Tanskan hyvinvointikomissiosta Sata-komiteaan

Created with Sketch. 25.1.2010
Created with Sketch.
Kangas Olli

Jaa artikkeli Tanskan hyvinvointikomissiosta Sata-komiteaan sosiaalisessa mediassa

Joulukuussa 2005 Tanskan hyvinvointikomissio jätti loppuraporttinsa pääministeri Anders Fogh Rasmussenille. Komission tehtävänä oli laatia ehdotukset, miten tanskalaista hyvinvointivaltiota olisi muutettava, jotta se kestäisi väestön vanhenemisen ja globalisaation aiheuttamat paineet. Raportissa oli kaikkiaan 43 ehdotusta, osa yleisiä, osa yksityiskohtaisempia. Hallitus ei toteuttanut ainuttakaan ehdotusta. Tästä huolimatta komissio täytti hyvin tehtävänsä: kiperissä sosiaalipoliittisissa väännöissä hallitus saattoi kolmen vuoden ajan vedota siihen, että asiaa selvitetään komiteassa.

Kuva: Kelan kuva-arkisto

Melkein päivälleen neljä vuotta tanskalaista vastinettaan myöhemmin suomalainen Sata-komitea jätti oman raporttinsa. Komitea on tehnyt mittavan työn. Monet esityksistä ovat hyviä ja kannatettavia: työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen, sosiaalietuuksien ja työn joustavampi yhteensovitus, minimieläkkeen parantaminen, vähimmäisetuuksien indeksisuojan toteuttaminen, vähimmäissairauspäivärahan karenssiaikojen lyhentäminen, perusturvan riittävyyden arviointi vaalikausittain, omaishoidontuen systematisointi, aktivointilisät, toimeentulotuen Kelasiirto jne.

Paljon hyviä ehdotuksia! Kaiken kaikkiaan Sata-komitealla oli kymmenkunta ehdotusta enemmän kuin tanskalaisilla. Sataan ehdotukseen komitea ei sentään yltänyt. Jos Suomen sosiaaliturvaa oli tarkoitus uudistaa komitean nimen mukaisesti sadalla reformilla, työ jäi puolitiehen. Myös sisällöllisesti sosiaaliturvauudistus jäi tavoitteistaan. Komitean kunnianhimoisena päämääränähän oli sosiaaliturvan kokonaisuudistus, johon kuului työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen suomalaisille kaikissa elämäntilanteissa.

Hyvällä tahdollakaan ei voi väittää, että nämä tavoitteet saavutettiin. Uudistukset olivat enemmän kosmeettisia kuin rakenteellisia kokonaisreformeja. Sosiaalipolitiikka ei pelkästään jaa rahaa taskusta toiseen, vaan se luo ja ylläpitää yhteiskunnallista valtaa. Rakenteelliset järjestelmäuudistukset ovat hankalia, koskapa järjestelmiin institutionalisoitunut valta pyrkii vastustamaan muutoksia. Tällöin vahvat ryhmät, joille on kasaantunut paljon institutionaalista valtaa, pystyvät varjelemaan saavutuksiaan ja parantamaan etujaan. Heikommat ryhmät, joitten parasta Sata-komiteankin tuli etupäässä ajaa, jäävät vähemmälle.

Parhaimmillaankin Sata-komiteassa jäätiin puolitiehen, kuten kompromisseissa tuppaa käymään. Jotain tuli sinne, jotain tuli tänne. Tuskin kukaan sai täysimääräisesti sitä, mitä pyysi. Köyhät saivat lupauksia perusturvan parannuksista, mutta vähimmäisetujen jälkeenjääneisyyttä sen kummemmin nyt jo toteutetut tai ehdotetut uudistukset eivät täysimääräisesti korjaa. Työnantajat puolestaan saivat osan perusturvan rahoitukseen liittyvistä maksuistaan poistettua, eivät vielä kaikkia. AY-liike taas sai parannettua ansiosidonnaista päivärahaa ja vahvistettua työeläkkeiden rahoituspohjaa. Mutta ei ehkä riittävästi. Takuueläke parantaa kaikkein pienituloisimpien eläketurvaa. Ironista kyllä, tässä Sata-komitea yksinkertaisti suomalaista kaksiosaista eläkejärjestelmää luomalla kolmannen elementin, joka periaatteellisella tasolla on ristiriidassa kahden muun elementin toimintalogiikan kanssa. Jatkossa peruseläketurvaa koskevat parannukset tehdään takuueläkkeeseen, ja aikaa myöten takuueläke tulee korvaamaan kansaneläkkeen.

Sata-komitea on ehdotuksensa jättänyt. Oma kysymyksensä on, mitä komitean 53 ehdotuksesta nyt istuva tai vaalien jälkeinen hallitus panee toimeen. Veikkaukseni on, että komitean vielä toteuttamattomista ehdotuksista takuueläke ja indeksointi viedään läpi – mukavasti juuri vaalien alla. Suurin osa muista ehdotuksista haudataan hiljaisuudessa. Siitä huolimatta komitea täytti tehtävänsä ja purki poliittisia paineita tanskalaisen vastineensa tavoin.

Tanskan hyvinvointikomission uudistuksista ei siis tullut mitään. Komissiosta vastuussa olevat tahot sen sijaan saivat mielenkiintoisia työtarjouksia. Anders Fogh Rasmussenista tuli Naton pääsihteeri. Komission puheenjohtaja puolestaan sai Naalakkersuisutilta kutsun tulla uudistamaan Grönlannin vero- ja hyvinvointipolitiikan. Aika näyttää, mihin meidän poliitikkoja ja komitean jäseniä kysytään. Lähestyneekö heitä Vuoristo-Karabah ja Ulko-Hebridit?

Olli Kangas
Tutkimusosaston osastopäällikkö
etunimi.sukunimi@kela.fi