Terveydenhuollon veljeskiista

Created with Sketch. 13.5.2011
Created with Sketch.
Forss Mikael

Jaa

Yli kolme vuosikymmentä Suomen julkisesti rahoitetun terveydenhuollon veljespari on elänyt rinta rinnan. Vanhempi mutta pienikokoisempi heistä on Kelan sairausvakuutus ja, noin vuosikymmenen nuorempi ja huomattavasti kookkaampi on nykymuotoinen kuntien järjestämä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.

Vaikka veljekset ovatkin luonteeltaan erilaiset, niin ovat toisiaan sietäneet kohtuullisesti, toistensa puutteita paikkaillen. Joskus pinnan alla on kytenyt, ja silloin tällöin leimahtanutkin, kiistanpoikasia. Pientä herjaa on heitetty, mutta niinhän oikeissakin perheissä.

Hiljattain nuorempi veli on kuitenkin ryhtymässä kunnon kapinaan. Vanhempaa veljeään hän ei enää siedäkään rinnallaan, vaan haluaa ryhtyä hoitamaan koko talon itse. Nuori veli syyttää vanhempaa muun muassa siitä, että sekä rahallisia että muita resursseja ohjautuu liikaa yksityisiin palveluihin, ja että Kelan kautta ohjautuva rahoitus tuottaa ”monikanavaisuusongelman” joka näkyy eri tavoin. Nuorempi veli on hiljattain saanut raskaan sarjan äänenkannattajakseen työryhmän, jonka nimissä on julkaistu asiasta raportti.

Raportti ei lähde korjailemaan monikanavaisuusongelmia suoraan, vaan siinä ehdotetaan joidenkin sairaanhoitovakuutuksen etuuksien rahoituksen siirtämistä kuntien valtionosuuksiin. Nämä olisivat ensivaiheessa korvaukset lääkärinpalkkioista, tutkimuksesta ja hoidosta, hammaslääkäripalkkioista ja terveydenhuollon matkoista sekä tietyt kuntoutusetuudet.

Raportissa ei kerrota, miten vastaavat palvelut aiotaan järjestää. Raportti ei myöskään nojaa varsinaisiin potilastutkimuksiin, saati tutkimuksiin, joissa olisi osoitettu, mitä kuntapäättäjät ja kansalaiset todella tahtovat tässä asiassa. Luulisi, että reilun miljoonan korvauksia saaneen kotitalouden mielipiteet kiinnostaisivat poliittisia päätöksentekijöitä?  Tätä asiaa ei nostettu juurikaan vaaliteemaksi, eikä siitä ole käyty perusteellista julkista keskustelua. Aiotaanko se salakuljettaa kulissien takaa suoraan poliittiselle näyttämölle?

Siitäpä vanhempi veli pillastumaan. Yksityisen lääkäripalvelun, tutkimuksen ja hoidon, sekä hammashuollon korvauksiin käytetään vuosittain vain pari prosenttia julkisen terveydenhuollon menoista. Niillä aikaansaadaan kuitenkin merkittävä palveluntuotanto, jonka alueellisesti ja sosiaalisesti tasapuolinen korvaaminen julkisilla palveluilla ei hevin onnistu epäyhtenäisessä, hajautetussa kuntarakenteessa.  Valtionosuuksia ei myöskään voida korvamerkitä terveydenhuollon menoihin.

Sairausvakuutusta strategisesti kehittämällä julkinen sektori voisi hyödyntää yksityistä palveluntuotantoa potilaan kannalta nykyistä paremmin ja alueellisesti tasapuolisemmin. Korvausten poistaminen sen sijaan tarkoittaisi sitä, että valtakunnallinen julkishallinnon kosketuspinta yksityiseen palvelutuotantoon menetetään kokonaan. Strategisen kehittämisen lisäksi menetetään tällöin myös kattavat yksityisten palvelujen seurannan ja tilastoinnin välineet.

Raportissa väitetään, että julkinen sairausvakuutus tuottaa eriarvoisuutta, mutta väitettä ei tueta analyysitiedoilla. Sen sijaan tilastot osoittavat, että yksityisiä palveluja käytetään kaikissa tuloluokissa, jolloin niiden poistaminen iskee kaikkein kovimmin alhaisiin tuloluokkiin.  Pieni- ja keskituloisten mahdollisuudet käyttää näitä palveluja heikkenisivät, mutta monikanavaisuus ei poistuisi, sillä yksityinen sektori palvelee kuten ennenkin. Käyttö siirtyy kuitenkin yhä enemmän etuoikeutetun hyvätuloisen luokan piiriin. Näin ollen toimenpide uhkaakin pahentaa kahtiajakoa ja huonontaa yhteiskunnan tasa-arvoa, mikä sotii työryhmän ja ministeriön omia päämääriä vastaan.

Monikanavaisuudesta myös sen verran, että Kela hoitaa sairausvakuutusta ja kaikkia muitakin asioitaan yhdessä yhtenäisessä palvelujärjestelmässä. Kansalainen voi asioida missä päin maata tahansa, ja valita itse esimerkiksi lääkäripalveluntuottajansa. Sen sijaan julkisessa terveydenhuollossa asioita hoidetaan erittäin monessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksikössä, jotka eivät toimi keskenään saumattomasti, valinnanvapaus on edelleen erittäin rajoitettu.

Sairausvakuutusta olisi voitu käyttää ja kehittää tietoisena osana maan terveydenhuollon kansallista strategiaa. Nyt halutaan heittää lapsi pesuveden mukana.

Mikael Forss
johtaja
etunimi.sukunimi@kela.fi