Hyödyn arvioinnista tietoa kuntoutuksen kehittämiseen

Created with Sketch. 21.2.2019
Created with Sketch.
Miettinen Sari
Created with Sketch.
Rättö Hanna

Jaa

Kelan AKVA-malli on monelle tuntematon. Sen kautta kertyvät tiedot voisivat kuitenkin olla hyödyksi kuntoutuksen kehittämisessä laajemminkin.

 

Kela julkaisee vuosittain kuntoutuksen hyödyn arviointia koskevan raportin, jonka taustalla on laaja tiedonkeruu. Raportointi pohjautuu nk. AKVA-malliin, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa Kelan järjestämän kuntoutuksen hyödyistä.

AKVA-malliin kuuluvassa tiedonkeruussa erikseen määriteltyjen kuntoutuspalveluiden asiakkailta kerätään sekä kuntoutuksen alussa että sen päättyessä kuntoutuksen hyödyn arviointiin tarpeellista tietoa, jota ei ole muuta kautta saatavilla. Myös palveluntuottajilta kysytään arviota kuntoutuksen oikea-aikaisuudesta ja sen tuottamasta hyödystä. Myöhemmässä vaiheessa tietoihin liitetään tausta- ja seurantietoa eräistä rekistereistä.

Tähän asti kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportointi on ollut lähinnä Kelan sisäistä kuntoutuksen kehittämistyötä. Kelan ulkopuolelle on näkynyt vuosittain julkaistava kirjallinen raportti. Mallin olemassaolo tai sen avaamat mahdollisuudet ovat vielä toistaiseksi jääneet Kelan ulkopuolella osin tuntemattomiksi.

Luotu järjestelmä ja sen myötä kasvava tietopohja voisivat olla merkityksellisiä laajemminkin.

 

Kuntoutujan kokemukset ovat keskeinen tiedonlähde

AKVA-mallissa kuntoutuja itse arvioi omaa toiminta- ja työkykyään sekä elämänlaatuaan ja masennusoireitaan niitä kuvaavien mittarikysymysten avulla. Lisäksi seurataan kuntoutujan kuntoutukseen liittyvien tavoitteiden toteutumista GAS-mittarilla. Seurantatietoa esimerkiksi kuntoutujien työtilanteen kehityksestä saadaan Kelan ja Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Kuntoutujan omaan arvioon perustuvat kyselytiedot ja eri rekisterinpitäjien tiedot yhdistetään kuntoutuksen hyödyn seurannan ja raportoinnin tarpeisiin kehitetyksi tietovarannoksi.

Kuntoutuksen hyötyä kuvaavat mittaritiedot ja seurantaan tarkoitetut rekisteritiedot kulkevat monen eri vaiheen kautta ennen kuin tieto on käytettävissä esimerkiksi kuntoutuksen kehittämiseen (kuvio 1).

 

 

 

Yksi keskeinen tiedon kattavuuteen vaikuttava tekijä on, kuinka moni raportoinnin piiriin kuuluvien kuntoutuspalveluiden asiakkaista osallistuu tiedonkeruuseen. Tiedonkeruuseen osallistuminen perustuu kuntoutujan antamaan henkilökohtaiseen suostumukseen. Palveluntuottajat ovat lähellä asiakasta, ja siten he ovat keskeisessä asemassa tiedon kattavuuden varmistamisessa tältä osin. Riittävän kattava tietopohja mahdollistaa tiedon käyttämisen esimerkiksi tutkimusaineistona.

 

Kasvava tietopohja

AKVA-mallin rakentaminen käynnistettiin 10 vuotta sitten. On ajankohtaista miettiä, mitä mahdollisuuksia kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin malli tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa.

Vuosi vuodelta kasvava tietopohja voisi tarjota laajoja yhteistyön mahdollisuuksia esimerkiksi tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa kuntoutuksen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Myös palveluntuottajat, kuntoutuksen järjestäjät ja julkishallinto voisivat löytää monia mahdollisuuksia raportoidun tiedon hyödyntämiseen.

Tiedon kattava hyödyntäminen kuitenkin edellyttää, että käytössä on esimerkiksi itsenäisen käytön mahdollistava tilastotietokanta.

Kelassa rakennetun tiedonkeruun ja raportoinnin mallin merkitys on tunnistettu valtakunnallisella tasolla. Kuntoutuksen uudistamiskomitea otti siihen kantaa marraskuussa 2017 julkaisemassaan raportissa ja ehdotti, että AKVA-raportointia laajennettaisiin kaikkiin soveltuviin kuntoutuspalveluihin. Ehdotuksen mukaan Kela vastaisi syntyvän rekisterin ylläpitämisestä, tiedon keräämisestä ja analysoimisesta. Komitea myös totesi, että mallia kannattaa laajentaa edelleen ja kehittää sellaiseksi, että se sopisi myös maakuntien kuntoutuspalveluiden seurantaan.

 

Tehokkaasti yhä luotettavampaa tietoa

Kuntoutuksen hyödyn arviointia ja raportointia tarkastellaan syksyllä 2018 Kelassa käynnistyneessä kehittämisprojektissa. Projektin tarkoituksena on kehittää raportointi kokonaisuudeksi, joka tuottaa tehokkaasti merkityksellistä ja luotettavaa tietoa kuntoutuksen kehittämisen sekä kuntoutuspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen tarpeisiin.

Erityisen tärkeää on tiivis yhteistyö valtakunnallisen kuntoutuksen tietopohjan kehittämisen kanssa (THL). Kuntoutukseen tarvitaan yhtenäinen, valtakunnallinen tietopohja, jotta kuntoutuksen hyödyn kattava ja yhtenäinen arviointi on tulevaisuudessa mahdollista.

Kuntoutuksen hyödyn arviointia, raportointia ja rakentuvaa yhteistä tietopohjaa tulee kehittää yhdessä sidosryhmien kanssa. Riittävän kattavaa ja luotettavaa tietoa kuntoutuksen kehittämiseen ja muihin tietotarpeisiin saadaan silloin, kun kaikki tarvittavat sidosryhmät ovat yhdessä mukana tietopohjan rakentamisessa sekä tiedon tuotannon ja käsittelyn prosesseissa.

 

 

Sari Miettinen
projektipäällikkö, Kelan tutkimus

Hanna Rättö
tutkija, Kelan tutkimus

Tuomas Reiterä
suunnittelija, Kelan kuntoutuspalvelujen ryhmä

Veli-Matti Vaden
vastaava suunnittelija, Kelan kuntoutuspalvelujen ryhmä

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lue lisää:

Kelan kuntoutuksen vaikutusten seuranta