Sairauspoissaolojen kasvu jatkuu – mielenterveyden häiriöt yhä suurempana huolenaiheena

Created with Sketch. 25.1.2019
Created with Sketch.
Blomgren Jenni

Jaa

Sairauspäivärahalla korvattavien sairauspoissaolojen kasvu on jatkunut. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden määrä on kahdessa vuodessa kasvanut neljänneksen.

 

Vuonna 2017 alkanut pitkien sairauspoissaolojen kasvu on jatkunut myös vuonna 2018. Uunituoreiden Kelan tilastolukujen mukaan sairauspäivärahaa maksettiin viime vuonna 294 633 henkilölle. Päivärahaa sai noin yhdeksän sadasta ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä.

Alla olevasta kuviosta nähdään sairauspäivärahaa saaneiden väestöosuuden kehitys 2000-luvulla. Kelan sairauspäivärahatiedot on suhteutettu Tilastokeskuksen tietoihin edellisen vuoden lopun työikäisestä väestöstä.

 

 

Mielenterveyden häiriö yhä useammin sairauspäivärahan perusteena

Parin viime vuoden merkittävin muutos edeltävään trendiin verrattuna on mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu. Vuodesta 2016, jolloin pitkät sairauspoissaolot olivat matalimmillaan, mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen (27 %). Noin 74 300 työikäistä sai viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella.

Toinen merkittävä muutos on se, että sairauspäivärahan saaminen tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella ei enää näytä juuri vähentyneen.

Jos trendi jatkuu samanlaisena, mielenterveyden häiriöt ohittavat pian tuki- ja liikuntaelinten sairaudet tärkeimpänä sairauspoissaoloja aiheuttavana sairausryhmänä.

Sairauspoissaolojen viimeaikaisen kasvun yhtenä taustatekijänä voi olla taloussuhdanne, johon liittyviä asioita on pohdittu aiemmassa blogikirjoituksessa. Myös esimerkiksi työelämän ja työn vaativuuden muutokset voivat olla yhteydessä sairauspoissaolojen kasvuun.

 

Mielenterveyden ongelmat myös kansainvälisenä huolenaiheena

Mielenterveyden ongelmat on nostettu OECD:n tuoreessa Health at a Glance: Europe 2018 -raportissa Euroopan keskeiseksi kansanterveysongelmaksi.

OECD:n raportissa Suomi on EU-maiden kärjessä mielenterveysongelmien yleisyydessä: 18 %:lla suomalaisista arvioidaan olevan jokin mielenterveysongelma. OECD arvioi mielenterveyden ongelmien kustannusten olevan Suomessa 5,3 % bruttokansantuotteesta, joka on sekin Euroopan korkeimpia lukuja.

Tuoreiden sairauspoissaolotietojen valossa on aiempaakin painokkaammin todettava, että hyvän mielenterveyden varjelemiseen ja psyykkiseen työkykyyn on suomalaisessa työelämässä kiinnitettävä entistä parempaa huomiota.

Kuitenkin on muistettava myös se, että suuri osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä ovat työelämän ulkopuolella, eivätkä he yleensä näy esimerkiksi sairauspoissaolotilastoissa. Mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn on siten kiinnitettävä huomiota laajemminkin kuin työelämän näkökulmasta.

Kela jatkaa sairauspäivärahalla korvattujen sairauspoissaolojen seurantaa – lisää tietoa ilmestyy lähiaikoina myös tässä Tutkimusblogissa.

 

 

Jenni Blomgren
tutkimustiimin päällikkö, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
@JenniBlomgren

 

 

Lue lisää:

Blomgren Jenni: Yhä harvempi saa sairauspäivärahaa – etenkin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vähentyneet. Kelan Tutkimusblogi 1.11.2017.

Blomgren Jenni: Sairauspoissaolot kääntyneet kasvuun – mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet yleistyneet. Kelan Tutkimusblogi 19.3.2018.

OECD/EU: Health at a Glance: Europe 2018: State of Health in the EU Cycle. OECD Publishing, Paris.

Tuulio-Henriksson Annamari & Blomgren Jenni: Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet vuosina 2005–2017. Työpapereita 136. Helsinki: Kelan tutkimus, 2018.

Tuulio-Henriksson Annamari & Blomgren Jenni: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti naisilla. Kelan Tutkimusblogi 4.4.2018.