Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen laki muuttui vuoden 2016 alussa. Se muutti merkittävästi kuntoutusetuuden myöntökriteereitä ja lisäsi ammatillista harkintaa ratkaisutyössä. Kuntoutuksen tarpeen arviossa otetaan nyt kokonaisvaltaisesti huomioon asiakkaan toimintakykyyn vaikuttavat tekijät. Yksilöllisten tilanteiden huomiointi edellyttää kuitenkin riittäviä tietoja asiakkaasta.


Kuntoutuspalveluja ja -järjestelmää koskevan poliittisen päätöksenteon tueksi tarvitaan luotettavaa ja läpinäkyvästi tuotettua tietoa. Hiljattain julkaistussa Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvityksessä tiedon luotettavuuden vaatimukset eivät toteudu riittävästi.


Opiskelukyvyn heikentyminen otetaan nyt huomioon, kun arvioidaan, pääseekö nuori kuntoutukseen.   Kun Kelan kuntoutusta ohjaavaa lakia (KKRL 6 ja 7§) uudistettiin 2014, tavoite oli, että nuori pääsisi riittävän ajoissa ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä sairauden lisäksi alettiin korostaa asiakkaan kokonaistilanteen arviota, jossa otetaan huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky. Nuorten näkökulmasta olennaista on, ettei kuntoutukseen pääsyyn […]


Alle 25-vuotiaiden myönteisten kuntoutuspäätösten määrä nousi 2013–2016 lähes viidenneksellä.   Vuonna 2014 tuli voimaan lakimuutos (KKRL 6 ja 7§), jonka tavoite oli, että aiempaa useampi työikäinen, erityisesti nuori, pääsisi riittävän ajoissa Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksella tavoiteltiin myös parempaa osatyökykyisten työllistymistä, nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä sekä työnjaon selkiyttämistä kuntoutuksen eri toimijoiden välillä. Lakimuutoksen myötä Kelan ammatillisen kuntoutuksen […]