Toimeentulotuessa tarvitaan edelleen harkintaa

Created with Sketch. 8.6.2017
Created with Sketch.
Korpela Tuija

Jaa artikkeli Toimeentulotuessa tarvitaan edelleen harkintaa sosiaalisessa mediassa

Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle on hankaloittanut tilannetta niillä, joilla on tuen saamiseksi liian suuret tulot mutta vaikeuksia selvitä korkeista terveydenhoitomenoistaan.

 

Jo aivan perustoimeentulotuen Kela-siirron alkumetreillä sosionomi Saana Hakola nosti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan esiin huolen siitä, miten Kela huomioi pitkäaikaissairaiden ja eläkeläisten terveydenhuoltokulut. Ennen siirtoa monissa kunnissa myönnettiin maksusitoumuksia terveydenhuollon kuluihin, vaikka asiakkailla ei ollut laskennallista oikeutta perustoimeentulotukeen.

Päätöksenteon siirryttyä Kelalle päätökset on tehty tarkasti laskelman perusteella. Tukea siis saavat vain ne, joilla menot ylittävät tulot.

 

Mikä on laskelma?

  • Perustoimeentulotuki perustuu laskutoimitukseen eli laskelmaan, jossa otetaan huomioon hakijan kotitalouden yhteenlasketut tulot ja menot.
  • Tuloina huomioidaan esimerkiksi ensisijaiset etuudet ja työstä saatavat tulot sekä varallisuus.
  • Huomioon otettaviin menoihin kuuluvat perusosalla katettavat ja muut perusmenot, kuten terveydenhuoltomenot.
  • Perustoimeentulotukea voi saada siltä osin kuin menot ylittävät kotitalouden käytettävissä olevat tulot ja varat.
  • Myönteisen päätöksen yhteydessä toimeentulotuen saaja saa yleensä myös maksusitoumuksen apteekkiin.

 

Alkuvuoden aikana 13 prosenttia uusista ja jatkohakemuksista on saanut kielteisen päätöksen, koska kotitalouden tulot olivat suuremmat kuin menot. Viisi prosenttia hakemuksista on hylätty puutteellisten selvitysten vuoksi.

 

Millaiset kotitaloudet eivät saaneet alkuvuonna perustoimeentulotukea?

Laskelman vuoksi kielteisen päätöksen saaneista kotitalouksista suurin osa on yhden hengen kotitalouksia. He ovat suurin ryhmä myös toimeentulotuen saajissa. Kielteisen päätöksen saaneissa on kuitenkin jonkin verran enemmän lapsettomia pareja ja myönteisen päätöksen saaneissa hieman enemmän yksinhuoltajaperheitä.

Laskelman perusteella kielteisen päätöksen saaneet jakautuvat iältään (1) melko tasaisesti, kun taas yleisesti ottaen perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia on enemmän nuoremmassa väestössä. Molemmista joukoista suurin osa asuu kaupunkimaisissa kunnissa, mutta kielteisen päätöksen saaneita asuu tuensaajia enemmän taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.

Kenties merkittävimmät erot myönteisen päätöksen ja laskelman vuoksi kielteisen päätöksen saaneiden välillä on heidän saamissaan muissa etuuksissa.

Perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista yli 70 % saa asumistukea ja yli 40 % Kelan työttömyysturvaetuuksia.

Laskelman vuoksi kielteisen päätöksen saaneista noin kolmasosa sai asumistukea ja neljäsosa työttömyysturvaetuuksia. Heidän joukossaan sen sijaan korostuu eläkkeensaajien osuus. Laskelman vuoksi kielteisen päätöksen saaneista yli 40 % on eläkkeensaajien kotitalouksia.

Alkuvuonna perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista eläkettä sai vain 9 %.

 

 

Kuvio 1. Tammi–huhtikuussa 2017 perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja laskelmaylijäämän vuoksi kielteisen päätöksen saaneiden kotitalouksien tulonlähteiden vertailu. Kuvattu osuus (%) sai  mainittuja etuuksia, ylipäänsä jotain etuuksia tai ansiotuloa.

 

Kuntien ja Kelan myöntöehtojen erot ilmi

Näyttää siis siltä, että toimeentulotuen myöntöehtojen ”lainmukaistuminen” rajaa ulos juuri Saana Hakolan mainitseman joukon.

Myös Kelassa toimeentulotukityötä tekevät mainitsivat kyselyssä laskelmaylijäämän vuoksi ilman maksusitoumusta jäävien tilanteen heikentyneen siirron myötä (ja esimerkkinä heistä juuri eläkeläiset).

Lääkkeiden saanti tapauksissa, joissa laskelma on ylijäämäinen, mutta rahat kalliin lääkkeen ostamiseksi eivät riitä, ratkaistiin pian ongelmien tultua ilmi. Nyt hakija voi saada ylijäämän ja lääkkeen hinnan erotuksen tililleen. Se kuitenkin vaatii ylimääräisiä asiointeja ja aiheuttaa varmasti myös epävarmuutta pitkäaikaissairaille ja eläkeläisille, joiden taloudellinen tilanne muuten harvoin muuttuu, kuten Hakola mielipidekirjoituksessaan kuvasi.

 

Yhdenvertaisuuden ja harkinnan yhteensovittaminen on hankalaa

Yksi Kela-siirron tavoitteista oli parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta yhdenmukaistamalla keskenään erilaiset kuntakohtaiset käytännöt.

Sinänsä hyvä tavoite ei kuitenkaan välttämättä sovi viimesijaisen harkinnanvaraisen tuen periaatteeksi. Monissa kunnissa toimeentulotuki on todennäköisesti toiminut osana kokonaisvaltaista ja ennaltaehkäisevää sosiaalityötä, jonka avulla on saatettu edistää esimerkiksi ikääntyneiden omatoimista selviytymistä ja asumista.

Sosiaalityöhön kuuluviksi taloudellisen tuen välineiksi jäi kunnille edelleen täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, joiden saamiseksi pitää lähtökohtaisesti ensin olla saatuna perustoimeentulotukipäätös Kelasta. Laskelman vuoksi kielteisen päätöksen saaneista hakemuksista 11 prosentissa todettiin täydentävän tuen tarve, jolloin Kela siirtää hakemuksen siltä osalta hakijan asuinkuntaan.

On kuitenkin epäselvää, kuinka halukkaita kunnat ovat enää myöntämään tukea perustoimeentulotukeen kuuluviksi määriteltyihin terveydenhuoltomenoihin niille asiakkaille, joilla laskelma on Kelassa todettu ylijäämäiseksi. Ilmeisesti luukkujen väliin pudonneita asiakkaita on päätynyt entistä enemmän seurakuntien diakoniatyön piiriin. Diakoniatyö on aiemminkin toiminut viimesijaisen sosiaaliturvajärjestelmän puutteiden paikkaajana.

Kaikki tämä herättää kysymyksen, olisiko puutteet liian alhaiseksi todetussa perusturvassa kuitenkin pitänyt paikata ensisijaisesti syyperusteisia etuuksia nostamalla ja jättää viimesijainen tarveharkintainen tuki kokonaan sosiaalityön välineeksi?

 

 

Tuija Korpela
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

 

1) Kyseessä on kotitaloudelle perustoimeentulotukea hakeneen henkilön ikä.

 

Lue lisää: