Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Kun työttömyys vähenee, sairauspoissaolot yleistyvät

Julkaistu 29.11.2017

Sairauspoissaolot ovat yhteydessä taloussuhdanteisiin. Työttömyysasteen laskiessa sairauspoissaolot yleistyvät; työttömyysasteen noustessa ne vähenevät.

Pitkät sairauspoissaolot seuraavat taloussuhdanteita. Tutkimuksissa on havaittu, että noususuhdanteessa, kun työttömyysaste laskee, sairauspoissaolot yleistyvät. Laskusuhdanteessa sairauspoissaolot puolestaan vähenevät.

Aiemmassa blogikirjoituksessani pitkien sairauspoissaolojen muutoksista arvioin, että heikko taloussuhdanne on yksi keskeinen selittäjä pitkien sairauspoissaolojen vähenemiselle Suomessa viimeisten 10 vuoden aikana.

Alla olevaan kuvioon on piirretty työttömyysasteen vuosikeskiarvo ja sairauspäivärahaa saaneiden osuus ei-eläkkeellä olevista työikäisistä suomalaisista viimeisten 20 vuoden aikana. Työttömyystiedot ovat Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannasta, sairauspäivärahatiedot Kelan tilastoista.

Graafi: Työttömyyden vähentyessä sairauspoissaolot yleistyvät. Kuvioon on piirretty työttömyysasteen vuosikeskiarvo ja sairauspäivärahaa saaneiden osuus ei-eläkkeellä olevista työikäisistä suomalaisista viimeisten 20 vuoden aikana. Työttömyystiedot ovat Tilastokeskuksen StatFin-tilastotietokannasta, sairauspäivärahatiedot Kelan tilastoista.
 

Kuvio. Työttömyysaste ja sairauspäivärahaa saaneiden osuus työikäisillä 1997–2016.

Kuvion ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana työttömyysaste pieneni samalla, kun sairauspäivärahaa saaneiden osuus työikäisistä kasvoi. Sen sijaan viimeisten 10 vuoden aikana trendit ovat olleet toisen suuntaisia: työttömyysaste on noussut samaan aikaan, kun sairauspäivärahaa saaneiden osuus on pienentynyt.

Vuosien 2015–2016 välinen kehitys tosin näyttää aiempaan verrattuna poikkeavalta: sekä työttömyysaste että sairauspäivärahaa saaneiden osuus ovat pienentyneet samanaikaisesti. Yhden poikkeavan vuoden luvuista ei kuitenkaan voida vielä päätellä, että taloussyklien ja sairauspäivärahan saamisen yhteys olisi nyt rikkoutumassa.

Työttömyyden ja sairauspäivärahan yhteys ei muutenkaan ole täysin aukoton, vaan monet muutkin tekijät kuin taloussuhdanteet selittävät sairauspoissaolojen yleisyyttä.

Kun työttömyys kasvaa, työllisten keskimääräinen terveydentila paranee

Taloussuhdanteiden ja sairauspoissaolojen yhteyttä on yleensä selitetty kahdella päämekanismilla.

Ensimmäinen mekanismi on työllisten työkykyyn liittyvä valikoituminen. Kun työttömyysaste kasvaa, työttömiksi päätyy muita todennäköisemmin henkilöitä, joilla on terveyteen ja työkykyyn liittyviä ongelmia ja joilla on ollut paljon sairauspoissaoloja. Tällöin työllisten joukkoon jää keskimäärin terveempiä työntekijöitä, ja sairauspoissaolojen määrä pienenee.

Kun talouskasvu alkaa ja työttömyysaste jälleen laskee, työmarkkinat vetävät myös työkyvyltään keskimääräistä heikompikuntoista työväkeä. Tällöin sairauspoissaolotkin alkavat yleistyä.

Valikoituminen lienee tärkein selittäjä sairauspäivärahalla korvattujen pitkien sairauspoissaolojen ja taloussuhdanteiden yhteydelle.

Korkean työttömyyden aikana ei uskalleta sairastaa

Toinen mekanismi on ns. moraalikato (moral hazard) -ilmiö. Kun kansantaloudessa menee heikosti ja työttömyysaste nousee, työssä olevat eivät työttömyyden uhan kasvaessa uskalla jäädä sairauslomalle ainakaan kovin kevein perustein. Tällöin sairauspoissaolot vähenevät.

Sen sijaan suotuisassa taloussuhdanteessa ja pienen työttömyysasteen aikana sairauslomalle uskalletaan jäädä, jolloin sairauspoissaolot yleistyvät.

Tämä selitys pätee parhaiten lyhyisiin, omalla ilmoituksella alkaviin sairauspoissaoloihin, mutta ilmiö voi vaikuttaa myös pidempien poissaolojen yleisyyteen. Sairauspoissaolot, joista maksetaan sairauspäivärahaa, perustuvat aina lääkärintodistuksella todennettuun melko pitkään työkyvyttömyyteen. Tällöin sairauslomalle jääminen on harvemmin kiinni henkilön omasta valinnasta.

Suhdanteiden ja sairauspoissaolojen yhteys on laajalti tunnistettu

Tämän blogin kuvio näyttää kehityksen viimeisten 20 vuoden ajalta, mutta myös esimerkiksi 1970-luvun ja 1990-luvun taloustaantumien on sanottu vähentäneen sairauspäivärahan käyttöä. Sairauspoissaolojen ja taloussuhdanteiden yhteys on varsin laajalti tunnistettu ilmiö sekä Suomessa että kansainvälisesti.

On odotettavaa, että hiljattain alkaneen nousukauden aikana pitkät sairauspoissaolot tulevat jälleen yleistymään.

Vuoden 2017 ensimmäistä puoliskoa koskevien Kelan tilastotietojen perusteella näyttääkin siltä, että alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on jonkin verran kasvanut vuoden 2016 vastaavaan aikaan verrattuna. Kunnollisia päätelmiä kehityksestä voidaan kuitenkin tehdä vasta ensi vuoden puolella, kun koko vuoden 2017 tilastot valmistuvat.

Jenni Blomgren
tutkimustiimin päällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
@JenniBlomgren

Lue lisää:

Blomgren Jenni: Pitkät sairauspoissaolot vähentyneet kaikkien aikojen ennätykseen. Kelan tutkimusblogi 4.10.2017.

Blomgren Jenni: Yhä harvempi saa sairauspäivärahaa – etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vähentyneet. Kelan tutkimusblogi 1.11.2017.

Blomgren Jenni: Pitkät sairauspoissaolot työikäisillä naisilla ja miehillä. Sairauspäivärahan saajat 1996–2015. Yhteiskuntapolitiikka 2016; 81 (6): 681–691.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin