Kuntoutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumi on julkaissut loppuraporttinsa, joka sisältää liudan ehdotuksia siitä, mitä kuntoutuksen tutkimukselle ja koulutukselle pitäisi Suomessa tehdä. Ehdotusten toteuttaminen edellyttää kuitenkin poliittista tahtoa, joten nähtäväksi jää, mikä toteutuu ja mikä ei.


Julkisten palveluiden kehittäminen palvelun käyttäjien, eli asiakkaiden, todellisiin tarpeisiin kohdistuvaksi ei ole helppoa. Siihen vaaditaan organisaatioiden sisäisten rakenteiden tarkastelun lisäksi vuoropuhelua myös asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Keskeisessä asemassa ovat organisaatioiden palveluammattilaiset.


Kela oli mukana Työkykyohjelman kokeiluhankkeiden monialaisessa asiakasyhteistyössä, jolla tuettiin työttömien työkykyä. Kelan asiantuntijoiden rooli näyttäytyi keskeisenä osana asiakasyhteistyötä. Monialaisessa asiakasyhteistyössä työkyvyn tuen prosessit sujuvoituivat ja asiakkaat saivat tarvitsemansa etuudet ja palvelut oikea-aikaisesti.


Lapsen sopivaa ikää käytetään usein perusteena varhaiskasvatuksen aloittamiselle. Näkemys sopivasta iästä kuitenkin vaihtelee vanhempien koulutuksen ja muiden perheeseen liittyvien tekijöiden mukaan. Ajankohdan valintaan voivat vaikuttaa niin vanhempien asenteet kuin tarjolla olevat varhaiskasvatuksen toteutuksen vaihtoehdot ja vanhempien näkemykset varhaiskasvatuksen laadusta.


Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon rooli on kasvanut selvästi vuoden 2020 korvausuudistuksen myötä. Samaan aikaan työnantajille vapaaehtoisten työterveyshuollon sairaanhoitokäyntien määrä on laskenut. Työterveyshuollolla onkin merkittävä rooli sairauksiin liittyvän työkyvyttömyyden vähentämisessä ja ehkäisemisessä. Uusi hallitusohjelma tukee monin tavoin työkykyä edistävän työterveyden kehittämistä, mutta millaisia painotuksia hallitusohjelmassa oikein on ja miten ne suhtautuvat tutkittuun tietoon?


​Uusimmassa Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportissa oli ensimmäistä kertaa mukana nuorten NUOTTI-valmennus, ikääntyneiden IKKU-kurssit ja moniammatillinen yksilökuntotus. NUOTTI-valmennus kohensi nuorten ja IKKU-kurssit ikääntyneiden elämänlaatua. Lisäksi nuorten työ- ja opiskelukyky parani ja ikääntyneiden masennus väheni. Moniammatillisessa yksilökuntoutuksessa kuntoutustavoitteita saavutettiin hyvin.


​Ikääntyvät suomalaiset ovat usein sekä Kelan että hyvinvointialueiden tuottamien sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaita. Tieto tästä yhteisestä asiakkuudesta selviää Kelalle esimerkiksi silloin, kun henkilö hakee eläkettä saavan hoitotukea. Tutkimalla hoitotuen asiakkuuksia voimme tuottaa tietoa ikääntyvän, terveydellisten haasteiden kanssa elävän väestön tilanteesta.


​Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Kelan kuntoutusta jäi toteutumatta. Eniten poikkeustilanteesta kärsivät mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet. Näyttää siltä, että mahdollisuus etäkuntoutukseen vähensi poikkeustilanteen haittoja kuntoutujille.


Vuosien 2011−2019 terveysmenoihin vaikuttaneet politiikkamuutokset kohdentuivat erityisesti pienituloisiin kotitalouksiin. Eniten kasvoivat julkisen terveydenhuollon maksut, ja niiden korotukset kohdistuvat voimakkaasti pienituloisiin. Myös lääkekorvausten leikkaukset kohdistuivat hieman enemmän pienituloisiin kuin suurituloisiin.


Kuntoutuksen implementaatiotutkimus on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Erilaisia viitekehyksiä, jotka edistävät tutkimusta ja auttavat kuntoutuksen toteuttajia tutkimustiedon käyttöönotossa, on käytössä useita. Joukosta kuitenkin erottuu kolme käytetyintä viitekehystä, jotka kaikki ovat keskenään erilaisia.


Ihmiset osallistuvat Kelan mielenterveysperusteiseen kuntoutukseen vaihtelevasti eri alueilla, ja erot selittyvät vain osin kuntien ja niiden väestön erilaisuudella. Ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuspsykoterapiaan osallistutaan yleisimmin Pohjois-Karjalassa ja harvinaisimmin Länsi-Pohjassa. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus puolestaan on yleisintä Lapissa ja harvinaisinta Vaasan seudulla.


Kelan kuntoutuksiin ohjataan vuosittain paljon asiakkaita erikoissairaanhoidosta. Usein asiakkaan kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kuntoutukseen ohjaamisessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja usean eri ammattilaisen osaamista. Kela sairaalassa -projektin sekä sen rinnalla toteutetun tutkimuksen avulla etsittiin keinoja sujuvampaan yhteistyöhön. 


Kuntoutus on sosiaalinen investointi, josta hyötyvät kaikki. Yhteistyöllä ja kokonaisvaltaisella työkyvyn edistämisellä voidaan tukea työssä pysymistä sekä hyvinvointia ja elämänlaatua. Kiinteästi työarkeen nivoutuvaa ammatillista kuntoutusta tarvitaan ja se tulisi toteutua riittävän varhain. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että Kelan järjestämä Kiila-kuntoutus toimii hyvin.


Tuore Kelan ja Eläketurvatutkimuksen tutkimus tunnistaa viisi erilaista työmarkkinapolkua kuukauden kestäneen sairauspoissaolon jälkeisinä vuosina. Valtaosa palaa melko nopeasti työhön, kun taas muiden ryhmien poluissa painottuvat joko työttömyys, työkyvyttömyyseläke, kuntoutus tai tuntematon työmarkkinatila. Työmarkkinapolut ovat usein monivaiheisia.


Feenikslintu on muinaisen Egyptin mytologiassa ja siitä johdetuissa taruissa myyttinen tulilintu. Se on muun muassa sitkeyden ja kuolemattomuuden vertauskuva. Olemme seuranneet Kela-korvauksen tarinaa vuosien ajan ja se tuo mieleen feeniksin tarinan: monta kertaa on yritetty nitistää, mutta nousee aina vain uudestaan.


Lähes joka kymmenes perustoimeentulotukea saava kotitalous saa ansiotuloja. Osuus on kasvanut vuodesta 2017. Ansiotulojen saaminen on yleistä erityisesti kotitalouksissa, joissa on kaksi aikuista.  Hyvän työllisyystilanteen vuoksi toimeentulotuen saajien määrää vähenee. Samalla ansiotuloja saavien toimeentulotukikotitalouksien määrä on kasvussa. Vuonna 2022 keskimäärin noin 9 prosentilla perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista oli tuloinaan ansiotuloja, kun vuonna 2017 osuus oli 6 […]