Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Vertailussa yleinen asumistuki –  Suomen asumistuki mainettaan parempi

Julkaistu 7.3.2019

Asumistuki huomioi Suomessa kattavasti erilaisia ruokakuntia. Muissa vertailussa mukana olleissa Pohjoismaissa asumistuki on ennen kaikkea lapsiperheiden ja nuorten aikuisten tuki. Vertailu osoittaa, kuinka yksittäisten etuuksien vertaaminen on haastavaa, koska ne ovat osa maiden sosiaaliturvajärjestelmien mosaiikkia. Lisäksi asuntomarkkinat ja asuntopolitiikka vaikuttavat asumistuen tarpeeseen.

Vertailimme viiden eri Euroopan maan – Alankomaiden, Britannian, Ruotsin, Tanskan ja Suomen – asumistukijärjestelmiä keskenään. Vertailu osoitti asumistukijärjestelmissä maiden välisiä eroja, jotka hieman yllättäen olivat näkyvämpiä Suomen ja muiden vertailussa mukana olleiden Pohjoismaiden välillä.

Ruotsissa ja Tanskassa asumistuki on nuorten ja lapsiperheiden tuki

Ruotsissa asumistuki on ennen kaikkea vähävaraisille lapsiperheille sekä nuorille suunnattu tuki. Kahden aikuisen muodostamassa kotitaloudessa vähintään toisen on oltava enintään 29-vuotias, jotta kotitaloudelle voidaan myöntää asumistukea. Muiden ruokakuntatyyppien asumismenoja korvataan Ruotsissa muista sosiaalietuuksista.

Ruotsin tavoin Tanskassa asumistuki on suunnattu vähävaraisille lapsiperheille, joiden asumistuki kattaa enintään 60 % asumiskustannuksista. Niissä vähävaraisissa kotitalouksissa, joissa ei ole lapsia, asumistuki putoaa jyrkästi ja kattaa enintään 15 % asumiskustannuksista.

Suomen, Tanskan ja Ruotsin asumistukijärjestelmien poikkeavuuksia selittävät myös erot asuntomarkkinoissa. Tanskassa ja etenkin Ruotsissa vuokra-asuntomarkkinat ovat pitkälti säädeltyjä.

Britanniassa asumistuen saajien huoneluku tarkoin säädelty

Ruotsissa asumistuki on sidottu asunnon kokoon. Myös Britanniassa asumistukea saavan ruokakunnan asunnon kokoa säädellään. Asunnon sallittu huoneluku riippuu kotitalouden aikuisten ja lasten lukumäärän lisäksi esimerkiksi lasten sukupuolesta ja iästä.

Yksityiskohtana mainittakoon, että Britanniassa alle 35-vuotiaan yksin asuvan aikuisen on vuokrattava huone esimerkiksi kimppa-asunnosta saadakseen asumistukea vapaarahoitteisen vuokra-asuntomarkkinan asuntoon.

Britanniassa on käytössä kaksi erilaista asumistukea: julkisin varoin tuetussa vuokra-asunnossa asuvan asumistuki ja vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan asumistuki. Korvaamisperiaatteet ja muut säädökset riippuvat siitä, asuuko yksityisellä vai tuetussa vuokra-asunnossa.

Kiinnostavin eroavaisuus Britannian kahden asumistukijärjestelmän välillä liittyy vuokramarkkina-aluejakoon, jota sovelletaan vain vapaarahoitteisten vuokra-asunnoissa asuvien asumistukeen. Vuokramarkkina-aluejaolla pyritään tasoittamaan vuokrien eroja maan sisällä. Aluejako muistuttaa Suomen asumistukijärjestelmän kuntaryhmäjaottelua, jossa asumistuen saajan enimmäisasumismenot määräytyvät asuinkunnan mukaan.

Suomessa, Britanniassa ja Alankomaissa asumistuki huomioi erilaiset ruokakunnat

Suomessa, Britanniassa ja Alankomaissa asumistukea voivat saada nuorten ja lapsiperheiden lisäksi myös muut ruokakuntatyypit, kuten yksin asuvat ja kahden aikuisen muodostamat perheet. Alankomaissa ja Britanniassa myös eläkeläiset on sisällytetty asumistukijärjestelmään muiden ruokakuntatyyppien kanssa. Suomessa eläkeläiset eivät saa yleistä asumistukea, vaan heille on erillinen eläkkeensaajan asumistuki.

Suomessa asumistukea voi saada vuokra-asunnon lisäksi myös omistusasumiseen, mikä on kansainvälisessä vertailussa harvinaista. Omistusasujien osuus asumistuen saajista on kuitenkin pieni, sillä yli 90 % asumistuen saajista asuu Suomessa vuokra-asunnossa.

Asumistuki sosiaalipolitiikan ja asuntopolitiikan puristuksessa

Eri maiden asumistukijärjestelmien vertaileminen on haastavaa. Vertailun haasteet liittyvät asuntomarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien erilaisuuksiin sekä julkisin varoin tuettujen vuokra-asuntojen rooliin tässä yhtälössä. Näistä syistä esimerkiksi Esping-Andersenin hyvinvointimallien soveltaminen tutkimuksessa on hankalaa, ainakin näin yksittäisiä etuuksia vertailtaessa.

Vertailu nostaa kuitenkin näkyväksi eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien erovaisuuksia ja yksityiskohtia asumistukijärjestelmien eroista, mistä on hyötyä pirstaleisen sosiaaliturvan uudistamisessa.

Lue lisää asumistuesta ja tuen saajista tuoreesta tutkimusjulkaisusta.

Ella Sihvonen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @EllaSihvonen

Lue lisää:

Jauhiainen Signe, Sihvonen Ella, Räsänen Tapio, Veilahti Antti ja Mikkola Hennamari. Asumista tukemassa. Yleinen asumistuki tuensaajien ja vuokranantajien näkökulmista ja eurooppalaisessa vertailussa. Kela 2019.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin