Uusi sovellus lääkekulutuksen seurantaan – lääkkeiden hamstraus suurimmillaan viikolla 12

Created with Sketch. 3.4.2020
Created with Sketch.
Heino Pekka
Created with Sketch.
Kainu Markus
Created with Sketch.
Kari Heini
Created with Sketch.
Koskinen Hanna
Created with Sketch.
Rättö Hanna
Created with Sketch.
Saastamoinen Leena K

Jaa

Kela on julkaissut sovelluksen, jonka avulla voi seurata korvattavien reseptilääkkeiden kulutusta. Sovelluksen avulla nähdään, että erityisesti hengityselinsairauksien hoitoon tarkoitettuja valmisteita on ostettu koronavirusepidemian aikaan tavallista suurempia määriä.

 

Sovelluksessa voi seurata korvattavien reseptilääkkeiden kustannuksia ja ostojen määriä viikkotasolla lääkeryhmittäin. Osa tiedoista esitetään koko Suomen lisäksi sairaanhoitopiireittäin.

Vertailutietona esitetään vastaava tieto samalta ajanjaksolta vuodelta 2019. Tiedot perustuvat apteekkien päivittäin Kelaan toimittamiin ostotietoihin. Aineisto päivittyy kerran viikossa keskiviikkoaamuisin. Kehitämme sovellusta sen käyttökokemusten karttuessa.

 

 

Viikolla 12 hamstrauspiikki

Koronavirusepidemia on nostanut esille erilaisten tuotteiden hamstrauksen. Yksi hamstrauksen kohde on lääkkeet, mistä viranomaiset ovat ilmaisseet huolensa. Pelkona on erityisesti lääkkeiden saatavuushäiriöiden lisääntyminen, mutta myös lääkkeiden korvausmenojen turha kasvu lääkehävikin myötä.

Korvattavien reseptilääkkeiden apteekkiostot lähtivät voimakkaaseen kasvuun COVID-19-tartuntojen lisääntyessä Suomessa. Osa ostojen lisääntymisestä on todennäköisesti hamstrausta.

Ostot lisääntyivät erityisesti viikolla 12 (kuva 1), jolloin Suomen todettiin olevan poikkeusoloissa COVID-19-epidemian takia. Tällöin ostojen lukumäärä kasvoi yli 36 % verrattuna vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan. Lääkekustannusten ja lääkkeistä maksettujen sairausvakuutuskorvausten kasvu oli samaa luokkaa.

Tiedetään kuitenkin, että asiakkaat ovat ostaneet reseptivalmisteita myös ilman sairausvakuutuskorvausta. Tämä tai itsehoitolääkkeiden kulutus ei näy esittämissämme luvuissa. Tarkastelemme näitä ilmiöitä jatkossa.

Viikon 12 alussa hallitus totesi yhdessä presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen takia. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea julkaisi apteekeille ja tukkuliikkeille suunnattuja ohjeita lääkkeiden varastointiin ja luovuttamiseen viikon 12 torstaina. Ihmisten liikkumista koskevia rajoituksia kiristettiin samalla viikolla esimerkiksi sulkemalla koulut ja velvoittamalla yli 70-vuotiaita pysymään karanteeninomaisissa olosuhteissa.

Lääkkeiden kulutuksen kasvu näyttää hieman taittuneen viikolla 13.

 

Kuva 1. Kaikkien sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen lukumäärät viikoittain vuosina 2019 ja 2020.

 

Suomalaiset hamstraavat kipu- ja kuumelääkkeitä sekä hengityselinsairauksien lääkkeitä

Käytetyimmistä lääkeryhmistä eniten kasvoi hengityselinten sairauksien lääkkeiden, veritautien lääkkeiden sekä ruuansulatuselinten ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeiden kulutus viikoilla 11 ja 12 (taulukko 1).

Hengityselinten sairauksien lääkkeiden ostojen määrät lisääntyivät kaikista lääkeryhmistä prosentuaalisesti eniten viikoilla 11 ja 12. Tähän ryhmään kuuluvia lääkkeitä käytetään esimerkiksi astman, keuhkoahtaumataudin ja allergiaoireiden hoidossa.

Kipulääkkeistä parasetamoli- ja ibuprofeenivalmisteiden reseptiostojen määrät lisääntyivät merkittävästi viikosta 9 alkaen (kuva 2). Näitä valmisteita myydään apteekeista myös ilman reseptiä.

Kansainvälinen media uutisoi viikon 11 lopulla väitteestä, jonka mukaan ibuprofeenia ei mahdollisesti kannattaisi käyttää koronaviruksen yhteydessä. Asia nousi esille Suomen mediassa viikon 12 alkupuolella. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea totesi viikon puolivälissä, ettei ibuprofeenin käytöstä koronaviruksen yhteydessä ole riittävästi tietoa, mutta ibuprofeenilääkitystä voi jatkaa hyväksyttyjen ohjeiden mukaan. Tämä keskustelu on todennäköisesti vaikuttanut kuvassa 2 havaittavaan ibuprofeenin ostojen määrän taittumiseen.

 

Kuva 2. Parasetamolin ja ibuprofeenin sairausvakuutuksesta korvattavien reseptilääkkeiden ostomäärien kasvun erotus (vuodet 2020-2019) viikkoina 2─13.

 

Infektiolääkkeiden ostot vähentyneet

Systeemisesti vaikuttavien infektiolääkkeiden (antibiootit) ostot ovat vähentyneet verrattuna vuoden 2019 vastaavaan ajankohtaan. Näyttää siltä, ettei niitä ole hamstrattu samalla tavalla kuin muita lääkkeitä.

Osittain tämä voi johtua siitä, ettei ihmisillä ole valmiina infektiolääkkeiden lääkemääräyksiä, joilla lääkettä voisi ostaa lyhyellä varoitusajalla. Infektiolääkkeiden käyttö on myös yleisesti vähentynyt viime vuosina, joten havaittu ostojen määrän väheneminen voi olla osa samaa kehitystä.

Vaikutusta voi olla myös koronavirusepidemian edellyttämällä sosiaalisten kontaktien välttämisellä: varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa on siirrytty pitkälti kotihoitoon ja etäopetukseen, etätyön tekeminen on merkittävästi lisääntynyt, eikä suuria kokouksia tai tapaamisia järjestetä lainkaan. Tällä voi olla vaikutusta COVID-19-tartuntojen lisäksi myös muiden tarttuvien infektioiden esiintyvyyteen.

 

Taulukko 1. Lääkeryhmittäinen muutos (%) kustannuksissa ja ostojen lukumäärässä vuodesta 2019 vuoteen 2020, viikot 8–13.

 

Koronavirusepidemian edetessä nopeasti päivittyvä tilastotieto on tärkeää ajantasaisen seurannan kannalta. Myöhemmin valmistuvat vuoden 2020 lääketilastotiedot ovat tämän sovelluksen tietoja täydellisemmät.

 

Pekka Heino
tutkija

Markus Kainu
tutkija, Kela
Twitter: @muuankarski

Heini Kari
tutkija, Kela
Twitter: @heinikari

Hanna Koskinen
ryhmäpäällikkö, Kela
@hannakkoskin

Hanna Rättö
tutkija, Kela

Leena Saastamoinen
tutkimuspäällikkö, Kela
Twitter: @LKSaastamoinen

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lue lisää:

Tutustu sovellukseen, jonka avulla voi seurata korvattavien reseptilääkkeiden kulutusta.