet, kuten autonomia, riippumattomuus ja integriteetti. Näihin moniulotteisiin eettisiin periaatteisiin liittyy kysymyksiä, jotka haastavat tutkijan pohtimaan omia tai organisaation periaatteita, kuten sitä onko tutkijan vapaus ja autonomia laadukkaan tutkimustyön tae ja edellytys. Riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen voi liittyä puolestaan kysymyksiä siitä, kuinka tehdä tutkimusta vapaana erilaisista intresseistä tai tutkimuksen rahoittajasta ja tilaajasta. Rajoittavatko rahoittajan intressit liikaa tutkijan vapautta tutkia sitä, mitä hän haluaa ja tärkeänä pitää?

Haastatellut tutkijat ymmärsivät tilaustutkimuksen periaatteet, mutta toisaalta he toivat esille tutkimuksen autonomiaan ja riippumattomuuteen liittyviä haasteita.  Tämän tyyppisellä tutkimuksella on lähtöoletuksena palvelutehtävä’, joka tuli esille osuvasti erään tutkijan pohdinnassa suhteesta akateemiseen tieteellisen tutkimukseen ja sen meritoitumiskäytäntöihin.

”Ja vaikka tämä akateemisen maailman kannalta ei ehkä ole kaikkein semmoista, sanoisin arvostetuinta tutkimusta –minun mielestä tällaista yhteiskuntavastuullista tutkimusta tulisi arvostaa vähän enemmän.”

 

Rajoittava tilaustutkimus?

Tutkimuksen tilaaja Kela määritteli tutkimusasetelman varsin yksityiskohtaisesti tarjouspyynnön yhteydessä julkaistussa alustavassa tutkimussuunnitelmassa.  Tutkijoiden mielestä tilaajan laatima alustava suunnitelma oli hyvä pohja sekä tutkittavan ilmiön tarkastelulle, että tutkijaryhmän tarjouksen tekemiselle.

Ennakolta määritelty asetelma myös rajoitti tutkijoiden omia valintoja. Osa haastatelluista nosti esiin, että tutkijoilla on tilaustutkimuksessa yleensä enemmän vapautta määrittää kysymyksenasettelua ja aineistoja. Tilaajalähtöisyys viitannee juuri konventionaalista tilaustutkimusta vahvempaan tilaajan läsnäoloon tutkimusprosessissa. Tutkijat ymmärsivät kuitenkin tilaajan näkökulmaa, ja he pystyivät yhteistyössä tilaajan kanssa muuttamaan tarvittaessa tutkimusasetelmaa ja muotoilemaan tutkimuskysymyksiä. Arvioinnissa tuli toisaalta esille, että haastatellut tilaajan edustajat arvioivat tutkijoiden vaikutusmahdollisuudet suuremmiksi kuin tutkijat itse.

Vaikka tilaajalähtöinen tutkimus miellettiin niin sanotusti omanlaisekseen tutkimukseksi, eivät tutkijat kuitenkaan nähneet tilaajalähtöisyyttä sinällään kielteisenä asiana. Ennemminkin siihen suhtauduttiin järkevänä vaihtoehtona tuottaa tietoa tilaajan määrittelemiin kysymyksiin. Tutkijat tunnistivat Kelan tietotarpeet ja tutkimuksen lähtökohdat. Tilaajalähtöinen asetelma nähtiin melkeinpä pakollisena silloin, kuns organisaatio haluaa tietoa palvelemaan omia tarpeitaan. Eräs tutkija totesikin, että:

”Jos olisin itse tilaaja, haluaisin minäkin määritellä mitä tutkitaan”.

 

Sitä saa mitä tilaa: täsmätietoa

Tutkijat kuvasivat tilaajalähtöisen tutkimuksen merkittävimpänä etuna sen tuottaman täsmätiedon. Tilaaja sai myös alustavia tuloksia jo tutkimusprosessin kuluessa, eivätkä tutkijat pääsääntöisesti kokeneet alustavien tulosten jakamista ongelmallisena. Tätä prosessimaista tiedon hyödyntämistä edesauttoi tutkijoiden motivaatio kehittää Kelan kuntoutuspalveluita.

Kela tilaajana hyödynsi tulokset heti ne saatuaan, eikä tieto päässyt vanhenemaan. Tuloksia on käytetty erityisesti Kelan kuntoutuksen palvelukuvauksissa ja koulutuksissa. Tulosten käyttö ei rajoittunut vain tiettyyn kuntoutuspalveluun, vaan osaa niistä voitiin soveltaa laajemminkin esimerkiksi tietyn asiakasryhmän hyväksi. Tulokset näkyivät aina Kelan ratkaisutyössä asti. Tilaaja oli luonnollisesti hyvin tietoinen tutkimusten tuottamien tulosten hyödyntämisestä eivätkä nämä seikat aina välittyneet tutkijoille saakka: tutkijat toivoivatkin palautetta siitä. miten tilaaja on tuloksia käyttänyt.

 

Tietoa käyttöön

Tutkijat esittelivät tuloksia eri tilaisuuksissa, kirjoittamalla artikkeleja ja muita julkaisuja sekä pitämällä suullisia esityksiä. Tällöin yleisö koostui pääosin tilaajaorganisaation tai tieteellisen yhteisön edustajista. Asiakkaat, sidosryhmät ja jossain tapauksissa palveluntuottajat jäivät katveeseen. Tutkijat kokivat tulosten levittämisen tälle yleisölle haastavana. Tulosten hyödyntäminen koettiin kuitenkin yleisesti ottaen onnistuneeksi ja suurimpana tekijänä tähän nähtiin tutkimuksen tilaajalähtöisyys itsessään.

 

 

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @rseppan