Työelämään ammatillisella kuntoutuksella? Masennusoireet vähenivät ja psyykkinen elämänlaatu parani kuntoutuksen aikana

Created with Sketch. 7.10.2019
Created with Sketch.
Miettinen Sari
Created with Sketch.
Rättö Hanna
Created with Sketch.
Reiterä Tuomas
Created with Sketch.
Vadén Veli-Matti

Jaa

Mielenterveysongelmat ja erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat tällä hetkellä eräitä työkyvyn suurimpia uhkia. On mahdollista, että onnistuneella kuntoutuksella voidaan vähentää masennusoireita, kohentaa psyykkistä elämänlaatua ja edistää työssä pysymistä sekä työllistymistä.

 

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään yhä useammin masennuksen vuoksi (ETK 2019). Samoin mielenterveyssyistä johtuvien sairauspäivärahakausien määrän on havaittu kasvaneen (Tuulio-Henriksson, Blomgren 2018). Ikäryhmistä erityisesti nuorten (16–34-vuotiaat) mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet (Blomgren 2016).

Kelan ammatillisten kuntoutuspalvelujen tarkoituksena on  auttaa kuntoutujaa työllistymään, pysymään työelämässä tai palaamaan sinne sairaudesta tai vammasta huolimatta. Kuntoutustarpeen taustalla voivat  olla esimerkiksi masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt. Vuonna 2018 Kelan ammatillisen kuntoutuksen saajista yli puolet (59 %) sai kuntoutusta jonkin mielenterveysdiagnoosin perusteella. Näistä mielialahäiriöiden osuus oli 20 % ja ahdistuneisuushäiriöiden 10 %.

Tarkastelemme seuraavaksi niiden kuntoutuksen hyödyn arviointiin osallistuneiden kuntoutuspalveluiden asiakkaiden tilanteita, joiden kuntoutus on päättynyt vuoden 2017 aikana.

 

Masennusoireet vähenivät kuntoutuksen aikana

Vuonna 2017 kuntoutuksensa päättäneillä asiakkailla kohtalaisten ja vakavien masennusoireiden osuus pieneni ammatillisen kuntoutuksen aikana.

Kuntoutuksen alussa oireettomien kuntoutujien osuus oli 40 % ja kuntoutuksen lopussa 52 %. Miehistä 55 % ei kokenut kuntoutuksen alussa masennusoireilua, kun vastaavasti naisista oireettomia oli 23 %. Miesten jakauma ei juurikaan eronnut kuntoutuksen alku- ja lopputilanteessa, mutta naisilla tilanne oli kuntoutuksen lopussa parempi kuin alussa. Naisista oireettomia oli kuntoutuksen jälkeen 44 %.

 

 

Tarkastellessamme miesten masennusoireiden vakavuusastetta ikäryhmittäin huomasimme, että eri ikäluokilla oli erisuuntaisia muutoksia kuntoutuksen aikana.

16–24-vuotiailla miehillä oireettomien kuntoutujien määrä pieneni, kun taas 25–34-vuotiailla oireettomien kuntoutujien määrä kasvoi. 35-44-vuotiailla kohtalaisten tai vakavien masennusoireiden määrä kasvoi.

 

 

Tarkastellessamme naisten masennusoireiden vakavuusastetta ikäluokittain huomasimme, että oireettomien kuntoutujien määrä kasvoi kuntoutuksen aikana kaikissa ikäluokissa. Kohtalaisia tai vakavia masennusoireita raportoivien määrä pieneni kaikissa ikäluokissa lukuunottamatta 25–34-vuotiaita asiakkaita.

 

 

Psyykkinen elämänlaatu koheni kuntoutuksen aikana

Kuntoutuksen alussa miehet arvioivat psyykkisen elämänlaatunsa naisia paremmaksi (p = 0,04). Ikäluokittain tarkasteltuna korkein psyykkisen elämänlaadun pistekeskiarvo kuntoutuksen alussa oli 16–24-vuotiailla miehillä ja matalin 25–34-vuotiailla naisilla.

Sekä miehillä että naisilla psyykkinen elämänlaatu koheni kuntoutuksen aikana. Ikäluokittain tarkasteltuna psyykkinen elämänlaatu parani tilastollisesti merkitsevästi sekä miehillä että naisilla 35–44-vuotiaiden ikäluokassa. Naisilla elämänlaatu parani tilastollisesti merkitsevästi myös 16–24- ja 45–54-vuotiaiden ikäluokissa. (Taulukko 1)

 

Alkumittaus

kaa (sdb)

Muutos

ka (95 % lvc)

Miehet (n = 199) 56,7 (19,7) 2,9 (1,2 – 4,6)
  16-24-vuotiaat (n = 42) 62,0 (19,4) 1,6 (-2,0 – 5,3)
  25-34-vuotiaat (n = 51) 51,9 (16,9) 3,5 (-0,2 – 7,1)
  35-44-vuotiaat (n = 47) 58,6 (22,5) 4,0 (0,4 – 7,6)
  45-54-vuotiaat (n = 38) 57,3 (20,4) 2,3 (-1,8 – 6,4)
  55-64-vuotiaat (n =21) 52,7 (16,7) 2,7 (-2,9 – 8,3)
Naiset (n = 223) 53,0 (19,6) 4,6 (2,6 – 6,5)
  16-24-vuotiaat (n = 29) 52,3 (21,4) 7,1 (0,2 – 14,0)
  25-34-vuotiaat (n = 61) 49,4 (21,4) 2,1 (-1,5 – 5,8)
  35-44-vuotiaat (n = 46) 53,9 (19,1) 7,1 (2,3 – 11,9)
  45-54-vuotiaat (n = 50) 55,1 (18,8) 5,0 (1,0 – 9,0)
  55-64-vuotiaat (n = 37) 55,4 (16,7) 2,8 (-1,3 – 7,0)

a ka = keskiarvo

b sd = keskihajonta

c 95 % lv = 95 %:n luottamusväli keskiarvolle

 

Taulukko 1. Ammatilliset palvelut: Elämänlaadun psyykkinen ulottuvuus kuntoutuksen alussa ja kuntoutuksen aikana tapahtunut muutos (n = 422).

 

Kuntoutujat, joiden psyykkinen elämänlaatu parani kuntoutuksen aikana, olivat kuntoutuksen päättymisvuonna todennäköisemmin töissä tai opiskelemassa kuin kuntoutujat, joiden psyykkinen elämänlaatu ei kohentunut. Kuntoutujista, joiden psyykkinen elämänlaatu koheni, 30 % siirtyi kuntoutuksen päättymisvuonna töihin tai opiskelemaan ja 8 % siirtyi pois työstä tai opiskelusta.

Työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi tässä ryhmässä yli 20 prosenttiyksikköä.

Kuntoutujilla, joiden psyykkisessä elämänlaadussa ei tapahtunut muutosta tai joiden psyykkinen elämänlaatu heikkeni, työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi noin 10 prosenttiyksikköä.

 

 

Syy-seuraussuhteesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä

Tulosten mukaan masennusoireet vähenevät ja psyykkinen elämänlaatu kohenee kuntoutuksen aikana monen kohdalla. Sukupuolten ja ikäryhmien välillä on kuitenkin jonkin verran eroja.

Naisilla on etenkin kuntoutuksen alussa miehiä enemmän masennusoireita erityisesti nuorissa ikäluokissa, mutta oireettomien osuus kasvaa kaikissa ikäryhmissä kuntoutuksen aikana. Miehillä masennusoireita on kuntoutuksen alkaessa lähinnä vanhimmissa ikäluokissa. Miehet myös kokevat psyykkisen elämänlaatunsa naisia paremmaksi kuntoutuksen alussa. Sen sijaan miehillä ei ollut havaittavissa suuria muutoksia masennusoireissa tai psyykkisessä hyvinvoinnissa kuntoutuksen alku- ja lopputilanteen välillä.

Kohentunut psyykkinen elämänlaatu näyttäisi olevan yhteydessä positiiviseen kehitykseen työtilanteessa. Tulosten perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä suoria johtopäätöksiä esimerkiksi ilmiöiden välisestä syy-seuraussuhteesta.

Auttaako kohentunut psyykkinen elämänlaatu työllistymään vai edistääkö parempi työtilanne psyykkistä elämänlaatua? Vai onko olemassa joku muu tekijä, joka kohentaa sekä elämänlaatua että auttaa työllistymään? Työtilanteen seuranta-aika on myös lyhyt, eivätkä kaikki muutokset työtilanteessa välttämättä tule vielä esille näin lyhyessä ajassa.

Tulosten tulkinnan rajoitukset liittyvät erityisesti aineiston kattavuuteen ja valikoitumiseen. Aineisto sisältää alle puolet kaikista vuonna 2017 tarkastelussa mukana olevan kuntoutuspalvelun päättäneistä kuntoutujista. Lisäksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tietyntyyppisten kuntoutujien edustus lopullisessa aineistossa on heidän todellista osuuttaan suurempi (Reiterä ym. 2019).

Aineisto ei myöskään sisällä  mukana olevilta kuntoutujilta tietoa kaikista kerätyistä mittareista, joten kysymyskohtaisesti kato on vielä suurempi. Sekä sukupuolittain että ikäluokittain jaotellut tarkastelut tekevät tarkastelluista luokista myös kovin pieniä erityisen suurten johtopäätösten tekemiseen.

 

Kela selvittää kuntotutuksen hyötyjä

Ammatillisten kuntoutuspalvelujen aikana tapahtunutta muutosta masennusoireilussa ja psyykkisessä elämänlaadussa on tarkasteltu Kelan säännönmukaisessa kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa. Arviointi perustuu laajaan tiedonkeruuseen, jossa tietoja kerätään asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Olemme kuvannet Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin tiedonkeruun prosessia ja haasteita aiemmassa blogissamme (Miettinen ym. 2019).

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa masennusoireilua tarkastellaan BDI-21-kyselyllä, jossa asiakkaat arvioivat masennusoireidensa vakavuusastetta. Psyykkisen elämänlaadun muutosta taas kuvataan  WHOQOL-BREF-mittarilla, jonka avulla asiakas arvioi tyytyväisyyttään psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa, sosiaalisiin suhteisiinsa sekä elinympäristöönsä.

BDI-21-kysely on kuntoutuksen hyödyn arvioinnissa käytössä ammatillisessa kuntoutusselvityksessä sekä työkokeilussa ja työhönvalmennuksessa. WHOQOL-BREF-mittaria on käytetty edellä mainittujen palvelujen lisäksi myös työllistymistä edistävässä ammatillisessa kuntoutuksessa (TEAK).

 

Sari Miettinen
projektipäällikkö, Kelan tutkimus

Tuomas Reiterä
suunnittelija, Kelan kuntoutuspalvelujen ryhmä

Hanna Rättö
tutkija, Kelan tutkimus

Veli-Matti Vadén
vastaava suunnittelija, Kelan kuntoutuspalvelujen ryhmä

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lue lisää:

Blomgren 2018. Sairauspoissaolot kääntyneet kasvuun – mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet yleistyneet. Tutkimusblogi, Kela.

Blomgren 2016. Pitkät sairauspoissaolot työikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspäivärahan saajat 1996–2015. Yhteiskuntapolitiikka 81(6): 681-691.

ETK 2019. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään yhä useammin masennuksen vuoksi. 

Miettinen, Rättö, Reiterä, Vadén. 2019. Hyödyn arvioinnista tietoa kuntoutuksen kehittämiseen. Tutkimusblogi, Kela.

Reiterä, Miettinen, Rättö, Vadén 2019. Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2017. Kuntoutusta kehittämässä 10, Kela.

Tuulio-Henriksson, Blomgren 2018. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti naisilla. Tutkimusblogi, Kela.