Ikääntyneiden työttömien kuntoutus on tärkeää
Ikääntyneille, yli 55-vuotiaille työttömille kohdennetulla ammatillisella kuntoutuksella voisi olla tärkeä rooli työurien pidentämisessä.
Nyt ollaankin miettimässä, miten Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluja voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin ikääntyneiden työikäisten, erityisesti työttömien henkilöiden tarpeita.
Tuore julkaisu (Lankila ja Seppänen-Järvelä) kartoittaa ikääntyneiden, yli 55-vuotiaiden työttömien tilannetta ja tarkastelee heille sopivia kuntoutus- ja tukimuotoja. Taustalla on toimenpide-ehdotus, joka liittyy sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön asettaman Ikääntyneiden työllisyyden edistämisen työryhmän työhön.
Ammatillista kuntoutusta yli 55-vuotiaille työttömille
Ikääntyneiden valmiuksia työllistyä voitaisiin kehittää esimerkiksi erilaisilla matalan kynnyksen kuntoutus- ja ohjauspalveluilla, joihin pääsemiseen ei tarvita lääketieteellistä arviota. Kelan ammatillisen kuntoutuksen pääsyedellytys onkin ollut sairaus tai vamma, jonka arvioidaan aiheuttavan henkilölle sillä hetkellä tai lähitulevaisuudessa työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen.
Sopivan kuntoutusmuodon kehittämiseen ikääntyneille voidaan ottaa mallia jo olemassa olevista kuntoutusmuodoista. Pyörää ei tarvitse keksiä kokonaan uudelleen.
Mallia ikääntyneille työikäisille suunnattuun kuntoutusmuotoon voisi ottaa esimerkiksi nuorille suunnatusta Kelan Nuotti-valmennuksesta tai työelämän ulkopuolisille suunnatusta TEAK-kuntoutuksesta, joka pohjautuu tutkimusnäyttöön perustuvaan työhönvalmennukseen (IPS). Myös Ammatillinen kuntoutusselvitys -palvelu olisi mahdollista ”tuunata” palvelemaan erityisesti ikääntyneitä työttömiä.
Kuntoutusta voisi suunnata myös heille, joilla on sellaisia elämäntyyliin liittyviä riskitekijöitä, jotka ennustavat varhaista työelämästä poistumista. Ikääntyneille työntekijöille on suunnattu erilaisia tukimuotoja, kuten eläkeikää lähestyvien työntekijöiden työhön osallistumisen tukemiseksi ja työn imun vahvistamiseksi kehitetty Työterveyslaitoksen Työn imua uran seniorivaiheeseen -ryhmämenetelmä sekä TUURA eli Työuran uurtaja -valmennusohjelma.
Miksi juuri ikääntyneiden työttömien kuntoutus on tärkeää?
Vaikka ammatillista kuntoutusta on tarjolla monella taholla, niin sitä ei ole erityisesti suunnattu ikääntyneille työelämän ulkopuolella oleville henkilöille, joilla voisi parhaimmillaan olla vielä vuosia työuraa edessä.
Ikääntyneiden työikäisten kuntoutus takaisin työelämään on tärkeää siitä syystä, että heidän työpanostaan tarvitaan ikääntyvässä suomalaisessa yhteiskunnassa. Työssä oleminen on merkittävä omakohtaiseen hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Yhteiskunta ja yksilö hyötyvät myös taloudellisesti ikääntyneiden paremmasta työllisyydestä.
Työttömyys voi rajoittaa työkykyä (Pensola 2010). Työkykyyn liittyy osaaminen ja työelämävalmiudet, mutta se on myös kykyä tehdä töitä mahdollisista terveydentilan tai vamman rajoitteista huolimatta (Oivo ja Kerätär 2018).
Ikääntyneiden haasteet työllistyä voivat liittyä esimerkiksi osaamiseen, asenteisiin tai terveyteen. On jo aiemmin havaittu, että ikääntyneet työttömät palaavat työelämään nuorempia työttömiä harvemmin (Sihto 2012).
Lisäksi työttömyys moninkertaistaa ennenaikaisen eläköitymisen riskin (Nivalainen ja Järnefelt 2017).
Mitä pitää ottaa huomioon?
Ikääntyneiden työttömien työllistymistä tavoitteleva kuntoutus on pulmallista, jos heillä ei ole työhalukkuutta. Kuntoutuksen keinoin on myös vaikea vastata kielteisiin ikään liittyviin asenteisiin tai rakenteellisista tekijöistä johtuviin työllistymismahdollisuuksiin.
Työ- ja toimintakyky ovat voineet laskea työttömyyden aikana jo niin alas, että uudelleen työllistyminen voi olla epätodennäköistä. Tähän voi liittyä se, että työttömien terveydenhuolto ei ole tasa-arvoinen työterveyshuollon piirissä olevien kanssa.
Kaikkien toimijoiden työelämässä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä työllisyyden tukemisessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota ikääntyneiden kuntoutustarpeiden havaitsemiseen ja kuntoutukseen ohjaamiseen.
Työkyvyn ja työllisyyden tukemisessa tarvitaan laaja-alaisia koordinoituja ratkaisuja, jotka sitovat yhteen valtion- ja paikallishallinnon, kolmannen sektorin ja työelämän toimijat.
Riitta Seppänen-Järvelä
johtava tutkija, Kelan tutkimus
Jaakko Lankila
suunnittelija, Kelan kuntoutusryhmä
etunimi.sukunimi@kela.fi
Lue lisää:
Lankila J ja Seppänen-Järvelä R. Ikääntyneet työttömät takaisin työelämään. Tukikeinoja kuntoutuksesta. Työpapereita. Helsinki: Kela, 2019.
Nivalainen S, Järnefelt N. Eläkeaikeet ja toteutunut eläkkeelle siirtyminen. Sukupuolen, työskentelysektorin ja muuttuneiden elämäntilanteiden vaikutukset. Helsinki: Eläketurvakeskus. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 6, 2017. Viitattu 15.11.2018.
Oivo T, Kerätär R. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 43, 2018. Viitattu 15.11.2018.
Pensola T. Työttömyys ja työkyky. Julkaisussa: Aromaa S, Koskinen S, toim. Suomalaisten työ, työkyky ja terveys 2000-luvun alkaessa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 11, 2010: 79-83. Viitattu 14.11.2018.
Sihto M. Ikääntyneet työttömät alkavat työllistyä, edes jotenkin. Julkaisussa Työpoliittinen aikakauskirja. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö, 2012; 55 (4): 5-15. Viitattu 26.11.2018.
