Maksaako maakunta omaishoidon palkkion sote-uudistuksen jälkeen?

Created with Sketch. 23.3.2016
Created with Sketch.
Komu Merja
Created with Sketch.
Mikkola Hennamari
Created with Sketch.
Tillman Päivi

Jaa artikkeli Maksaako maakunta omaishoidon palkkion sote-uudistuksen jälkeen? sosiaalisessa mediassa

Sote-uudistuksen etenemisestä saadaan pian uutta tietoa. Rahoitusuudistuksessa jää myös tulevaisuudessa ratkaistavaksi se, mikä taho maksaa jatkossa omaishoidon palkkion: kunta, maakunta vai Kela?

Kun sote-alueelle tulee järjestämisvastuu kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista, olisi loogista jos palkkion maksaisi maakunta, mikäli palkkion maksatusta ei siirretä Kelan tehtäväksi. Toimeentulotuen maksatus siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta, mikä siis estää omaishoidon tuen maksatuksen siirron Kelalle?

Mediakeskusteluissa poliittiset puolueet ovat olleet varsin yksimielisiä siitä, että omaishoidon tukea on vahvistettava ja käytäntöjä yhtenäistettävä kansallisesti. Poliitikot haluaisivat omaishoidon tuen Kelan maksettavaksi siksi, että omaishoitajat olisivat tällöin tasaveroisessa asemassa palkkion suhteen valtakunnallisesti.

STM:n kärkihanke tekee hyvää työtä kaikenikäisten omaishoidon  ja omaishoitajien palvelujen parantamiseksi. Hallitusneuvottelujen jäljiltä palkkioasiat jäivät kuitenkin edelleen leijumaan ilmaan. Vastaan tuli valtion hupeneva rahakirstu, sillä Koho-työryhmän ehdotukset uusiksi palkkiotasoiksi olivat epärealistisia taloustilanteen ajautuessa synkemmäksi.

Omaishoidon palkkiojärjestelmä on toki kustannusriski, koska omaishoitajien ja hoidettavien määrä kasvaa. Harva ryhtyy omaishoitajaksi pelkän palkkion vuoksi, lieneekö kukaan?  Kelan tutkimuksen omaishoitajille tekemässä kyselytutkimuksessa vuonna 2014 merkittävimmät motivaatiotekijät olivat ”myötä ja vastoin käymisissä” ja äidinrakkaus.

Palkkiolla on kuitenkin suuri taloudellinen merkitys erityisesti työikäisille omaishoitajille, joiden hoitosuhde saattaa kestää yli kymmenen vuotta. Toki pienituloisille ikääntyneillekin tuella on merkitystä, mutta työikäisillä tilanne on tätäkin heikompi, ks. alla dia 23.

Rekisteritutkimuksemme perusteella työikäiset omaishoitajat jäävät pitkän aikavälin tulokehityksessä jalkoihin verrattuna kaltaistettuun väestöön. Yllättävä havainto oli se, että miespuoliset omaishoitajat olivat pienituloisempia kuin naiset ja heidän tulotasonsa oli laskenut viime vuosina. Vai onko niin, että työikäiset miehet ryhtyvätkin omaishoitajaksi vasta silloin, kun he muutenkin olisivat pienituloisia, esimerkiksi työttömiä?

Olisiko omaishoidon tuen hoitopalkkion merkitystä pohdittava kokonaan uudelleen? Mitä minimipalkkio 387 euroa korvaa, mihin tämä summa perustuu? Palkkiota tarkistetaan vuosittain indeksillä ja se on veronalaista tuloa, mutta se on eräs epämääräinen summa muiden etuuksien joukossa.

Tutustu omaishoitoseminaarin esityksiin

Kelan tutkimus järjesti 10.3.2016 omaishoitoa käsittelevän seminaarin yhteistyössä Ikäinstituutin ja Pääkaupunkiseudun omaiset ja läheiset ry:n kanssa. Omaishoito vaikuttaa työikäisillä paitsi omaishoidon aikaisiin tuloihin, myös tuleviin eläkkeisiin eläkekarttumien kautta. Laskennalliset menetykset työeläkkeessä voivat olla jopa lähes tuhat euroa kuussa, selvitettiin Kelan ja Kevan tutkimuksessa.

Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta pohti seminaarissa sitä, elääkö kunnan ja omaishoitajan välillä tehtävän omaishoitosopimuksen teksti, kun omaishoitotilanne myöhemmin muuttuu, ja että pitäisikö omaishoidon tuen ollakin erilaista erilaisissa omaishoitotilanteissa. Ikäinstituutti oli puolestaan tutkinut ilman omaishoidon tukea olevia – eli ns. epävirallisia – iäkkäitä omaishoitajia. Monesti omaishoito jatkuu, vaikka omaishoitosopimusta ei enää tehdä siitä syystä, että omaishoitaja katsotaan työhönsä jo epäsopivaksi esimerkiksi omien sairauksiensa takia.

Omaishoito voi olla myös monikulttuurista, mikä tuo ihan omia haasteitaan, kielimuurin lisäksi – naisten velvollisuutena voidaan automaattisesti pitää vastuuta perheen vanhusten hoitamisesta, uskonto sanelee omia ehtojaan,eikä lähiverkostoa välttämättä ole.

Tutustu 10.3.2016 järjestetyn seminaarin esityksiin Slideshare-palvelussa

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, Tieto- ja viestintäyksikön päällikkö

Merja Komu
suunnittelija

Päivi Tillman
tutkija

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi