Eläkkeet yhdellä silmäyksellä

Valtaosa Suomen eläkeläisistä saa pelkkää työeläkettä, mutta myös kansaneläkejärjestelmän rooli on edelleen tärkeä. Miten eläkejärjestelmää tulisi uudistaa, jotta se olisi kestävä tuleville sukupolville?

Eläketurvakeskus (ETK) järjesti 4. helmikuuta seminaarin, jossa keskusteltiin OECD:n äskettäin julkaisemasta Pension at Glance -julkaisusta ja siihen liittyen eläkejärjestelmien sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä OECD-maissa.

Kelan tutkimuksessa on tehty menneinä vuosikymmeninä useita tutkimuksia, joissa on vähintäänkin sivuttu vanhuuseläkejärjestelmää. Kansaneläkejärjestelmän roolin pienentyessä kiinnostus vanhuuseläkkeiden tutkimiseen on kuitenkin hiipunut.

Kansaneläkejärjestelmällä on yhä keskeinen rooli

Vuonna 2018 Suomessa oli 1 600 200 eläkkeensaajaa, joista 62 % sai ainoastaan työeläkettä. Näin suuri suhteellinen osuus tarkoittaa sitä, että työeläkejärjestelmämme pystyy nykyisellään turvaamaan sellaisen työeläkkeen tason, että eläkeläisille ei synny oikeutta kansan- tai takuueläkkeeseen.

Toisaalta 32 % eläkkeensaajista sai vuonna 2018 työeläkkeen lisäksi eläkettä Kelasta, eli toisin sanoen heidän työeläkkeensä suuruus tai ennemminkin pienuus muodostaa oikeuden kansaneläkkeeseen. Edelleen kaikista eläkkeensaajista 6 % sai pelkkää Kelan eläkettä. Henkilöinä tämä tarkoittaa 99 900:aa eläkkeensaajaa.

Kansaneläke pian 100-vuotias

Ensi vuosikymmenellä tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun kansaneläkejärjestelmä luotiin. Eläkejärjestelmä oli osa sosiaalipoliittista ohjelmatyötä, joka tähtäsi sosiaalisten riskien aiheuttaman köyhyyden vähentämiseen tai kunnianhimoisesti jopa poistamiseen.

Eläkejärjestelmää on uudistettu moneen otteeseen, ja ETK:n seminaarissakin katse oli tulevaisuudessa: miten järjestelmää tulisi uudistaa, jotta se olisi kaikin tavoin kestävä tuleville sukupolville? Yksi keskeinen kysymys liittyy eläkkeelle siirtymisikään. Eläkejärjestelmät on monissa maissa jo nyt sidottu eliniän odotteeseen, mutta ovatko uudistukset olleet tulevien sukupolvien näkökulmasta riittäviä?

Eläkeikää on yritetty nostaa, ja monilla lienee vielä muistissa pääministeri Matti Vanhasen Lapin hiihtoladuilla virinneet uudistusajatukset, jotka hän sai kuitenkin unohtaa heti lomansa loputtua. Suomalaisessa sopimisen kulttuurissa myös työeläkkeiden uudistamisessa on ollut tapana kuulla kaikkia työmarkkinaosapuolia, eikä siitä poikkeamista nähty nytkään hyvänä.

Myös ETK:n seminaarissa nostettiin esiin se, että yhdessä sopimalla on pystytty uudistamaan eläkejärjestelmää oikeaan suuntaan. Ottaen huomioon, että tänä päivänä eläkkeelle siirtyvät elävät hyvässä tapauksessa useampia vuosikymmeniä ja usein kohtuullisen hyvässä kunnossa, voidaankin kysyä, miksi eläkeikää ei ole saatu nostettua enempää?

Be your own boss – kiinnostaako yrittäjien eläketurva ketään?

Maciej Lis OECD:sta kertoi omassa esitelmässään eläkejärjestelemien kestävyydestä muuttuvien työmarkkinoiden näkökulmasta. Suomi ei juurikaan eroa OECD-maiden keskiarvosta, mitä tulee osa-aikaisten ja määräaikaisten työntekijöiden tai yrittäjien osuuksiin kaikista työllisistä. Heitä on kuitenkin suhteellisen paljon, eikä heitä voi jättää huomioimatta, kun pohditaan eläkejärjestelmien kykyä luoda sosiaalista turvaa kansalaisille nyt ja todennäköisesti enenevässä määrin tulevaisuudessa.

Yksi keskeinen kysymys on se, mihin suuntaan alustatalous kehittyy. Pension at Glance -julkaisussaan OECD antaa politiikkasuosituksia, jotta työskentely epätyypillisissä työsuhteissa tai itsenäisinä yrittäjinä (esimerkiksi alustataloudessa) ei lisäisi tulevaisuudessa eläkkeensaajien eriarvoisuutta. Suositusten tavoitteena on osaltaan ehkäistä epätervettä kilpailua erilaisten työsuhteiden välillä ja vastata haasteisiin, jotka syntyvät alustatalouden mahdollisesti yleistyessä.

Mielenkiintoinen kysymys on myös, mikä rooli tulee olemaan Kelan eläkkeillä, jos ja kun nuorempien sukupolvien työurat ovat rikkonaisia, yhä useampi työskentelee niin sanottuina itsenäisinä yrittäjinä alustatalouksissa ja jos työsuhteiden välissä on pitkiä työttömyys- tai muita jaksoja työelämän ulkopuolella.

“We need more people in this country”

ETK:n tutkimusseminaari päättyi paneelikeskusteluun, jossa olivat edustettuina kaikki työmarkkinaosapuolet sekä lisäksi tutkimus ja media.

Minna Helle teknologiateollisuudesta kysyi omassa aloituspuheenvuorossaan, miten takaamme eläkejärjestelmän kestävyyden syntyvyyden romahtaessa ja työperäisen maahanmuuton ollessa vähäistä. Hänen mukaansa ei ole oikein nuoremmille sukupolville, jos pitkitämme väistämätöntä eli päätöksiä, joilla turvataan eläkkeet myös tuleville sukupolville.

Elisa Gebhard Allianssi ry:stä totesi, että odotukset siitä, että syntyvyyden lisääminen pelastaisi eläkejärjestelmän, eivät ole realistisia. Hänen mukaansa tarvitsemme nykyistä paljon enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Hän lisäsi myös, että eläkejärjestelmiä uudistettaessa nuoria tulee kuulla. Muutoin jo nykyisellään vähenevä luottamus politiikkaan ja sosiaalisiin instituutioihin heikkenee, millä voi olla vakavia seurauksia.

”In the end of the day, meidän pitää pitää huolta toisistamme”

Näin totesi Suvi-Anne Siimes (TELA) seminaarin paneelissa. Sosiaalipolitiikan tehtävänä tulee olla taata ihmisarvoinen ja hyvä elämä myös tuleville sukupolville. Se voi ja todennäköisesti tarkoittaa sitä, että meidän nykyisten aikuisten ja myös eläkeikäisten pitää olla valmiita luopumaan jostain jo saavutetusta.

Teemu Muhonen Helsingin Sanomista totesi paneelissa, että sukupolvien eriarvoisuus on ilmeinen ongelma eläkejärjestelmässä. Tähän hän jatkoi, että onneksi nykynuoret eivät ole useinkaan tietoisia omasta heikommasta asemastaan, eivätkä he siksi protestoi oikeudenmukaisemman järjestelmän puolesta.

Kun siis eläkejärjestelmää lähdetään taas jossain vaiheessa uudistamaan, katseet tulee kohdistaa nuoriin. Meillä ei ole varaa menettää heidän luottamustaan siihen, että yhteiskunta pystyy pitämään heistä huolta, jos ja kun he eivät siihen itse pysty.

Minna Ylikännö
ryhmäpäällikkö, Kelan tutkimus
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @MYlikanno

Lue lisää:

OECD (2019), Pensions at a Glance 2019: OECD and G20 Indicators, OECD Publishing, Paris.

ETK 2019. Tilasto Suomen eläkkeensaajista.