Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä

Created with Sketch. 27.6.2019
Created with Sketch.
Haukipuro Kyösti
Created with Sketch.
Koskenvuo Karoliina
Created with Sketch.
Nevalainen Mikko
Created with Sketch.
Pösö Reeta

Jaa

Työelämän ulkopuolelle jäämisen taustalla on usein ylisukupolvista ja kasautunutta huono-osaisuutta. Huono-osaisuuden kierre on kuitenkin mahdollista katkaista.

 

Sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia, kuten työkyvyttömyyseläkettä, saaneiden nuorten osuus on 20 vuoden aikana tuplaantunut. Vuotta 2018 koskevien Kelan tilastotietojen perusteella sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saavien nuorten osuudet jatkavat kasvuaan.

Työkyvyttömyyseläkettä saavien sekä koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten (ns. NEET-nuoret) määrien lisääntyminen onkin viimeisen 10 vuoden aikana herättänyt runsaasti keskustelua.

Tuoreimpien arvioiden mukaan NEET-nuorten osuus on laskusuunnassa – tosin vakavimmassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ei ole pystytty työllistämään ja auttamaan oikea-aikaisesti. Me-säätiön laskelman mukaan Suomessa syrjässä on yli 61 000 alle 30-vuotiasta nuorta. (Valtioneuvosto 2019  ja Me-säätiön Syrjässä-luku).

 

Varhaisilla vuosilla ja perhetaustalla on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin

Terveyteen ja hyvinvointiin läpi elämänkaaren vaikuttavat merkittävästi lapsuuden olosuhteet ja tapahtumat. Voidaan siis olettaa, että sekä varhaisen eläköitymisen että syrjäytymisen taustalla olevat riski- ja suojatekijät ovat osin samoja.

Tutkimusten mukaan varhaisen eläkkeelle siirtymisen riskitekijöitä ovat matala koulutus, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, päihdeongelmat ja jo varhaiseen lapsuuteen ulottuvat kuormittavat kokemukset ja olosuhteet (ks. esim. Harkonmäki 2007).

Syrjäytymisen taustalla on usein riskitekijöiden kasautumista ja ylisukupolvisia toimeentulo- ja hyvinvointiongelmia. Suomalaisen, pitkään seurantaan perustuvan Health and Social Support -väestötutkimuksen mukaan vakavat ristiriitaisuudet lapsuuden perheessä, lapsuudessa koettu jatkuva pelko, päihdeongelmat perheessä ja huomattavat taloudelliset vaikeudet lisäävät riskiä aikuisiän mielenterveyshäiriöihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (ks. Koskenvuo 2010 ja Koskenvuo 2015)

Lapsuuden olosuhteiden terveysvaikutusten tutkimus on laajentunut yli puolessa vuosisadassa lähinnä sepelvaltimotaudista mielenterveyteen ja monitekijäisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (Koskenvuo 2010).

Yli 20 vuotta käynnissä olleen Adverse Childhood Experiences Study eli ACE-tutkimuksen tulokset ovat systemaattisesti osoittaneet lapsuuden traumaattisten kokemusten olevan haitallisia myöhemmälle terveydelle ja hyvinvoinnille useilla eri mittareilla mitattuna.

Esimerkiksi aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt (ADHD) sairausperusteisten etuuksien perusteena ovat nuorilla lisääntyneet, ja tarkempi selvitys tämän kehityksen syistä on tärkeätä. ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, jonka oirekuvan kehittymisessä perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus on merkittävä. Esimerkiksi varhaisille kaltoinkohtelukokemuksille altistuneilla lapsilla on todettu myöhemmin muita enemmän tarkkaamattomuus-ylivilkkausoireita, vaikka tutkimusnäyttöä varhaisten psykososiaalisten ympäristötekijöiden suorasta syy-yhteydestä ADHD:n kehittymiseen on vähän (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2019).

Näihin häiriöihin liittyy lisääntynyt riski eri riippuvuuksiin, kuten päihderiippuvuuteen ja peliriippuvuuteen. Terveyteen sekä opiskelu- ja työkykyyn liittyvien ongelmien taustalla saattaa nuorella olla myös merkittäviä ongelmia arjen hallinnassa ja vuorokausirytmissä.

 

Myös yhteiskunnan turvaverkolla suuri merkitys

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen eivät vaikuta pelkästään yksilöön liittyvät tekijät, kuten terveydentila ja työkyky. Eläkkeelle siirtyminen on riippuvaista eläkejärjestelmien, voimassa olevien lakien, varhaiseläkemuotojen, henkilön oman terveydentilan, sosioekonomisen aseman ja työelämän muodostamasta mahdollisuuksien rakenteesta.

Suomessa jokaiselle taataan oikeus perustoimeentulon turvaan mm. sairauden ja työkyvyttömyyden varalta. Mahdollisuudet osallistua työelämään ja toimeentulon saamiseen palkkatyön kautta jäävät monelle osatyökykyiselle, kouluttautuneelle ja työhaluiselle nuorelle toteutumatta (ks. Koskenvuo ym. 2011). Osatyökykyisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutukseen on viime vuosina kiinnitetty huomioita, ja mm. nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kasvanut huomattavasti (Partio 2019). Olisi erittäin toivottavaa, että nämä koulutusta saaneet nuoret myös pääsisivät työelämään aiempaa useammin.

Työmarkkinoilla nähtävän yleisen kohtaanto-ongelman voidaan katsoa koskevan erityisesti osatyökykyisiä työnhakijoita. Koulutettujen nuorten työllistymistä soveltuvaan työhön eri tukitoimien avulla voisi edistää esimerkiksi tiivistämällä oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Työnantajien riskiä palkata nuori osatyökykyinen tulisi madaltaa.

 

Masennus on suhteellisen harvoin syynä nuoren työkyvyttömyydelle  – mutta määrä kasvaa

Keskustelussa nuorten mielenterveyden häiriöistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä korostuu usein masennus.

Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa lisääntyä lähestyttäessä 30–40 vuoden ikää. Kaikista nuorimmilla, alle 25-vuotiailla, masennuksen osuus on vielä suhteellisen vähäinen verrattuna esimerkiksi älylliseen kehitysvammaisuuteen tai skitsofreniaan (ks. Koskenvuo, Kemppinen, Pösö 2014).

Vuoden 2018 lopussa yhteensä 24 345 iältään 16–34-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea. Saman ikäisestä väestöstä se on 1,9 %. Vuonna 2008 vastaava väestöosuus oli 1,5 %. Sairauspääryhmittäin tarkasteltuna kasvun selittää mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella saatavan työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen yleistyminen.

Tarkemmat tilastotarkastelut vuosien 2008–2018 kehityksestä osoittavat, että nuorten (16–34-vuotiaiden) työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu on ollut suhteellisesti suurempaa käytös- ja tunnehäiriöissä ja psyykkisen kehityksen häiriöissä kuin mielialahäiriöihin kuuluvassa masennuksessa. 10 vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeen perusteena psyykkisen kehityksen häiriöt (F80–F89) ovat kasvaneet 226 % ja käytös- ja tunnehäiriöt (F90–F98) 126 %. (kuvio 1).

Masennus on kuitenkin edelleen edellä mainittuja yleisempi peruste työkyvyttömyysetuudelle. Kaikissa näissä ryhmissä etuutena on usein määräaikainen kuntoutustuki. Eniten etuuden saajia on älyllisen kehitysvammaisuuden ryhmässä, jossa etuus myönnetään yleensä pysyvänä työkyvyttömyyseläkkeenä.

 

 

Tarkasteltaessa erikseen kehitystä masennuksen (F32–F33) perusteella myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä vuosien 2008–2018 aikana huomataan, että myös alle 25-vuotiaiden masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet (kasvua 67 %). Samoin 25–34-vuotiailla masennuksen perusteella maksettujen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 79 %. (Kuvio 2)

 

 

 

Kuinka katkaista huono-osaisuuden kierre?

Työelämän ja yhteiskunnan normaalina pidettyjen toimintojen ulkopuolelle jäämisen taustalla on monia tekijöitä ja usein myös ylisukupolvista ja kasautunutta huono-osaisuutta.

Jos halutaan katkaista ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre, ennaltaehkäisevä työ tulee kohdistaa lapsen kehityksen varhaisvaiheisiin ja myös riskissä olevien lasten vanhempiin. Ensisijaisen tärkeätä on pyrkiä tunnistamaan tehostetun tuen ja palveluiden tarpeessa olevat perheet ja lapset, jotka eniten tarvitsevat ja hyötyvät ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen maksaa itsensä takaisin. Syrjään jäämisen ehkäisemiseksi tarvitaan panostuksia ennaltaehkäisevään työhön ja lapsiperheiden tukemiseen. Kouluihin tarvitaan resursseja tukea nykyistä varhaisemmassa vaiheessa nuoria, joilla on opiskeluun tai terveyteen liittyviä haasteita. Lisäksi sosiaaliturvaa tulee uudistaa niin, että eri palvelut ja etuudet saadaan aiempaa paremmin nivottua yhteen.

Lapsia ja nuoria tukevien palveluiden vieminen nykyistä vahvemmin arkeen, päiväkoteihin ja kouluihin tuodaan esille myös Arki ensin -ohjelmassa, jossa esitetään keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

 

 

Karoliina Koskenvuo
tutkimuspäällikkö
Tutkimusyksikkö, Kela
Twitter: @KaroliinaKosken

Reeta Pösö
suunnittelija
Analytiikkayksikkö, analytiikka- ja tilastoryhmä, Kela

Kyösti Haukipuro
asiantuntijalääkäri
Eteläinen asiantuntijalääkärikeskus, Kela

Mikko Nevalainen
suunnittelija
Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskus, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Lue lisää:

ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö), Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 08.06.2019).

Adverse Childhood Experiences (ACE) Study

Arki ensin -ohjelma.

Harkonmäki K. Predictors of disability retirement: From early intentions to retirement. Academic dissertation. Helsinki: University of Helsinki, Department of Public Health; The Local Government Pensions Institution, 2007.

Koskenvuo K. Lapsuudentapahtumat, terveys ja elämäntyytyväisyys. Julkaisussa: Olli Kangas, Ulla Hämäläinen, toim. Perhepiirissä. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2010, 294-318.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.

Koskenvuo K, Kemppinen H, Pösö R. Nuoret eläkkeensaajat. Nettityöpapereita 60/2014. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2014.

Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population based cohort study of 24 284 Finns. J Epidemiol Community Health 2015; 69: 354-360. Online First doi: 10.1136/jech-2014-204732.

Koskenvuo K. Yhä useampi nuori päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Kelan tutkimusblogi 29.9.2017.

Koskenvuo K. Tekoäly avuksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaalivakuutus 32/2019, 29-31.

Me-säätiön Syrjässä-luku.

Syrjäytymisen dynamiikka -työkalu.

Partio T. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Kelan tilastokatsaus, 2019.

Valtioneuvosto 2019. Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten osuus vähentynyt. Tiedote 19.2.2019.