Tarkastelussa vaativan lääkinnällisen fysioterapian 2018 kilpailutukset

Created with Sketch. 11.2.2019
Created with Sketch.
Pitkänen Visa

Jaa

Kela muutti vuonna 2018 vaativan lääkinnällisen fysioterapian kilpailutukseen liittyviä käytäntöjään. Muutokset lisäsivät hintakilpailua ja vähensivät valituksi tulleiden palveluntuottajien määrää.

 

Kela järjesti vuonna 2018 vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöllisiä terapioita koskevat kilpailutukset. Aikaisempien vuosien fysioterapian kilpailutuksissa Kela ei käyttänyt järjestelmällistä tuottajien valitsemissääntöä, mikä nosti hintatarjouksia ja kuntoutuskustannuksia (Pitkänen 2018).

Vuonna 2018 Kela muutti kilpailutukseen liittyviä käytäntöjään. Tarkastelen tässä kirjoituksessa näitä muutoksia ja niiden vaikutuksia.

Vuoden 2018 hankinnoissa tuottajien hyväksymissääntö perustui alueelliseen asiakasmäärään ja tuottajien tarjoamaan kokonaiskapasiteettiin. Lisäksi jokaiseen kuntaan pyrittiin hankkimaan vähintään kolme palveluntuottajaa. Konkreettisesti muutokset lisäsivät palveluntuottajan riskiä jäädä valitsematta, millä pyrittiin lisäämään erityisesti hintakilpailua.

 

Mitä vaikutuksia kilpailun lisäämisellä oli hintoihin?

Taulukossa 1 on kuvailtu vuosien 2003, 2006, 2010, 2014 ja 2018 tarjousten hinnat, laatupisteet ja kapasiteetit valittujen ja valitsemattomien tarjousten mukaan1.

Aikaisemmissa kilpailutuksissa valitsematta jäivät vain muutamat yksittäiset tarjoukset niiden hinta–laatu-suhteen perusteella. Vuonna 2018 valitsematta jääneitä tuottajia oli puolestaan 319, mikä vastaa 27:ää prosenttia kaikista tarjouksista2. Tämä johtuu alueelliseen kapasiteettiin ja tarpeeseen perustuvan valitsemissäännön käyttämisestä.

 

Taulukko 1. Tarjoukset vuosien 2003, 2006, 2010, 2014 ja 2018 fysioterapian kilpailutuksissa.

 

Vaikutukset näkyvät erityisesti tarjousten hinnoissa. Valittujen palveluntuottajien keskihinta nousi hieman päälle 60 euroon. Nousu on merkittävästi pienempi kuin aikaisempien kilpailutusten välillä. Valitsematta jääneiden tarjousten keskihinta oli puolestaan korkeampi kuin valittujen. Kokonaisuudessaan hintojen keskihajonta pieneni, mikä kertoo siitä, että entistä harvempi tuottaja tarjosi erittäin korkeaa hintaa.

 

Miten käy palveluiden laadun?

Sote-palveluiden hankinnoissa on järkevää huomioida sekä hinta että laatu. Julkisessa keskustelussa esiin on noussut huoli Kelan kuntoutuspalveluiden laadun heikkenemisestä kilpailutuksien seurauksena.

Aikaisemmissa kilpailutuksissa sekä hinnan että laadun painoarvo oli 50 prosenttia3. Vuoden 2018 kilpailutuksessa hinnan painoarvoksi nostettiin 80 prosenttia ja laadun painoarvoa laskettiin 20 prosenttiin. Lisäksi Kela on määrittänyt hankinnoissaan vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen tarjoajan tulee täyttää45.

Hankinnoissa käytettävä laadun mittari sisältää esimerkiksi tuottajien lisäkoulutuksen ja -kokemuksen sekä toimitilojen ja käytettävien välineiden monipuolisuuden.

Taulukosta 1 voidaan havaita, että valittujen tuottajien laatu oli kilpailutuksessa käytetyllä mittaristolla korkeampi kuin valitsematta jääneiden. Toisaalta valitsematta jäi monta laadukasta tuottajaa. Näiden tuottajien hintatarjous on ollut kuitenkin niin korkea, että niiden kokonaistaloudellinen hinta–laatu-suhde ei ollut riittävän hyvä.

Palveluiden laatu muodostuu tietenkin monesta tekijästä, joista mainittakoon esimerkiksi vaikuttavuus. Ideaalitilanteessa hankintaa tekevä organisaatio pystyisi huomioimaan kaikki nämä tekijät, sillä tuottajilla on vahva kannustin panostaa mitattaviin tekijöihin.

 

Hyväksyikö Kela riittävästi palveluntuottajia?

Muuttuneen kilpailutuksen seurauksena palveluntuottajia valittiin aiempaa vähäisempi määrä. Toisaalta jokaiseen kuntaan pyrittiin hankkimaan vähintään kolme vaihtoehtoista tuottajaa. Lisäksi valittujen tuottajien keskimääräinen kapasiteetti on noussut tarjouskilpailusta toiseen, kuten taulukosta 1 voi huomata7.

Aikaisempina sopimuskausina tuottajien kokonaiskapasiteetti on ollut noin kolminkertainen suhteessa vuosittaiseen asiakasmäärään. Vuoden 2019 alussa alkaneella sopimuskaudella tuottajien kokonaiskapasiteetti on noin 39 400, ja Kelan tilastojen mukaan vaativaa fysioterapiaa sai 16 212 kuntoutujaa vuonna 2018. Näin ollen valituksi tulleiden tuottajien kokonaiskapasiteetti on yli kaksinkertainen suhteessa tarvittavaan asiakasmäärään.

 

 

Visa Pitkänen
KTM, tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @visapitkanen

 

 

Viitteet:

1 Laatupisteet eivät ole vertailukelpoisia eri vuosien kilpailutusten välillä.

2 Tarkastelu ei sisällä lasten ja nuorten lisähankintaa, hankintaoikaisuja tai mahdollisia erillishankintoja.

3 Vuonna 2010 laadun painoarvo oli 60 prosenttia ja hinnan 40 prosenttia.

4 55 tarjousta ei täyttänyt vähimmäisvaatimuksia vuonna 2018. Näiden tarjousten hinta-laatusuhdetta ei arvioitu eivätkä ne ole mukana taulukon 1 luvuissa.

5 Kela on myös viime vuosina lisännyt palvelukuvaukseen uusia pakollisia elementtejä, kuten kuntoutuksen toteutumisen arkiympäristössä, ICF-luokituksen käytön ja asiakkaan tavoitteiden asettamisen GAS-menetelmällä.

6 Kapasiteettien jatkuva kasvu johtuu mahdollisesti esimerkiksi yritysten kasvusta, keskittymisestä Kelan vaativaan fysioterapiaan ja trendinomaisesta ketjuuntumisesta.

 

Lue lisää:

Pitkänen Visa. 2018. Aiempi kilpailutuskäytäntö johti fysioterapian hintojen nousuun. Kelan Tutkimusblogi 11.10.2018.