Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Suomen perustulokokeilu on edennyt vaikutusten arviointiin – miten alustavia tuloksia pitäisi tulkita?

Julkaistu 14.2.2019

Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa laajasti tietoa kokeilun vaikutuksista osallistujien elämään. Yhdellä kokeilulla ei kuitenkaan voida saada lopullisia vastauksia perustulon toimivuudesta tai toimimattomuudesta.

Viime viikolla julkaistiin Suomen perustulokokeilun arviointitutkimuksen ensimmäiset tulokset. Ne perustuvat sekä rekisterien että viime vuoden lopulla tehdyn kyselytutkimuksen tuottamaan tietoon kokeiluun osallistuneiden työllisyydestä ja hyvinvoinnista. Tulokset on koottu tutkimusraporttiin, joka luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle perjantaina 8.2. järjestetyssä seminaarissa.

Kela vastaa tutkimuksen tekemisestä yhteistyössä VATT:n, Turun yliopiston, Helsingin yliopiston, Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Suomen Mielenterveysseuran ja Ajatushautomo Tänkin kanssa. Seuraavat tulokset julkaistaan kuluvan vuoden huhtikuussa ja lopulliset tulokset alkuvuodesta 2020.

Keitä perustulon saajat olivat?

Perustulokokeilu kesti kaksi vuotta. Sen aikana 2 000 henkilölle maksettiin kuukausittain 560 euroa perustuloa. Tämä summa vastaa nettomääräistä työmarkkinatukea tai työttömän peruspäivärahaa ilman korotuksia.

Perustulon saajat valittiin satunnaisesti loppuvuodesta 2016 Kelasta työttömyysetuutta saaneista henkilöistä. Heistä 85 % sai työmarkkinatukea ja loput työttömän peruspäivärahaa. Työmarkkinatuen saajat ovat tyypillisesti nuoria ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia tai pitkäaikaistyöttömiä, joilla oikeus ansiosidonnaiseen etuuteen on päättynyt. Koska kaikki alle 25-vuotiaat suljettiin kokeilun ulkopuolelle, kokeiluun valikoituneista merkittävä osa on pitkään työttömänä olleita.

Mitä pidempään työttömyys kestää, sen vaikeampaa on uudelleentyöllistyminen. Haasteeksi muodostuvat usein heikentynyt terveys tai puutteet työmarkkinoilla vaadittavassa osaamisessa. Nämä ja muut työllistymistä heikentävät tekijät pitää ottaa huomioon, kun kokeen tuloksia arvioidaan: työn tarjonnan lisääminen ei riitä, jos sille ei ole riittävästi kysyntää.

Mitä tulokset kertovat kokeilun vaikutuksista työllisyyteen?

Rekisteritutkimuksen tulokset vuodelta 2017 eivät osoittaneet eroa työllisyydessä perustuloa saaneiden ja verrokkiryhmän välillä. Ansiotyötä oli siis ensimmäisenä kokeiluvuotena tehty näissä ryhmissä keskimäärin yhtä paljon.

Tulosta voidaan tulkita kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisen tulkinnan, joka nousi vahvasti julkiseen keskustelun heti tulosten julkaisun jälkeen, mukaan perustulo ei motivoi työtöntä työnhakijaa hakeutumaan työhön. Toisen, vähemmän keskusteluun nousseen tulkinnan mukaan nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei ole sen työllistävämpi kuin vastikkeeton perustulo.

Tällaisia tulkintoja esitettäessä on syytä kuitenkin muistaa, että kyseessä on työllistymisen kannalta erityinen ryhmä ja varsin lyhyt aika, vain yksi vuosi. Jos koe olisi kohdistunut esimerkiksi pienituloisiin työssäkäyviin, freelancereihin tai mikroyrittäjiin, tulokset olisivat todennäköisesti olleet toisenlaiset.

Kokemukset eräistä aiemmista kokeiluista osoittavat, että käyttäytymisvaikutukset tulevat viiveellä. Jatkotutkimuksen aiheeksi jää, missä ryhmissä käyttäytymisvaikutuksia tapahtuu tai jää tapahtumatta pidemmällä aikavälillä.

Selvyys todellisista työllisyysvaikutuksista saadaan siis vasta, kun meillä on käytettävissä toisenkin kokeiluvuoden rekisteriaineisto.

Entä millaisia vaikutuksia kokeilulla oli hyvinvointiin?

Puhelinhaastatteluna tehdyssä kyselytutkimuksessa sekä perustuloa saaneita että heidän verrokkejaan pyydettiin arvioimaan omaa hyvinvointiaan. Perustuloa saaneet kokivat sekä terveytensä, sosiaalisen hyvinvointinsa että taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi. He kokivat myös vähemmän stressiä kuin verrokit.

Perustuloa saaneet luottivat enemmän omaan tulevaisuuteensa ja kokivat tulevansa paremmin toimeen tuloillaan kuin verrokit. Tulokset vastaavat hyvin aiempien vastaavanlaisten kokeilujen tuloksia vastikkeettoman ja varman tulon hyvinvointivaikutuksista.

Samasta kohdejoukosta tehtyyn satunnaisotantaan perustuva tutkimusasetelma mahdollistaa sen, että havaitut erot ryhmien välillä voidaan tulkita perustulokokeilusta johtuviksi. Se edellyttää kuitenkin, että vertaillut ryhmät ovat ominaisuuksiltaan täysin samanlaiset. Näin harvoin on, ja tässäkin tutkimuksessa vastaajat voivat olla valikoituneita, mitä vaikuttaa tulosten luotettavuuteen. Tarkemmat analyysit aineistokadon osalta tehdään, kun yhdistämme kysely- ja rekisteriaineiston.

Tulosten luotettavuutta voidaan arvioida vertaamalla saatuja tuloksia muun muassa Kalifornian, Kanadan ja Hollannin perustulokokeilujen tuloksiin osallistujien hyvinvoinnista ja työllisyydestä. Olemme kyselytutkimuksessamme käyttäneet osin samoja kysymyksiä kuin hollantilaiset tutkijat oman kokeilunsa arvioinnissa. Jos tulokset ovat saman suuntaisia, Suomen kokeilussa saatujen tulosten tulkinta on vahvemmalla pohjalla.

Kokemuksellisella tiedolla on suuri merkitys uudistettaessa yhteiskuntaa

Sosiaaliturvajärjestelmän kehittämiseksi tarvitaan monin tavoin kerättyä tietoa. Rekisteriaineistot kertovat yhdenlaisen totuuden asioista, mutta ne eivät tavoita ihmisten motivaatioita tai subjektiivisen hyvinvoinnin kokemuksia, joilla on suuri merkitys arvioitaessa erilaisten reformien kokonaisvaikutuksia. Niitä tulee kysyä etuuksien ja palveluiden käyttäjiltä itseltään.

Kokemusperäistä tietoa kerätään usein kyselytutkimuksilla. Ongelmana on, että niihin vastataan tänä päivänä heikosti. Tässäkin tutkimuksessa vastausasteet jäivät molemmissa ryhmissä alhaisiksi. Lisäksi vastaamisen tiedetään olevan kyselytutkimuksissa valikoitunutta.

Tarkoittaako tämä sitä, että kaikki ei-rekisteripohjainen tutkimus on turhaa ja että sen varaan ei voida rakentaa politiikkasuosituksia? Ei tarkoita. Arviointitutkimuksemme vahvuus on siinä, että yhdistämällä rekisteri- ja kyselyaineiston sekä keväällä kerättävän haastatteluaineiston tietoja pystymme arvioimaan perustulokokeilun vaikutuksia – ei joko työllisyyteen tai hyvinvointiin, vaan laajasti ihmisten elämään, jossa nämä kaksi väistämättä yhdistyvät.

Näin laajan ja monitieteisen tutkimushankkeen toteuttaminen on mahdollista kokeilukulttuurissa, jossa poliittinen tahtotila on arvioida laajasti kokeilujen vaikutuksia. Ilman riittävää tahtoa ja rohkeutta kokeilla uudenlaisia toimintamalleja suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän ja laajemmin yhteiskunnan kehittäminen olisi paljon vaikeampaa.

Tässä suhteessa Suomi on ollut edelläkävijä jo useiden vuosikymmenien ajan, vaikka perustulokokeilu onkin tähän mennessä kerännyt selvästi eniten kansainvälistä huomiota ja on siinä mielessä kokeilujen lippulaiva.

Kuten monissa yhteyksissä olemme korostaneet, perustulo on hyvin monimuotoinen ja monisyinen ilmiö. Tämän osoittavat myös tutkimuksemme alustavat tulokset. Työllistymiseen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin taloudelliset kannustimet, ja on mahdollista, että hyvinvointi edistää työllistymistä viiveellä. Tätä voimme tarkastella myöhemmissä rekistereihin perustuvissa tutkimuksissamme.

Yhdellä pilotiksi tarkoitetulla kokeilulla ei voida saada lopullisia vastauksia perustulon hyvyydestä tai huonoudesta. Sitä varten tarvitaan useampia toisiinsa kytkeytyviä kokeiluja, joissa testataan erilaisia perustulomalleja. Suomen perustulokokeilu oli puutteineenkin hyvä alku. Nyt ovi on auki paremmille kokeiluille.

Helena Blomberg
Helsingin yliopisto

Markus Kanerva
Tänk

Olli Kangas
Turun yliopisto

Christian Kroll
Helsingin yliopisto

Maarit Lassander
Suomen Mielenterveysseura

Jaana Martikainen
Kela

Mikko Niemelä
Turun yliopisto, Kela

Miska Simanainen
Kela

Annamari Tuulio-Henriksson
Helsingin yliopisto

Minna Ylikännö
Kela

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin