Kelan tutkijat äänestivät, mitkä sosiaaliturvauudistukset ovat olleet Suomelle kaikkein merkittävimmät.
Tässä sarjassa esittelemme nämä 10 uudistusta ja pohdimme, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan.
1. Uraauurtava ajatus: kaikilla on oikeus apuun
Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki velvoitti kunnat auttamaan vaikeuksiin joutuneita. Siitä tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle.
2. Kansaneläke nosti vanhukset köyhyydestä
Vuonna 1937 kansaneläkelaki toi kaikille suomalaisille oikeuden eläkkeeseen. Parikymmentä vuotta myöhemmin eläkkeitä korotettiin tuntuvasti. Ilman näitä uudistuksia Suomen vanhukset olisivat epätasa-arvoisempia, köyhempiä ja riippuvaisempia sukulaisten hyvästä tahdosta.
3. Äitiysavustus toi äidit neuvoloihin
Nykypäivän Suomessa tuntuu itsestään selvältä, että odottava äiti käy neuvolassa. Vielä 80 vuotta sitten niin ei kuitenkaan ollut. Sitten keksittiin tehokas keino: äitiysavustus, jonka saaminen edellytti käyntiä lääkärillä tai kätilöllä.
4. Tukea kaikille lapsiperheille
Sotien jälkeen Suomeen alkoi syntyä paljon lapsia. Eduskunta päätti yksimielisesti, että lapsiperheet tarvitsevat tukea. Vuodesta 1948 lähtien kaikki lapsiperheet ovat saaneet lapsilisää.
5. Terveempi ja tasa-arvoisempi Suomi
Ennen vuoden 1964 sairausvakuutusta sairastuminen merkitsi monelle suomalaiselle köyhyyttä. Kaikilla ei ollut varaa terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin, ja työpaikkakassoihin perustuva tukijärjestelmä oli jyrkän epätasa-arvoinen.
6. Terveyspalvelut edullisesti yhdestä paikasta
Kansanterveyslaki muutti suomalaisten terveydenhoitoa merkittävästi. Se velvoitti kunnat huolehtimaan perusterveydenhuollosta ja toi edulliset lääkäripalvelut kaikkien saataville.
7. Kaikille mahdollisuus opiskella
Opintotuen tarkoitus on turvata eri taustoista tuleville suomalaisille mahdollisuus opiskeluun, sillä koulutus on myös yhteiskunnan etu.
8. Kunnallinen päivähoito helpotti naisten työssäkäyntiä
1970-luvulta alkaen kunnat ovat tarjonneet lapsille kohtuuhintaisen hoitopaikan vanhempien työpäivän ajaksi. Samalla lapsi saa korkealaatuista varhaiskasvatusta.
9. Perustoimeentulotuki yhdenmukaisesti koko maassa
Toimeentulotukea voi saada, jos tulot eivät muuten riitä elämiseen. Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alussa Kelan hoidettavaksi, jotta asiakkaat olisivat yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta ja kynnys tuen hakemiseen madaltuisi.
10. Yksinkertaisempi ja kannustavampi sosiaaliturva?
Kehittyvä sosiaaliturva on osaltaan tehnyt suomalaisista tasa-arvoisempia, terveempiä, vauraampia ja paremmin voivia kuin ennen. Nyt järjestelmä on kuitenkin taas uudistamisen tarpeessa. Perustulokokeilu tuottaa tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää Suomen sosiaaliturvan uudistamisessa.
Ohhoh, onpas ideologista huttua.
Entä ne sosiaaliturvan haitat, jotka on aiheuttaneet massatyöttömyyttä, kannustinloukkuja, yhteiskunnan kehityksen hidastumista ja yhteiskunnan köyhyyttä sen kautta?
Verorahoilla pyörivä laitos voisi myös vähän kritisoida omaa toimintaansa, vaikka se tietenkin on kannustimia ajateltuna teille mahdotonta.
Tyttömyysrahoista menee vero,vaikka laissa on sanottu ettei niistä mene,niin se on mennyt monet vuodet.
Alkuperäinen ideologia on mennyt päälaelleen.
Suuri ilo on auttaa veroilla heitä jotka tarvitsevat apua niin monista syistä. En jaksa keskittyä median nostamaan ja ylläpitämään sosiaalipummiuteen. Aina enemmänkin voisi olla mutta eikö ole onni osata iloita siittä mitä sinulla on nyt.
Sosiaaliturva auttoi Suomen nousuun, mutta nyt on menty alaspäin. En ymmärrä kuka kehtaa kutsua Suomea hyvinvointivaltioksi. Köyhyys lisääntyy ja luokkaerot kasvavat. Pitääkö oikeassa hyvinvointivaltiossa hankkia ruoka leipäjonosta? Pitääkö lääkkeet jättää apteekkiin, kun ei ole rahaa maksaa? Kelan nykyinen toiminta auttaa ja työllistää vain Kelaa itseään.
Vielä 1970-luvulla sosiaalialaa opiskeleville painotettiin asiakkaiden auttamista hakuprosessissa. Virkailijoiden oli autettava asiakkaita hakemaan heille kuuluvia etuuksia, jotka eduskunta oli hyväksynyt. Sittemmin käytäntö muuttui sellaiseksi, että asiakkaan tuli itsensä tietää, mihin etuuksiin oli oikeutettu. Virkailijoiden tehtäväksi jäi yrittää etsiä syitä, joiden nojalla hakemus voitaisiin hylätä. Tämän katsoisin vaikuttaneen siihen, että virtuoosimaiset etuuksien hakijat saivat pyytämänsä muiden jäädessä lähinnä ”nuolemaan näppejään”. Tai sitten asiakas kuului ryhmään, jolla oli etuuksien hakemiseen perehtyneitä asianajajia. Kaipa sillä jotain näennäistä säästöä syntyi, kuten omavastuukikkailuillakin.
Harvinaissairailla ei vieläkään ole oikeusturvaa nykyaikana. Ei ole ihme kun moni valitsee lähteä pois yhteiskunnan rahoja tuhlaamasta.
aina ei kaikki mee niinku stömsös ninku esim mun kohdal tietyä lakia pitäis korjaa esim jos joudut rikoksen uhriks niin se katotaan tuloks voin kertoo et paska ”liksa” koska esim se ei kato aikaa tai paikkaa ja voi käydä kelle vaan
painotan et yritän myös puhua kaikkien muittenki puolest kelle on samoin käyny!!!!!!!!
Ei kannata nillittää.
Hieman omatoimisuutta tarvittaisiin.
Leipäjonoissa seisovista, suurin osa voisi leipoa itse leipänsä.
Jos ei kykene, voi seisoa siellä jonossa.
Ei tänne kannata kirjoittaa, koska sensuuri.
Voi olla että ilman kelaa olisi tullut jatkoa kansalaissodalle.
olen saanut apua yhteiskunnalta esim. velkajärjestely toimeentulotuki työmarkkinatuki asumistuki.
Kyllähän Suomessa on hyvä asua. Tosin tämä työttömyystilastoiden kaunistelu on hirveää. Työttömät laitetaan tekemään ”alihankintatöitä” oikeille yrityksille 9e päiväpalkalla. Tämähän taas meinaa sitä, että se on pois joltain oikealta firmalta. Myös tämä uusi kuntakokeilu, jonka oli tarkoitus edesauttaa ihmisten työhön hakeutumista on hieman kyseenalainen. Itse olen ollut tämmöisessä kuntakokeilu paikassa, ja Viimeiset 3kk ollaan katseltu luontodokumenttejä jne. En tiedä mikä on tarkoitus ollut, mutta tuskin kuitenkaan opiskella alppien kotkien elämää? Hieman järkeä tähän touhuun olisi hyvä saada. jos pistetään hirmuisesti rahaa siihen, että oikeasti jotain tapahtuu ja katsellaan dokumentteja, niin joku on ehkä mennyt pieleen