Kuka hyötyy netistä – ja kuka ei?

Created with Sketch. 18.5.2011
Created with Sketch.
Blomgren Jenni

Jaa artikkeli Kuka hyötyy netistä – ja kuka ei? sosiaalisessa mediassa

Melkein kaikki tieto löytyy nykyään netistä, ja sinne pääsee nykyään käytännössä jokainen. Verkossa kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus hankkia helposti ja nopeasti tarvitsemansa tieto. Myös monenlaisen asioinnin saa nykyään hoidettua netissä. Kätevää ja tasa-arvoista, eikö vain? Tai hetkinen, ainakin kolme ongelmaa tulee mieleen.

1. Verkkoon pääsy

Vuonna 2010 internetiä oli Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan käyttänyt viimeisimmän kolmen kuukauden aikana 86 prosenttia 16–74-vuotiaista suomalaisista. Iän mukaan käytössä on kuitenkin valtavat erot: kun 16–44-vuotiaista käyttäjiä on lähes 100 prosenttia, 65–74-vuotiaista heitä on vain 43 prosenttia. Tätä vanhemmilta asiaa ei edes tiedusteltu. Kotona on internetyhteys sitä harvemmin, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. Työikäisistä valtaosa käyttää nettiä myös työpaikalla, mutta eläkeläisten netin käyttö riippuu käytännössä siitä, onko kotona liittymä vai ei. Eroja on myös tulojen mukaan: alle 1 500 euroa nettotuloja kuukaudessa saavilla vain noin 60 prosentilla oli vuonna 2010 kotona nettiyhteys, kun osuus hyvätuloisimmissa ryhmissä oli lähellä sataa.

2. Nettitiedon hankinta ja ymmärtäminen

Netissä olevan tiedon äärelle pääseminen edellyttää monipuolisia tietoja ja taitoja. Netiltä täytyy osata kysyä oikeita kysymyksiä, jotta saa tarvitsemansa – ja oikeat – vastaukset. Täytyy myös osata suodattaa pois netistä tulviva turha ja väärä tieto. Tiedon käsittelyn resurssit ovat ihmisillä hyvin erilaisia esimerkiksi iän ja koulutustaustan mukaan. Toiset löytävät hakukoneella nopeasti tarvitsemansa tiedon ja osaavat arvioida sen luotettavuutta, kun taas toiset ovat alttiimpia harhautumaan väärän tiedon valtatielle taikka eksyvät täysin. Osaavatko esimerkiksi ne henkilöt, jotka eniten tarvitsisivat tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista, hakea ja käyttää verkossa olevaa tietoa? Entä kykenevätkö vaikkapa syrjäseudulla asuvat työelämän ulkopuolella olevat, joiden matka lähimpään Kelan toimistoon on pitkä, sähköiseen asiointiin? Yleensä kaikenlaista tietoa ja palveluita osaavat parhaiten käyttää hyödykseen ne, jotka ovat jo valmiiksi etuoikeutetussa asemassa.

3. Hinta

Netissä asioiminen on ilmaista. Monenlaisesta netin ulkopuolisesta asioinnista sen sijaan koituu usein kustannuksia, kuten liikkumis-, aika- ja puhelinkustannuksia sekä palvelumaksuja. Esimerkiksi tavallisten pankkiasioiden hoito on verkkopankissa ilmaista (lukuun ottamatta verkkopankin kuukausimaksua), mutta vaikkapa tilisiirron hoitaminen pankin tiskillä tulee asiakkaalle kohtuuttoman kalliiksi. Jos et ole netissä, et palvele itse itseäsi ja maksat siis enemmän!

Lisääkö verkko tasa-arvoa vai eriarvoa?

On siis selvää, että internetin ihmemaa ei ole kaikkien ulottuvilla. Netin ulkopuolelle jäävät helposti etenkin ikääntyneet; nykyhetken eläkeläisistä valtaosan arkielämään netti ei kuulu millään tavalla. Tämä ei ole ongelma silloin, kun tarvittavaa tietoa ja palveluita on saatavilla myös perinteisillä keinoilla. Mutta taannoin jossakin viestimessä nostettiin esiin hälyttävä esimerkkitapaus: eräässä kunnassa tiedotus vanhusten palveluista oli keskitetty ainoastaan verkkoon. Eli jotta löytäisi palvelun äärelle, vanhuksen tulisi ensin päästä jotenkin nettiin ja sitten osata etsiä sieltä tarvitsemansa tieto. Tämä voi olla käytännössä mahdotonta yksinäisille vanhuksille, joilla ei ole omaisia apunaan.

On paradoksaalista, että vaikka internet näyttäytyy tasa-arvon areenana, se voikin itse asiassa syventää väestöryhmien välisiä eroja. Nykymaailmassa se, ettei pääse nettiin tai ei selviä siellä, alkaa olla eräänlainen syrjäytymisen muoto. Toisaalta voidaan ajatella, että kun kaikki kynnelle kykenevät hoitavat asiansa sähköisten palveluiden avulla, säästyy henkilöstöresursseja niiden palvelemiseen, jotka palveluista eniten hyötyvät.

Älkäämme siis unohtako niitä, jotka eivät vietä päiviään Googlessa, Facebookissa ja Kelan verkkopalveluiden äärellä!

Jenni Blomgren
erikoistutkija
etunimi.sukunimi@kela.fi