Yksityisten lääkäripalvelujen Kela-korvauksilla on kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden skenaariota: lakkauttaminen, ennallaan säilyttäminen tai uudistaminen. Järjestelmän lakkauttamisen puolesta ovat puhuneet pitkään monet terveydenhuollon johtavat asiantuntijat (mm. Soininvaara 2012), ja viimeisenä joukkoon ilmoittautui tuore sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ks. MTV 1.6.2015). Uuden hallituksen suunta näkyy jo ensimmäisessä budjettiriihessä, jossa lääkärinpalkkiokorvauksista saatetaan leikata yli puolet. Yksityisen terveyspalvelualan etujärjestöt perustehtävänsä […]
Yhteiskuntasopimus, sen kaatuminen, kaatumisen syyt ja mahdolliset seurausvaikutukset ovat hallinneet viime viikkoina suomalaista poliittista keskustelua. Yhteiskuntasopimus oli eräs hallituksen keinoista yrittää ratkaista Suomen ongelmat. Yhteiskuntasopimuksella tavoiteltiin kilpailukyvyn parannusta, ’tuottavuusloikkaa’, kuten pääministeri Juha Sipilä asian ilmaisi. Neuvottelut eivät johtaneet tuloksiin.
Viime perjantaina (14.8.2015) valtionvarainministeriö julkisti ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Budjettiehdotuksessa konkretisoituvat ne toimenpiteet, joista sovittiin kevään hallitusohjelmassa. Eläkeläisten osalta näitä ovat erityisesti: Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen 2016. Tämä koskee kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia toimeentulotukea lukuun ottamatta. Vuosien 2017–2019 indeksikorotukset ”äärimaltillisen palkkaratkaisun mukaisesti”. Eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen ja eläkeläisten siirtäminen yleisen asumistuen piiriin. Takuueläkkeen tasokorotus, johon käytetään 30 milj. euroa. […]
Euroopan unionin määritelmän mukaan harvinaisiksi sairauksiksi katsotaan sairaudet, joita sairastaa enintään viisi ihmistä 10 000 ihmistä kohti. Harvinaisia sairauksia arvioidaan olevan 5000–8000, ja jossain elämänsä vaiheessa niitä sairastaa 6–8 prosenttia väestöstä. Harvinaissairaita arvioidaan olevan Suomessa 300 000–400 000. Kansallinen ohjelma linjasi harvinaissairauksien diagnostiikkaan, hoitoon, kuntoutukseen, tutkimukseen ja harvinaista sairautta sairastavien tarvitsemaan tukeen liittyvät keskeiset kehittämistoimenpiteet vuosille 2014–2017 […]
Kuntoutus on sisällöltään monimuotoinen ja monialainen toimintakokonaisuus riippumatta siitä, puhutaanko lääketieteellisestä, sosiaalisesta, kasvatuksellisesta tai ammatillisesta kuntoutuksesta. Lääkinnällisen kuntoutuksen yleinen vastuu on säädetty terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen, kuten Kelan järjestettäväksi. Lasten ja nuorten opillisesta sekä sosiaalisesta kasvatuksesta kantaa päävastuun ensin päivähoito, sen jälkeen peruskoulu ja jatkossa ammattiin valmistavat oppilaitokset. Jos sairauden, […]
Kela toteutti vuonna 2014 kyselytutkimuksen omaishoitajille ja haastatteli kuntien omaishoidosta vastaavia työntekijöitä. Bloggaamme tällä palstalla näiden aineistojen havaintojen perusteella ajankohtaisista omaishoitoon liittyvistä asioista. Katso myös aiempi kirjoitus. Omaishoidon sanotaan usein olevan täyttä työtä, vieläpä kokovuorokautista. Osa omaishoitajista käy kuitenkin myös ansiotyössä. Miten tämä on mahdollista? Selvitimme tätä tekemästämme kyselystä omaishoitajille. Haastattelimme myös kuntien omaishoidosta vastaavia […]
Potilaiden itsearvioima muutos (Patient Rated Outcome Measures eli PROM) on ollut usean vuoden kiinnostuksen kohteena erityisesti niillä terveydenhuollon alueilla, joissa potilaat ovat hyvin heterogeenisia, interventiota ei voida standardoida, muutosta on vaikea objektiivisesti arvioida tai sekoittavien tekijöiden hallinta on vaikeaa. PROM mittareiden tavoitteena on myös tuoda asiakasnäkökulma selkeämmin osaksi kliinisen vaikuttavuuden arviointia. Interventiotutkimuksissa usein käytetyissä elämänlaatua […]
Bloggasin taannoin Kymenlaakson keskussairaalan henkilökunnan loistavasta ideasta ajoittaa dialyysipotilaiden hoitoajat niin, että se mahdollistaisi paremmin taksikuljetusten yhdistämisen. Selvitin hemodialyysimatkojen kustannuksia rekistereistä, ks. Työpapereita 73 . Yhteiskuljetuksen tulokset näkyvät: Kymenlaakson keskussairaalaan tehdyt dialyysimatkat olivat halvimpien joukossa. Halvemmalla matkustettiin vain suurissa yliopistosairaalakaupungeissa, joissa julkiset liikenneyhteydet ovat hyvät ja matkat lyhyitä. Ero näihinkään ei ollut suuri: kun halvimmat matkat […]
Kela toteutti vuonna 2014 kyselytutkimuksen omaishoitajille ja haastatteli kuntien omaishoidosta vastaavia työntekijöitä. Bloggaamme tällä palstalla näiden aineistojen havaintojen perusteella ajankohtaisista omaishoitoon liittyvistä asioista. Tuoreessa pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa ja sen liitteessä luvataan tukea omaishoitajan jaksamista ja kohdentaa omaishoitoon resursseja. Lisäksi: ”Kehitetään omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien sijaisjärjestelyjä siten, että hoitajille voidaan turvata mahdollisuus huolettomiin vapaisiin […]
Vasta nimitetty ulkoministeri Timo Soini teki ensimmäisen valtiovierailunsa kuluvan vuoden 2. kesäkuuta, tiistaina. Ulkoministerin ensimmäinen matka suuntautui Ruotsiin, kuten tapaan kuuluu. Ulkoministeri Soini tapasi naapurimaan ulkoministeri Margot Wallströmin. Sekä Suomessa että Ruotsissa pantiin merkille vastaanoton viileys. Tapaaminen oli lyhyt, ja se järjestettiin hätäisesti Arlandassa.
Nicholas Barrin ja Peter Diamondin (2008) mukaan hyvän eläkejärjestelmän tunnusmerkkejä on se, että järjestelmä takaa riittävän suojan köyhyyttä vastaan ja samalla järjestelmä kohtuullisessa määrin ylläpitää saavutettua tulo- ja elintasoa. Hyvässä eläkejärjestelmässä tulisi siis olla tasapaino näiden kahden tavoitteen välillä. Tasapaino saavutetaan yhtäältä vähimmäis-/peruseläkkeitten ja ansiosidonnaisten eläkkeitten yhdistelmällä.
Ravitsemuskuntoutus ei tarkoita vain ravitsemusneuvontaa, kuten moni kuvittelee. Siihen sisältyy myös ruokatarjonta, joka on oleellinen osa ravitsemuskuntoutusta. Kelan standardien mukaan ravitsemusneuvonnan tulee toteutua pääosin laillistetun ravitsemus-terapeutin toimesta. Jos joku muu antaa neuvontaa, sen tulee tapahtua ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Lisäksi ruokatarjonnan tulee olla ravitsemussuositusten mukaista. Standardien tarkoitus on varmistaa, että ravitsemuskuntoutus ei perustu uskomuksiin vaan tutkittuun tietoon.
Soten monikanavarahoituksen osaoptimointiongelmaa on hehkutettu pitkään. Osaoptimoinnilla tässä tarkoitan sitä, että terveydenhuollon päätöksentekijä tietoisesti siirtää kustannusvastuun toiselle maksajalle. Yritämme nyt rekisteritutkimuksen avulla lisätä tietoa siitä, miten tämä keppihevonen taltutetaan ja mikä on olennaista. Ilman tutkimustietoakin monilla tahoilla tästä taitaa olla jo valmis mielipide olemassa.
Viime syksynä julkaistiin depression Käypä hoito –suositus, joka perustuu riippumattomaan tutkimusnäyttöön. Spesifisten hoitomuotojen ohella elämäntilanteen tutkiminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluvat hoidon keskeisiin tehtäviin. Masennuksen tunnistaminen työterveys- ja perusterveydenhuollossa sekä hoito ja kuntoutus ovat merkittäviä pyrittäessä ehkäisemään masennusperäistä työkyvyttömyyttä. Vuoden 2013 lopussa 35 448 työikäistä sai työkyvyttömyyseläkettä masennuksen takia (F32, F33, masennustila ja toistuva masennus).
Omaishoito voi olla palkitsevaa ja se voi jopa lisätä eliniänodotetta, mutta näyttö omaishoitoon liittyvän rasituksen yhteydestä terveyden ongelmiin on kiistatonta. Erityisesti psyykkiset ongelmat ovat yleisempiä omaishoitajilla kuin niillä henkilöillä, jotka eivät toimi omaishoitajina.
Kelan sairaanhoitokorvausten eli Kela-korvausten tulevaisuus on ollut pöydällä tulevaa sote-rahoitusjärjestelmää pohdittaessa. Kela-korvausta voi saada apteekista ostetuista reseptilääkkeistä, sairaanhoidon piiriin tehdyistä matkoista sekä yksityiseltä sektorilta hankitusta sairaanhoidosta. Kela maksoi näitä korvauksia viime vuonna yhteensä 1,9 miljardia euroa. Valtaosa eli 1,3 miljardia oli lääkekorvauksia.
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (6.5.2015) Paavo Rautio kysyy, mitä neuvoja Pekka Kuusi, jo 1960-luvulla kulttihahmoksi noussut sosiaalipoliitikko, antaisi julkisen talouden sopeutuksesta. Rautio nostaa esiin Kuusen ajatukset sosiaalipolitiikan tehtävästä talouskasvun edistäjänä: ”Järjestelmän tulee siis olla sellainen, että se pelaa kasvun kanssa samaan suuntaan. Sosiaalipolitiikka toimii kasvun ehdoilla – tukee ja avustaa sitä. − − Kuusen mukaan talouskasvu […]
Kelan tutkimus- ja terveysosastoilla on kolmessa eri osatutkimuksessa selvitetty kilpailun ja sääntelyn vaikutuksia laatuun vaikeavammaisten avomuotoisessa fysioterapiassa, jossa on vuodesta 2011 lähtien noudatettu asiakkaan valintaa. Tutkimukset keskittyvät palvelun taloudelliseen arviointiin ja tarkoituksena on saada tutkittua tietoa Kelan järjestämien palveluiden markkinoista järjestämistapojen kehittämiseksi.
Kirjoitin aiemmin artikkelin siitä, kuinka paljon sairausvakuutus korvaa matkoja suhteessa toteutuneisiin, korvauksen piiriin kuuluviin käyntien määrään, ks. Sosiaalivakuutus 1/2009 s. 22-23. Tulosten mukaan vain noin joka kymmenes matka oli matkakorvausten piirissä. Mikä tilanne on nyt? Kela on keskittänyt taksimatkojen tilauksia alueellisiin tilauskeskuksiin, ja sen myötä tiedotus matkakorvauksista on lisääntynyt. Onko käyttö lisääntynyt?
ASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuus on kyseenalaistettu ja sanottu, että se kohdistuu vääriin ihmisiin. Väitetään, että kuntoutukseen osallistuvat pitävät muutenkin itsestään ja terveydestään hyvää huolta. ASLAK on Kelan ammatillisesti syvennettyä varhaiskuntoutusta, jota on tarjottu 1980-luvulta lähtien ja jonka tavoitteena on ehkäistä työkyvyn alenemista. Kuntoutus on tarkoitettu niille, joilla on työkyvyn alenemisen riskejä, muttei vielä selkeitä työssä selviämisen ongelmia. […]
