Tules-kuntoutujat toivovat kuntoutukselta selkeämpää yhteyttä työelämään

Created with Sketch. 1.7.2019
Created with Sketch.
Heiskanen Tuija
Created with Sketch.
Karhula Maarit
Created with Sketch.
Seppänen-Järvelä Riitta

Jaa

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat tules-kuntoutuksen vahvuus. Kuntoutuksen tulisi kuitenkin nivoutua nykyistä tehokkaammin työhön ja työkyvyn vahvistamiseen.

 

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet aiheuttavat suuria ongelmia lukuisten suomalaisten työkykyyn päivittäin; niistä koitui vuonna 2016 eniten sairauspoissaoloja ja ne olivat toiseksi yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen.

Tuoreessa tutkimuksessa (Karhula, Heiskanen, Seppänen-Järvelä) arvioitiin Kelan tules-kuntoutuksen toteutumista, erityisesti kuntoutuksen vaikutuksia kuntoutujan arkeen ja näin myös työhön.

 

Huomioidaanko kuntoutujan työ riittävästi?

Tutkimuksessa havaittiin, että vain 4 % kuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden tavoitteista liittyi työelämään. Tällaisia työelämään liittyviä tavoitteita olivat esimerkiksi työssä jaksaminen, työhön palaaminen sekä työn suunnittelu siten, että se tukee myös vapaa-ajan jaksamista. Yllättävää oli, että 75 kuntoutujasta, joiden GAS-lomakkeet analysoitiin, ainoastaan 2 oli asettanut työympäristön ergonomiaan huomioimiseen liittyvän tavoitteen.

Tules-kuntoutuksen työelämäyhteys näytti melko kapealta; kuntoutuksen palveluntuottajien haastatteluissa keskusteltiin vain vähän tavoitteiden yhteydestä työelämään. Eikä aineistossa tullut esille puhetta tapaamisista tai yhteydenotoista kuntoutujien työpaikoille. Työterveyshuoltoon oli lähetetty lausuntoja, ja kuntoutuksen palveluntuottajat olivat ohjanneet kuntoutujia olemaan sinne yhteydessä. Työelämäyhteys oli lähinnä kuntoutujien itsensä varassa: he vievät tietoa ja työkykyyn liittyviä tarpeita työpaikoille sekä kävivät keskusteluita esimiesten kanssa.

”Työelämäyhteys oli lähinnä
kuntoutujien itsensä varassa.”

Tules-kuntoutuksen kuitenkin lisäsi sekä kuntoutujien että heidän esimiestensä tietoisuutta mahdollisuuksista tukea työkykyä työpaikoilla.

Kuntoutujat tulivat erilaisista työorganisaatioista, ja työyhteisöissä suhtauduttiin eri tavoin kuntoutukseen osallistumiseen. Osa kuntoutujista oli kokenut, ettei työyhteisö suhtautunut myönteisesti kuntoutukseen osallistumiseen. Kuntoutujilla oli myös huoli siitä, miten työnantaja suhtautui kuntoutukseen osallistumiseen ja miten työt järjesteltiin kuntoutuksen aikana.

Työnantajien ja esimiesten tietoisuus kuntoutuksesta vaihteli suuresti, mikä näkyi kuntoutujien erilaisissa mahdollisuuksissa osallistua kuntoutukseen. Kuntoutukseen osallistumiseen vaikuttivat mm. työn luonne ja työajat, työyhteisö ja -organisaatio sekä esimiesten suhtautuminen kuntoutukseen.

 

Työ ja kuntoutus – sopivatko ne yhteen samana päivänä?

Tämän tutkimuksen osallistujat näkivät avokuntoutuksen yhdistämisen työelämään yhtäältä haastavana, mutta toisaalta joillekin kuntoutujille elämäntilanteen ja jopa oman työn näkökulmasta ainoana mahdollisena vaihtoehtona osallistua kuntoutukseen.

Työn ja kuntoutuksen yhdistäminen samaan päivään oli kuitenkin kuormittavaa ja aiheutti kuntoutujissa kiireen tunnetta, mikä saattoi estää kuntoutukseen keskittymisen. Etenkin uniongelmista kärsivät kuntoutujat kokivat väsyttävänä puolen päivän pituisen kuntoutuksen ja työn yhteensovittamisen. Ääritapauksissa kuntoutuksen ja fyysisen työn kuormitus oli aiheuttanut sairauslomalle jäämisen. Vuorotyötä tekevät kuntoutujat olivat yhdistäneet puolikkaaseen kuntoutuspäivään aamu- tai iltavuoron töissä tai tulleet jopa yövuoron jälkeen kuntoutukseen.

”Työn ja kuntoutuksen yhdistäminen
samaan päivään oli kuormittavaa.”

Työnantajat tukivat tules-kuntoutukseen osallistumista hyvin erilaisin keinoin. Osalle kuntoutujista myönnettiin palkallinen vapaapäivä kuntoutusta varten, osa puolestaan käytti kuntoutukseen omia vuosilomapäiviään tai ylityötuntejaan. Lisäksi osa kuntoutujista oli sopinut työpaikalla osallistumisesta kuntoutuspäivään niin, ettei mene samana päivänä töihin, mutta käytännössä se tarkoitti poissaolotuntien korvaamista toisena päivänä.

Kuntoutujien ja palveluntuottajien haastatteluiden perusteella muodostui näkemys siitä, että kokonainen kuntoutuspäivä olisi myös työnantajien näkökulmasta puolta päivää toimivampi ratkaisu. Tämä tutkimus osaltaan viestitti osapäiväisen kuntoutuksen haasteista.

Sen mukaisesti Kelan avomuotoisessa tules-kuntoutuksessa tehdään korjausliike ja siirrytään koko päivän kestäviin kuntoutuspäiviin.

 

Kuntoutujat toivovat parempaa yhteyttää työhön

Kuntoutujat olivat motivoituneita kohentamaan työkykyään, ja kuntoutus tuki heidän työkykyään monesta näkökulmasta. Kuntoutujat toivoivat kuitenkin kuntoutukselta selkeämpää yhteyttä työelämään.

Kuntoutuksen toteuttajilla tulisikin olla nykyistä tarkempi tieto kuntoutujien työnkuvista, työtehtävistä ja työolosuhteista.

Lisäksi kuntoutujat toivoivat selkeämpää ohjeistusta jatkotoimenpiteisiin siitä, kuinka toiminta- ja työkykyä voi ylläpitää kuntoutuksen jälkeen.

 

Miten työelämäyhteyttä voisi vahvistaa?

Tutkimuksen tulos on, että kuntoutujan työkyvyn edistämiseksi tarvitaan nykyistä enemmän suunnitelmallista yhteistyötä työterveyshuollon, työpaikan ja kuntoutuksen kesken.

Luonteva tapa vahvistaa työelämäyhteyttä on kuntoutujien tavoitteiden tiiviimpi kiinnittäminen työhön. Tutkimuksen perusteella työelämäyhteyttä tulisi vahvistaa erityisesti kuntoutuksen palveluntuottajien toiminnassa, sillä kuntoutuksen toteuttamista ohjaava Kelan palvelukuvaus sinänsä luotsaa työelämän huomioiseen tavoitteissa, kuntoutuksen teemoissa ja verkostoyhteistyössä.

 

 

Riitta Seppänen-Järvelä
tutkimuspäällikkö, Kelan tutkimus
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @rseppan

Maarit Karhula
Tutkimuspäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@xamk.fi
Twitter: @MaaritEKarhula

Tuija Heiskanen
Projektitutkija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@xamk.fi

 

 

Lue lisää:

Tutkimus: Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus tukee harjoittelua, mutta kuntoutuminen tapahtuu arjessa

Karhula M, Heiskanen T, Seppänen-Järvelä R. Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kuntoutujien ja kuntoutuksen palveluntuottajien kokemuksia. Kela 2019.