Harva palaa töihin hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen

Created with Sketch. 19.6.2019
Created with Sketch.
Blomgren Jenni
Created with Sketch.
Laaksonen Mikko
Created with Sketch.
Perhoniemi Riku

Jaa

Vain hyvin harva työkyvyttömyyseläkehakemukseensa hylkäävän päätöksen saaneista on seuraavina vuosina ansiotyössä. Silloinkin ansiotyöjaksot ovat katkonaisia. Sen sijaan työttömyyskaudet ovat tyypillisiä hylätyn eläkehakemuksen jälkeen. Riippumatta siitä, myönnetäänkö vai hylätäänkö eläke, yhteiskunta useimmiten menettää eläkettä hakeneiden työpanoksen.

 

Hylkääviin työkyvyttömyyseläkepäätöksiin liittyy riskejä sekä hakijan että yhteiskunnan kannalta. Ydinongelmana on terveyden ja toimeentulon ongelmien kasautuminen, mikä vaikeuttaa sekä hakijan myöhempää kuntoutumista työkykyiseksi että tämän ansiotyömahdollisuuksia.

Aiemmin kerroimme Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteistutkimuksesta, jossa tarkastelimme, mitä etuuksia työkyvyttömyyseläkettä hakeneet saavat hylkäävän päätöksen jälkeen. Valtaosa heistä oli hylkäävän päätöksen jälkeen työttömänä. Työttömyysetuudelle yleensä siirrytään, jos työhön paluu ei onnistu, kuntoutumiseen ei ole valmiuksia tai enimmäismäärä sairauspäivärahaa on jo käytetty.

 

Ansiotyö harvinaista ja sirpaleista

Tuore tutkimuksemme tarkentaa kuvaa työkyvyttömyyseläkettä koskeneen hylkäyspäätöksen jälkeisestä toimeentulosta.

Päähavaintomme on ansiotyöjaksojen harvinaisuus: vain 16 %:lla ansiotyö oli pääasiallinen toimeentulon lähde hylkäystä seuraavien neljän vuoden aikana. Lähes kenelläkään seuraavat neljä vuotta eivät koostuneet pelkästä ansiotyöstä.

Niilläkin henkilöillä, joilla toimeentulo muodostui pääsääntöisesti ansiotyöstä, sitä katkoivat usein sosiaalietuuskaudet – aluksi tyypillisesti työttömyysetuus tai kuntoutusraha, kahden seurantavuoden jälkeen tyypillisesti sairauspäiväraha. Yhtenäiset, vähintään 12 kuukautta kestävät ansiotyöjaksot olivat harvinaisia: niitä oli 5 %:lla kaikista hylkäävän päätöksen saaneista.

 

Aiempi ansiotyö ei turvaa toimeentuloa jatkossa

Yli puolet hylätyistä hakijoista oli eläkehakemusta edeltävänä kalenterivuotena ollut ansiotyössä ja vain viidennes pitkäaikaistyöttöminä. Ansiotyön harvinaisuus hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen ei siis selity vain sillä, ettei ansiotyötä olisi ollut aiemminkaan.

Eläkehakemusta edeltävä työmarkkina-asema toki vaikutti myöhempien ansiotyöjaksojen todennäköisyyteen. Jos hylätyllä hakijalla oli ansiotyöpäiviä edeltävän kalenterivuoden aikana, todennäköisyys ansiotyöpainotteiselle toimeentulolle seuraavina vuosina oli 28 %. Tämä on ymmärrettävää, koska moni menettää ansiotyönsä joitakin kuukausia ennen hylkäävää työkyvyttömyyseläkepäätöstä (Laaksonen ja Gould 2017).

Sen sijaan vain hyvin harva (5 %) työttömyystaustaisista hylätyistä hakijoista pääsi kiinni ansiotyöhön neljän vuoden aikana.

 

Tyypillistä pitkä työttömyys tai lopulta myönnetty työkyvyttömyyseläke

Ansiotyön sijaan hylkäävää päätöstä seuraavina vuosina toimeentulon lähteenä painottui työttömyysetuus. Näin oli riippumatta siitä, oliko henkilöllä ansiotyötä edeltävänä vuonna (heistä 43 % oli pääsääntöisesti työttömänä) tai ei (heistä 50 % oli pääsääntöisesti työttömänä).

Työttömyysetuus on eläkkeeseen nähden epävarmempi toimeentulon lähde. Moni haki työkyvyttömyyseläkettä uudella hakemuksella ja sai myönnetyn päätöksen neljän seurantavuoden aikana.

Kuviossa 1 on esitetty, kuinka suuri osuus hylkäävän eläkepäätöksen saaneista oli kunkin pääasiallisen tulonlähteen piirissä neljän seurantavuoden eri vaiheissa.

 

 

Työttömyyden ja toimintakyvyn heikentymisen noidankehä

Tutkimuksemme vahvistaa käsitystä, jonka mukaan hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen poistutaan aktiivisilta työmarkkinoilta. Työkyky saatetaan pidemmällä ajanjaksolla menettää valtaosassa tapauksia pitkäksi aikaa riippumatta siitä, onko työkyvyttömyyseläkepäätös myöntävä tai hylkäävä.

Asiakkaan oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tarkistetaan tätä nykyä pääsääntöisesti työkyvyttömyyseläkepäätöksen kohdalla. Vaikka vähintään kolmanneksella onkin lääkinnällisiä tai ammatillisia kuntoutuskausia hylkäävän päätöksen jälkeen (Perhoniemi ym. 2018), eivät ne useinkaan näytä johtavan ansiotyöhön.

Tutkimusaineistomme koskee vuonna 2010 eläkepäätöksen saaneita. Vaikka osatyökykyisten ja niin sanottujen väliinputoajien asemaa on pyritty vahvistamaan monin keinoin, ei tilanne liene oleellisesti muuttunut viime vuosien aikana.

Ydinongelmana on edelleen pitkittyvän työttömyyden ja laskevan toimintakyvyn noidankehä. Siten yhteiskunta menettää paljon potentiaalista työvoimaa, joka olisi varhaisella kuntoutuksella pelastettavissa.

Työttömyyden ja työkyvyttömyyden nivoutumista on lähiaikoina käsitelty muun muassa osatyökykyisiä käsittelevässä Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä osana hallituksen OTE-kärkihanketta.

 

 

Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteishanke on ensi kertaa Suomessa tarkastellut työkyvyttömyyseläkehakemuksia ja eläkeratkaisuja yleistettävästi yhdistämällä tietoja työ- ja kansaeläkkeistä etuus- ja ansiorekistereihin. Hanke on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa TITA (Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana) -konsortiohanketta.

 

 

Riku Perhoniemi
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @perhonir

Jenni Blomgren
tutkimuspäällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @JenniBlomgren

Mikko Laaksonen
erikoistutkija, Eläketurvakeskus
etunimi.sukunimi@etk.fi
@mikko_laaksonen

 

 

Lue lisää:

Perhoniemi, R., Blomgren, J. & Laaksonen, M. (2019).  Sources of income following a rejected disability pension application: a sequence analysis study. Disability and Rehabilitation.

Perhoniemi, R & Blomgren, J & Laaksonen, M. Mitä hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen jälkeen? Työttömyys-, sairauspäiväraha- ja kuntoutusrahaetuudet sekä uudet eläkepäätökset neljän vuoden seurannassa. Yhteiskuntapolitiikka 2018; 83: 117–131.

Laaksonen, M & Gould, R & Liukko, J. Labor market position after a rejection of a disability pension application: A register-based cohort study. Disability & Rehabilitation, 2017; 40: 3022-3029.