Toimeentulotuki täydentää tulot vastaamaan menoja

Created with Sketch. 21.3.2019
Created with Sketch.
Jauhiainen Signe
Created with Sketch.
Korpela Tuija

Jaa

Tuoreessa tutkimusraportissa on tarjolla uutta tietoa perustoimeentulotuen roolista muiden sosiaaliturvaetuuksien paikkaajana. Raportissa on tarkasteltu myös sitä, vaikuttaako toimeentulotuen vuokranormi saajien vuokriin.

 

Tuoreessa tutkimusraportissamme Toimeentulotuen saajien elämäntilanne, asuminen ja työnteko olemme tarkastelleet muiden kysymysten ohella sitä, kuinka paljon perustoimeentulotukea saavilla kotitalouksilla on tuloja ja menoja ja mistä ne muodostuvat. Kelan rekisterit tarjoavat yksityiskohtaista tietoa hyvin pienituloisten kotitalouksien taloudellisesta tilanteesta.

Toimeentulotuki on viimesijainen tarveharkintainen tuki, joka täydentää kotitalouden muita tuloja, jos ne eivät riitä kattamaan välttämättömäksi katsottuja menoja. [1] Perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien tulot ja menot ovat lähtökohtaisesti yhtä suuret, sillä perustoimeentulotuki täydentää muita tuloja, jotta ne riittäisivät menoihin.

 

Yksin asuvat tulevat toimeen keskimäärin hieman yli 1 000 eurolla

Kotitalouden tulot ja menot riippuvat pitkälti kotitalouden aikuisten ja lasten lukumäärästä.

Kuviossa 1 on perustoimeentulotukea saaneiden yksin asuvien henkilöiden sekä yhden aikuisen lapsiperheiden keskimääräiset tulot ja menot syyskuussa 2018. Nämä kaksi kotitaloustyyppiä muodostavat merkittävän osan toimeentulotukea saavista kotitalouksista, sillä kuukausittain keskimäärin 60 % perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista on yksin asuvien kotitalouksia ja 13 % yhden aikuisen lapsiperheitä.

 


Kuvio 1. Perustoimeentulotukea syyskuussa 2018 saaneiden yksin asuvien ja yhden aikuisen lapsiperheiden keskimääräiset tulot ja menot.

 

Yksin asuvalla tulot ja menot ovat hieman yli 1 000 euroa. Keskimääräiset perusosamenot olivat heillä 486 euroa, asumismenot 505 euroa, terveydenhoitomenot 35 euroa ja muut menot 8 euroa. Muita tuloja, kuten työ- tai opintolainatuloja, heillä oli keskimäärin 34 euroa, muita sosiaaliturvaetuuksia 375 euroa ja asumistukea 267 euroa.

Perustoimeentulotukea tarvittiin 371 euroa, eli sen osuus oli 35 % tuloista.

Yhden aikuisen lapsiperheen keskimääräiset menot ja tulot olivat hieman alle 1 900 euroa. Perusosamenoja näillä kotitalouksilla oli keskimäärin 1 034 euroa ja asumismenoja 783 euroa. Terveydenhoito- ja muut menot olivat saman suuruiset kuin yksin asuvilla eli keskimäärin varsin pienet.

Yhden aikuisen lapsiperheet saivat muita tuloja keskimäärin 144 euroa, muita sosiaaliturvaetuuksia 813 euroa ja asumistukea 493 euroa. Perustoimeentulotukea tarvittiin näissä kotitalouksissa keskimäärin 440 euroa. Viimesijaisen tuen osuus tuloista oli 23 % eli pienempi kuin yksin asuvilla. Yhden aikuisen lapsiperheissä parempi asumistuki suhteessa asumismenoihin ja työtulot pienentävät toimeentulotuen osuutta kotitalouden tuloista.

 

Euromääräisesti eniten perustoimeentulotukea saavat ne, jotka eivät saa ensisijaisia etuuksia

Kotitalouden henkilömäärän lisäksi tuen tarve vaihtelee myös henkilöiden ensisijaisen toimeentulon lähteen mukaan [2]. Noin puolessa perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista tukea kotitaloudelle hakenut henkilö on työttömyysturvaa saava työtön ja joka neljännessä työtön, joka ei saa työttömyysturvaa.

Kuviossa 2 olemme tarkastelleet vain yhden hengen kotitalouksien tuloja ja menoja. Yksin asuvien lisäksi myös muiden (ei puolison) kanssa asuvat sekä vanhemman luona asuvat täysi-ikäiset ovat mukana tarkastelujoukossa.

 


Kuvio 2. Perustoimeentulotukea syyskuussa 2018 saaneiden yhden hengen kotitalouksien keskimääräisten tulojen ja menojen jakautuminen lajeittain henkilön ensisijaisen toimeentulon lähteen mukaan.

 

Yhden hengen kotitalouksien tulot ja menot vaihtelevat vailla etuuksia olevan työttömän ja opiskelijan noin 800 eurosta iän perusteella eläkkeellä olevien 1 300 euroon.  Vailla etuuksia olevan työttömän tulot koostuvat ensisijaisen etuuden puuttuessa asumistuesta (keskimäärin 205 euroa) ja perustoimeentulotuesta (keskimäärin 596 euroa). Perustoimeentulotuen osuus tuloista on jopa 74 %.

Myös eläkeläisten tuen tarve eroaa muista ryhmistä, koska heidän perusturvansa on korkeampi kuin muilla ryhmillä. Eläkkeensaajan asumistuki ja kansan- ja takuueläke riittävät laskennallisesti kattamaan perus- ja asumismenot. Heillä on sen sijaan keskimääräistä huomattavasti suuremmat terveydenhoitomenot (222 euroa), jotka saavat aikaan toimeentulotuen tarpeen.

Eläkeläisten ohella myös pitkäaikaisesti sairailla (eli sairauspäivärahalla, kuntoutusrahalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla) on huomattavasti muita enemmän terveydenhoitomenoja (keskimäärin 116 euroa).

 

Asumismenot muodostavat yhden hengen kotitalouksilla noin puolet kaikista menoista

Toimeentulotuen rooli asumisen tukena on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua. Tarkastelumme osoittaakin, että kaikki yhteenlasketut asumismenot muodostavat noin puolet kaikista yhden hengen kotitalouden menoista.

Vailla etuuksia olevilla työttömillä ja opiskelijoilla keskimääräiset asumismenot ovat pienemmät kuin muissa tilanteissa olevilla yhden hengen kotitalouksilla. Lapsiperheissä asumistuki kattaa asumismenoista suuremman osan kuin yhden hengen kotitalouksilla.

Raporttimme kolmannessa luvussa VATT:n tutkijat tarkastelevat tarkemmin kuumaa kysymystä toimeentulotuen vuokranormeista. Raporttiimme kannattaa tutustua, jos viimesijaisen tuen rooli muiden sosiaaliturvaetuuksien paikkaajana kiinnostaa.

 

 

Tuija Korpela
tutkija, Kela

 

Signe Jauhiainen
johtava tutkija, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lue lisää:

Jauhiainen Signe ja Korpela Tuija (toim). Toimeentulotuen saajien elämäntilanne, asuminen ja työnteko. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2019.

 

 

[1] Kotitaloudelle maksettavan perustoimeentulotuen määrä on kotitalouden muiden tulojen ja perustoimeentulotuessa hyväksyttävien menojen (laskennallinen perusosa ja muut perusmenot) erotus. Muina tuloina perustoimeentulotuen saajilla on lähes aina asumistukea sekä elämäntilanteesta riippuen muita etuuksia ja joissain tapauksissa myös työtuloja.

[2] Henkilön ensisijainen toimeentulon lähde on päätelty Kelan tilastoinnissa hänen tulojensa sekä jossain määrin myös tukihakemuksessa ilmenneiden muiden tietojen perusteella.