Kelan etuuksista yli kaksi kolmasosaa kaupunkeihin – Kela-rahapuu visualisoi sosiaaliturvan kustannuksia

Created with Sketch. 3.9.2019
Created with Sketch.
Hujanen Timo
Created with Sketch.
Mikkola Hennamari

Jaa

Uusi Kela-rahapuu havainnollistaa sosiaaliturvamenojen jakautumisen etuusryhmien, kuntien ja maakuntien mukaan.

 

Vuonna 2018 Kela maksoi etuuksia yhteensä vajaat 15 miljardia euroa. Etuusmenoista 10,4 miljardia euroa kohdistui kaupunkimaisissa kunnissa asuvaan väestöön. Loput etuuksista maksettiin taajaan asuttuihin (2 mrd. €) ja maaseutumaisiin kuntiin (1,8 mrd. €).

Rekisterien perusteella menoista voitiin kohdistaa alueellisesti 14,2 miljardia euroa. Loput Kela maksoi työnantajille ja tuottajille korvauksina palveluiden järjestämisestä.

Kela maksoi etuuksia ja korvauksia keskimäärin 2 577 euroa asukasta kohti. Manner-Suomessa eniten saivat rautavaaralaiset, 3 598 euroa, ja vähiten siuntiolaiset, 1 752 euroa asukasta kohti. Maakunnista eniten Kela maksoi Pohjois-Karjalaan, 2 974 euroa, ja vähiten Pohjanmaalle, 2 294 euroa asukasta kohti.

 

Kela-rahapuu visualisoi Kelan ainutlaatuista rekisteritietoa

Voit nähdä etuus- ja korvausmenojen jakautumisen Kela-rahapuusta, joka on uusi visualisointi Kelan rekisteritiedoista. Visualisointi löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.  Puu havainnollistaa etuuksien ja korvausten kohdentumisen eri etuusryhmittäin, kunnittain ja maakunnittain. Rahapuuta voi hyödyntää esimerkiksi sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelussa.

Rahapuun tiedot perustuvat Kelan maksamiin etuus- ja korvausmenoihin (kelasto.fi) etuuslajeittain.  Ne on esitetty aineiston sisältökuvauksessa. Ryhmittelimme aineistoa eri aluejakojen, muuan muassa tilastollisen kuntaryhmityksen avulla. Ryhmittelyn perusteella teimme alueellisesta analyysiä ja vertailua esimerkinomaisesti muutamien taulukoiden avulla.  (ks. LIITE: Taulukot 1–5, Kela-rahapuu).

Kela-rahapuun avulla voit arvioida etuusryhmien taloudellisen merkityksen eri alueille ja vertailla eri kuntia ja maakuntia. Voit myös arvioida ja nähdä suuntia siitä, mitä etuusmenojen muutokset merkitsevät eri alueille.

Esimerkiksi: jos maan hallitus vaikkapa muuttaa eläketurvaa tai lapsiperheiden etuuksia, voidaan aineiston avulla arvioida karkeasti ja nopeasti muutosten alueellisia vaikutuksia. Esimerkiksi lapsiperhe-etuuksien korottaminen tukee erityisesti Uuttamaata ja Pohjanmaan maakuntia. Toisaalta taas esimerkiksi Kelan maksaman eläketurvan kohentaminen kasvattaa suhteellisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomen etuusmenoja.

 

Pirkanmaalle enemmän etuuksia kuin Varsinais-Suomeen

Kelan etuusmenoista kohdistui vuonna 2018 Uudellemaalle yli 4 miljardia euroa, josta pääkaupunkiseudulle 3 miljardia euroa. Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla menot olivat yli miljardia euroa. Neljän suurimman maakunnan väestölle maksettiin yhteensä reilusti yli puolet kaikista Kelan etuuksista (Taulukko 1 1).

Neljän suurimman maakunnan vertailussa etuusmenot asukasta kohti olivat suurimmat Pohjois-Pohjanmaalla, 100–300 euroa enemmän kuin muissa suurissa maakunnissa.

”Neljän suurimman maakunnan
väestölle maksettiin yhteensä reilusti
yli puolet kaikista Kelan etuuksista.”

Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan väestöpohja on suunnilleen saman suuruinen. Tämän vuoksi nämä maakunnat ovat mielekäs vertailupari. Pirkanmaalla menot asukasta kohti olivat vajaat 170 euroa enemmän kuin Varsinais-Suomessa (Taulukko 2).

Vähäväkisimpien maakuntien Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan ja Ahvenanmaan osuus oli ainoastaan 5 % koko maan menoista. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa asukaskohtaiset menot olivat vähintään 360 euroa enemmän kuin Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.

 

Terveysturva ja eläkkeet tärkeitä maaseutumaisille kunnille

Kokonaisuudessaan Kela maksoi terveysturvaan liittyviä etuuksia ja korvauksia euroissa eniten suurimpiin maakuntiin ja kuntiin (Taulukot 1 ja 3).

Asukasta kohti etuuksia oli eniten maaseutumaisissa kunnissa Itä- ja Pohjois-Suomessa (Taulukot 4 ja 5). Lappiin ja Kainuuseen etuuksia maksettiin neljänneksen enemmän kuin keskimäärin (580 €). Terveysturvan etuuksia kohdistui eniten asukasta kohti Sallaan ja Savukoskelle, kun taas Manner-Suomen kunnista vähiten Kauniaisiin, Espooseen ja Luotoon. Terveysturvan etuuksien määrään vaikuttaa keskeisesti kunnan ikärakenne ja sairastavuus.

Kela maksoi eläketurvaetuuksia asukasta kohti Itä- ja Pohjois-Suomen kuntiin kolmanneksen keskimääräistä enemmän. Kela maksoi asukasta kohti eläketurvaa 2–3 kertaa keskimääräistä (423 €) enemmän useisiin maaseutumaisiin kuntiin (Taulukko 5).

Rautavaaralla, Rääkkylässä ja Hyrynsalmella eläke-etuudet olivat yli kolmannes kuntiin kohdistuvista Kelan etuuksista.  Vastaavasti Uudenmaan maakuntaan eläketurvaa maksettiin asukasta kohti noin 40 % vähemmän kuin maahan keskimäärin.

Kelan 557 miljoonan euron vammaisetuuksista yli 100 miljoonaa euroa kohdistui Uudenmaalle. Asukasta kohti etuuksia maksettiin Itä- ja Pohjois-Suomeen kolmanneksen enemmän maahan keskimäärin.

 

Lapsiperhe-etuuksilla suuri merkitys Uudellemaalle ja Pohjanmaalle

Euromääräisesti Kela maksoi Uudenmaan lapsiperheille lähes 1 miljardia euroa eli kolmanneksen koko maan lapsiperhe-etuuksista. Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla etuudet olivat asukasta kohti yli kymmenyksen suurempia kuin keskimäärin (522 €). Lapsiperhe-etuuksia maksettiin eniten Luotoon, Liminkaan ja Tyrnävälle, peräti yli 900 euroa asukasta kohti.

”Lapsiperhe-etuuksia maksettiin
eniten Luotoon, Liminkaan ja Tyrnävälle.”

Etuusmenoihin vaikuttavat Uudellamaalla tulosidonnaiset lapsiperhe-etuudet ja Pohjanmaan maakunnissa keskimääräistä suurempi lapsiluku.

Toisaalta Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa lapsiperhe-etuudet olivat asukasta kohti noin viidenneksen pienemmät kuin maassa keskimäärin. Kunnista esimerkiksi Puumalassa, Sulkavalla ja Rääkkylässä lapsiperhe-etuuksia maksettiin yli kaksi kertaa vähemmän kuin keskimäärin.

 

Työttömyysetuuksia erityisesti Kymenlaaksoon ja Kanta-Hämeeseen

Kela maksoi työttömyysturvaa vuonna 2018 yhteensä 2 miljardia euroa. Siitä valtaosa (80 %) maksettiin kaupunkimaisten kuntien väestölle. Pääkaupunkiseudun osuus Kelan työttömyysturvasta oli neljänneksen eli 470 miljoonaa euroa.

Asukasta kohti Kela maksoi työttömyysturvaa eniten Pohjois-Karjalaan, Päijät-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon. Kunnista eniten – yli 500 euroa asukasta kohti – Kela maksoi työttömyysturvaa Joensuuhun, Kotkaan, Tampereelle, Lieksaan ja Lahteen.

Vastaavasti pienimmät työttömyysturvamenot olivat Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, noin neljänneksen vähemmän kuin keskimäärin (355 €). Esimerkiksi Maskussa, Muoniossa ja Kuortaneella työttömyysturvan menot olivat vain alle 140 euroa asukasta kohti.

 

Asumistukea eniten Tampereelle ja Turkuun, perustoimeentulotukea Vantaalle

Kela maksoi asumistukia yhteensä 2,1 miljardin euroa vuonna 2018. Siitä 1,8 miljardia euroa eli 86 % maksettiin kaupunkimaisiin kuntiin. Uudenmaan asumistuet olivat yli 730 miljoonaa euroa ja Pirkanmaankin yli 200 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulle asumistukia kohdistui asukasta kohti yli kolmanneksen enemmän kuin maahan keskimäärin (380 €). Asukasta kohti Kelan asumistuet olivat keskimäärin kaupungeissa 455 euroa, taajaan asutuissa kunnissa 205 euroa ja maaseutumaisissa kunnissa 175 euroa. Eniten asumistukea saivat tamperelaiset (632 €) ja turkulaiset (629 €). Helsinkiläisetkin saivat liki 600 euroa.

”Eniten asumistukea saivat
tamperelaiset ja turkulaiset.”

Kela maksoi perustoimeentulotuen 716 miljoonasta eurosta valtaosan eli 86 % kaupungeissa asuvalle väestölle.  Pääkaupunkiseudulle Kela maksoi tukea peräti 236 miljoonaa euroa eli kolmanneksen koko maan perustoimeentulotuesta. Asukasta kohti tuki oli pääkaupunkiseudulla yli 200 euroa, kun muussa maassa tuet olivat keskimäärin 110 euroa. Kela maksoi perustoimeentulotukea eniten Vantaalle, Keravalle, Helsinkiin, Lahteen ja Tampereelle, yli 200 euroa asukasta kohti.

 

Opiskelijaetuuksia asukasta kohti eniten Jyväskylään, Joensuuhun ja Turkuun

Kelan maksamista 479 miljoonan euron opiskelijaetuuksista pääosa – yli 400 miljoonaa euroa – kohdistui kaupunkeihin. Joka neljäs euro kohdistui pääkaupunkiseudulle.

Keskimäärin opiskelijaetuuksia maksettiin 87 euroa asukasta kohti. Kaupungeissa tuet olivat keskimäärin yli 100 euroa asukasta kohti, kaksi kertaa enemmän kuin maan muissa kunnissa. Kela maksoi eniten etuuksia yliopistokaupunkeihin, kuten Jyväskylään, Joensuuhun, Turkuun, Tampereelle, Vaasaan ja Kuopioon: yli 150 euroa asukasta kohti.

 

 

 

Timo Hujanen
tutkija, Kela

 

Hennamari Mikkola
tutkimusyksikön päällikkö, Kela
Twitter: @mikkolahm

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Kela-rahapuu

Kela-rahapuussa esitetään Kelan väestölle maksamat ja alueellisesti kohdistettavat etuudet ja korvaukset ryhmiteltynä 8 etuusryhmään. Terveysturvan etuuksiin kuuluvat sairauspäivärahat, kuntoutus sekä korvaukset sairausvakuutuksen lääkkeistä, yksityisistä palveluista ja matkoista. Sairauspäivärahat ja kuntoutus muodostavat yhteensä suurimman osan, 22 % kaikista arvioiduista korvausmenoista.

Lapsiperheille kohdistettavat etuudet ovat yhteensä viidesosa (20 %) etuusmenoista. Seuraavaksi suurimpia korvausryhmiä ovat eläketurvaetuudet (16 %), asumistuet (15 %) ja työttömyysturva (14 %). Pienimpiä kokonaisuuksia ovat perustoimeentulotuki (5 %), vammaisetuudet (4 %) ja opiskelijoiden etuudet (3,4 %).

Eri korvauslajien ryhmittely on esitetty Kela-rahapuun sisältökuvauksessa. Yksityiskohtaiset tiedot Kelan maksamista etuuksista ja korvauksista on saatavissa Kelan tilastoista (kelasto.fi).

Ahvenanmaan väestön tiedot kunnittain ovat mukana aineistossa, mutta näiden kuntien tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia Manner-Suomen kuntien tietojen kanssa. Ahvenanmaalla esimerkiksi työttömyysajan perusturva ja perustoimeentulotuki eivät kuulu Kelan hoitamiin tehtäviin. Lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallinto rahoittaa mm. maakunnan lapsilisiä.

Kela-rahapuun visualisointi on käytettävissä myös ruotsiksi ja englanniksi.

 

Tutustu myös Kelan aiemmin tuottamaan Soten rahapuuhun! Siinä ovat mukana kuntien, Kelan, väestön ja työnantajien sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kokonaisuudessaan vuonna 2017.

 

LIITE: Taulukot 1-5.