Lastenhoidon tuet vaikuttavat äitien työllisyyteen

Created with Sketch. 21.2.2019
Created with Sketch.
Österbacka Eva
Created with Sketch.
Räsänen Tapio

Jaa

Lastenhoidon tuet ovat yhteydessä siihen, kuinka pitkään äidit hoitavat lasta kotona. Kotihoidon tuki myöhentää äitien työhön siirtymistä. Myös äidin työmarkkina-asemalla on kuitenkin merkitystä.

 

Valtaosalla ensisynnyttäjistä on hyvä työmarkkina-asema ennen esikoisen syntymää. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä äideistä oli ennen esikoisen syntymää työssä keskimäärin 71 %, työttömänä tai työvoiman ulkopuolella keskimäärin 29 %.

Työmarkkina-asemaltaan erilaiset äidit tekevät päätöksensä työhön siirtymisestä lapsen saamisen jälkeen eri tavalla. Hyvässä työmarkkina-asemassa olevien äitien mahdollisuudet työllistyä ovat erilaiset kuin heikossa työmarkkina-asemassa olevilla. Äidit, jotka ovat olleet työssä ennen lapsen syntymää, siirtyvätkin aiemmin työhön kuin äidit, jotka ovat olleet työttömiä tai työvoiman ulkopuolella.

Alla olevassa kuviossa seurataan äitien tilannetta ensimmäisen tai toisen lapsen syntymän jälkeen.

 

Kuvio 1.

 

 

Kotihoidon tuki myöhentää työhön siirtymistä sekä hyvässä että heikossa työmarkkina-asemassa olevilla

Kotihoidon tuki myöhentää äitien työhön siirtymistä. Kunnissa, jotka maksavat kotihoidon tukeen vähintään 150 euron kuntalisää, lasta kotona hoitavien äitien osuus on suurempi ja äidit siirtyvät työhön myöhemmin kuin muissa kunnissa.

Vaikutus säilyy, vaikka äitien taustatekijät huomioidaan: työhön siirtyminen myöhentyy sekä hyvässä että heikossa työmarkkina-asemassa olevilla äideillä.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla äideillä korkea kotihoidon tuki voi kuitenkin myöhentää työhön siirtymistä voimakkaammin kuin hyvässä työmarkkina-asemassa olevilla.

 

Hoitojakson pituuteen vaikuttavat useat syyt

Usean riskitekijän kasautuminen voi vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti äiti siirtyy työhön lapsen syntymän jälkeen. Useiden riskitekijöiden yhteisvaikutusta havainnollistetaan esimerkillä alla olevassa kuviossa 2.

Vertailuryhmänä ovat ensimmäisen lapsen syntyessä työsuhteessa olleet äidit, joiden kotikunta ei maksa  kotihoidon tukeen kuntalisää. Työttömien äitien joukossa lasta hoitavien osuus on suurempi verrattuna vertailuryhmään.

Toisessa tapauksessa työttömän äidin kotikunta maksaa kotihoidon tukeen 200 euron kuntalisän. Tällöin kotona lasta hoitavien äitien osuus kasvaa. Lapsen hoitamisesta kotona tulee perheelle suhteellisesti edullisempaa verrattuna äidin työttömyyteen tai työllisyyteen sekä varhaiskasvatusmaksuihin.

Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla korkea kotihoidon tuki myöhentää työhön siirtymistä voimakkaammin verrattuna muihin ryhmiin. Kolmannessa esimerkkitapauksessa kuvioon lisätään äidin työttömyyden ja korkeamman kotihoidon tuen yhteisvaikutus. Yhteisvaikutus huomioi, että korkeammalla kotihoidon tuella on vahvempi vaikutus työttömään kuin työsuhteessa olevaan äitiin, jolloin hoitojakso pitenee. Samalla kasvaa myös kotona lasta hoitavien osuus.

 

Kuvio 2.

 

Kotihoidon tukea käytetään vanhempainvapaan jatkeena

Lähes kaikki perheet käyttävät kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa, koska vanhempainvapaa on lyhyt: ansiosidonnainen vanhempainvapaakausi päättyy, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 80 % äideistä hoiti lapsen kotona ainakin vuoden ikäiseksi. Isät käyttivät useimmiten vapaista vain heille kiintiöidyn osan.

Tutkimusaineiston perusteella pelko pitkiä hoitovapaita pitävistä äideistä on osittain perustelematon. Työsuhteessa olleista äideistä yli puolet työskenteli ennen toisen lapsen syntymää, vaikka olisi halutessaan voinut olla yhtäjaksoisesti hoitovapaalla ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen seuraavan lapsen syntymään asti.

 

Perhevapaauudistus on mahdollisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa

Perhevapaat jakautuvat epätasaisesti äitien ja isien kesken, ja tukien tason vaikutus äitien työllisyyspäätöksiin on merkittävä. Jos naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja lapsen oikeus molemman vanhemman hoivaan koetaan tärkeäksi tavoitteeksi, naisten ja miesten hoitojaksot olisi jaettava nykyistä tasaisemmin.

Myös ansiosidonnaista vanhempainvapaakautta olisi pidennettävä. Vanhempainvapaakauden pidennys on toteuttava osin isäkiintiöiden avulla, sillä muutoin äidit käyttävät useimmissa perheissä koko pidennyksen.

Jos lisäksi kotihoidon tuki porrastettaisiin siten, että korvaustaso olisi korkeampi alussa ja matalampi lapsen kasvaessa, pitkät kotihoitojaksot todennäköisesti vähensivät. Tavoitteena olisi tasa-arvoinen ansaitsija–hoivamalli, joka tukisi sekä naisten taloudellista riippumattomuutta pitkällä aikavälillä että isien vanhemmuutta.

 

Kirjoitus perustuu Lastenhoidon tukien vaikutus äitien osallistumiseen työmarkkinoille -tutkimukseen, joka tarkastelee perhepolitiikan vaikutuksia perheiden lastenhoito- ja työllistymisratkaisuihin eri ryhmissä. Tutkimusaineisto oli 60 %:n otos kaikista vuosina 2001–2009 lapsen synnyttäneistä naisista.

 

 

Tapio Räsänen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Eva Österbacka
professori, Åbo Akademi
etunimi.sukunimi@abo.fi

 

 

Lue lisää:

Räsänen T, Österbacka E, Valaste M ja Haataja A. Lastenhoidon tukien vaikutus äitien osallistumiseen työmarkkinoille.  Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 14, 2019.