Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Terveempi ja tasa-arvoisempi Suomi

Julkaistu 24.10.2017

Ennen vuoden 1964 sairausvakuutusta sairastuminen merkitsi monelle suomalaiselle köyhyyttä. Kaikilla ei ollut varaa terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin, ja työpaikkakassoihin perustuva tukijärjestelmä oli jyrkän epätasa-arvoinen.

1960-luvulla suomalaisten elinikä oli Euroopan alhaisimpia ja kuolleisuus suurta. Terveydestä jouduttiin säästämään: kaikilla ei ollut varaa terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin.

Suomi sai sairausvakuutuksen Euroopan maista viimeisenä. Sairausvakuutuslaki säädettiin meillä vasta vuonna 1964. Lakia oli työstetty pitkään: se oli ollut politiikan agendalla jo 1800-luvulla, mutta jäänyt kuitenkin toteutumatta.

Kun sairausvakuutus lopulta tuli voimaan, kaikki Suomessa asuvat tulivat vakuutetuiksi sairastumisen varalta. Ajalta, jolloin ei pysty käymään töissä, saa sairauspäivärahaa. Lisäksi sairauden hoidon ja lääkkeiden kustannuksista voi saada korvauksia. Sairastumisen lisäksi vakuutus kattoi raskauden ja synnytyksen. Samalla alettiin maksaa kaikille äideille äitiysvapaan ajalta äitiyspäivärahaa, mistä on sittemmin kehittynyt nykyinen äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha- ja -vapaajärjestelmä.

Voimaan tultuaan suomalainen sairausvakuutus oli yksi maailman kattavammista järjestelmistä.

Suomalaisten terveys parani ja elinikä nousi

Sairausvakuutus pienensi sairastumisesta aiheutuneita kustannuksia ja laski kynnystä terveyspalveluiden hakemiseen. Korvausten ansiosta pienituloistenkin oli mahdollista mennä lääkäriin ja ostaa lääkkeitä. Samalla terveydenhuollon painopiste siirtyi laitoksista avohoitoon.

Suomalaisten terveys alkoi vähitellen kohentua.

Se näkyy myös elinajanodotteessa: suomalaiset elävät nyt keskimäärin yli 10 vuotta pidempään kuin 1960-luvulla.


 

Köyhyys väheni

Sairausvakuutus paransi huomattavasti suomalaisten sosiaaliturvaa. Aiemmin tulot pienenivät selvästi, jos sairastui eikä pystynyt menemään töihin.

”Sairauspäiväraha tarjoaa perusturvansairastamisen ajaksi.”

Sairauspäiväraha lieventää tuota pudotusta, sillä se tarjoaa perusturvan sairastamisen ajaksi. Se on siis osaltaan vähentänyt suomalaisten köyhyyttä.

Nykyään sairauspäiväraha on tasoltaan yleensä noin 70 % aiemmasta tulosta. Vuonna 2016 Kela maksoi sairauspäivärahaa yhteensä 774 miljoonaa euroa. Saajia oli 280 000, ja keskimääräinen korvaus oli 56 euroa päivältä.

Tasa-arvoisempi Suomi

Ennen sairausvakuutuslakia työpaikkakassat tarjosivat toimeentuloturvaa sairastuville. Niiden piiriin kuului vain noin 5 % väestöstä, lähinnä kaupunkien työväkeä. Valtio ei tukenut järjestelmää, joten jokaisen oli maksettava vakuutuksensa kokonaan itse.

Maaseutuväestöllä ja satunnaisia töitä tekevillä ei juuri ollut turvaa sairastumisen varalta.

Vuoden 1964 sairausvakuutuslaki tarjosi minimietuudet kaikille suomalaisille. Se tuli Kansaneläkelaitoksen eli Kelan hoidettavaksi.

”Suomen sairausvakuutus on Euroopan kattavimpia.”

Suomessa herättiin myöhään, mutta toteuduttuaan sairausvakuutus oli Euroopan kattavimpia. Sen piiriin pääsivät myös ne suomalaiset, joilla ei ollut ansiotuloja − esimerkiksi kotiäidit ja opiskelijat. Muissa maissa sairauspäivärahan edellytyksenä on yleensä palkkatulo.

Koska sairausvakuutus ulottui koko väestöön, se tasoitti eriarvoisuutta eri ryhmien välillä. Lisäksi se tasasi alueiden välistä eriarvoisuutta: se toi maaseudun vähävaraiset asukkaat terveydenhuollon käyttäjiksi. He sairastivat muita enemmän ja olivat aiemmin käyttäneet terveyspalveluita niukasti, joten muutos edisti kansanterveyttä merkittävästi.

Jos sairausvakuutuslakia ei olisi saatu aikaan, Suomessa olisi luultavasti edelleen kassoihin perustuva järjestelmä. Se olisi epätasa-arvoisempi kuin kaikille kuuluva sairausvakuutus.

Sairauksista alkoi kertyä tietoa

Sairausvakuutusjärjestelmä myös helpotti terveystietojen keräämistä. Sen avulla Suomessa alettiin saada aiempaa paremmin tietoa sairauksista ja niiden esiintymisestä.

Tietojen keräämistä helpotti sosiaaliturvatunnus, joka otettiin Suomessa käyttöön sairausvakuutuksen voimaantulon jälkeen 1. syyskuuta 1964. Sosiaaliturvatunnuksen avulla on mahdollista kerätä ja ylläpitää tietoja, joita voidaan käyttää terveyspolitiikan suunnitteluun ja kansan terveydentilan kohentamiseen.

100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan kunniaksi Kelan tutkijat äänestivät maamme historian 10 merkittävintä sosiaaliturvauudistusta. Tässä sarjassa pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutustu myös aiempiin kirjoituksiin.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin