Nuoret saavat perustoimeentulotukea yleensä lyhyitä jaksoja kerrallaan

Created with Sketch. 10.1.2019
Created with Sketch.
Heinonen Hanna-Mari
Created with Sketch.
Helne Tuula
Created with Sketch.
Jauhiainen Signe
Created with Sketch.
Korpela Tuija
Created with Sketch.
Laatu Markku
Created with Sketch.
Raittila Simo
Created with Sketch.
Ylikännö Minna

Jaa

Joka viides nuori sai toimeentulotukea Kelasta vuonna 2017. Joka kymmenes nuori sai tukea yhtäjaksoisesti neljä kuukautta tai pidempään ainakin kerran vuoden aikana.

 

Perustoimeentulotuki siirrettiin Kelaan vuoden 2017 alussa. Siitä lähtien Kelaan on kertynyt laajasti rekisteritietoa perustoimeentulotuen hakemuksista ja päätöksistä. Tutkijaryhmämme hyödynsi näitä tietoja STM:n tilaamassa nuorten perustoimeentulotuen saantia koskeneessa selvityksessä.

 

84 579 nuorta sai perustoimeentulotukea vuonna 2017

Kaikista Suomen 18–24-vuotiaista 19 % sai perustoimeentulotukea ainakin yhden kuukauden vuonna 2017 [1].

Tuen saanti oli yleisempää kaupungeissa (19,7 %) kuin maaseutumaisissa kunnissa (13,1 %) asuvilla nuorilla. Miehiä tuen saajista oli noin 52 % ja naisia 48 %.

Suurimmillaan toimeentulotuen tarve oli kesällä (kuvio 1), mikä johtuu todennäköisesti ennen kaikkea oppilaitosten kesätauoista ja siitä, että kaikki keväällä valmistuneet eivät välttämättä löydä heti valmistuttuaan töitä.

 

Kuvio 1.

 

Nuorten joukossa korostuu vailla ensisijaisia etuuksia ja työtuloja olevien osuus. Heitä oli kuukausittain noin 40 % toimeentulotukea saavista. Noin viidesosa nuorista sai perustoimeentulotuen lisäksi työttömyysturvaa. Myös opiskelijoita oli noin viidennes koko vuoden aikana tukea (ainakin yhtenä kuukautena) saaneista nuorista. Vain noin joka kymmenes nuori oli lisäksi töissä. Muita, esimerkiksi vanhempainvapaalla tai sairaana olevia, oli 9 %.

 

Miten pitkään nuoret ovat toimeentulotuella?

Julkisessa keskustelussa ja palveluihin ohjaamisessa ollaan kiinnostuneita erityisesti pitkäaikaisesta toimeentulotuen tarpeesta.

Seuraavasta kuviosta nähdään, kuinka moni nuori on yhä perustoimeentulotuella kuinkakin monta kuukautta jakson alkamisen jälkeen. Yli puolella nuorista toimeentulotukijakso kesti alle 3 kuukautta. Viidennes jaksoista kesti koko tarkastelujakson pituuden eli 8 kuukautta tai sitä pidempään.

 

Kuvio 2.

 

Alla oleva kuvio tekee näkyvämmäksi sen, mitä kuukausien välissä tapahtuu. Nuoren todennäköisyys siirtyä pois perustoimeentulotuelta laskee toimeentulotuen saannin pitkittyessä. Kun ensimmäisen kuukauden aikana tuelta poistui yli viidennes kuukauden alussa perustoimeentulotukea saaneista, poistui seitsemännen kuukauden aikana enää joka kymmenes tukea sen kuun alkaessa saanut. [2]

 


Kuvio 3.

 

Molemmat käyrät yllä kuvaavat nuorten ensimmäisiä vuoden 2017 huhtikuun ja joulukuun välillä alkaneita perustoimeentulotuen jaksoja. Tällainen jaksotieto ei vielä kerro toimeentulotuen tarpeen toistuvuudesta. Osa nuorista voi esimerkiksi olla töissä vain lyhyitä pätkiä, jolloin oikeutta työttömyysetuuteen ei synny, ja palata työn päätyttyä yhä uudelleen toimeentulotuen pariin.

Näkökulma muuttuu hieman, jos tarkastellaan sitä, kuinka monta kuukautta yhteensä – yhtäjaksoisesti tai pätkissä – nuoret saivat perustoimeentulotukea vuoden 2017 aikana (kuvio 4). Tällainen lähestymistapa on ollut tyypillinen THL:n vuositilastoissa. Vuosikohtaisen tarkastelun ongelmana on, että se yliarvioi lyhyen aikaa toimeentulotuella olleiden osuuden nuorista toimeentulotuen saajista: kun tarkastelu päättyy vuodenvaihteessa, näyttäytyvät yli vuodenvaihteen kestäneet jaksot todellisuutta lyhyempinä. Esimerkiksi lokakuusta helmikuuhun tukea saanut nuori luetaan 3 kuukautta tukea saaneisiin.

 

Kuvio 4.

 

Ketkä nuorista saavat perustoimeentulotukea pisimpään?

Neljän kuukauden yhtäjaksoinen toimeentulotuen tarve on yksi kriteeri, jonka perusteella Kela ilmoittaa nuoresta kuntien sosiaalityöhön. Suurin osa perustoimeentulotukea saavista nuorista poistuu tuelta siis jo ennen sitä (kuvio 2).

Osana selvitystämme vertailimme myös nuorten poistumistodennäköisyyksiä perustoimeentulotuelta taustatekijöiden mukaan. Alla olevaan taulukkoon on ryhmitelty näitä tuloksia. Menetelmää on kuvattu ja tuloksia käsitelty tarkemmin työpaperissamme.

 

Hitaammin poistuvat Ryhmä, johon nuoria verrattiin ja sitä läheisesti muistuttavat ryhmät Nopeammin poistuvat
Yksinhuoltajat Yksin asuvat ja kahden huoltajan perheet Lapsettomat parit, vanhempien luona asuvat sekä muut yhden hengen kotitaloudet
Vanhempainvapaalla olevat, työttömät vailla ensisijaisia etuuksia olevat ja pitkäaikaissairaat Työttömät ja opiskelijat Työlliset, eläkettä saavat sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat
Kaupunkimaisissa kunnissa asuvat Taajamissa ja maaseutumaisissa kunnissa asuvat
Muu tai tuntematon kansalaisuus Suomen, Viron tai Venäjän kansalaiset Muun EU-maan kansalaiset
Työttömyysetuuden maksamisen estävän lausunnon TE-palveluista saaneet Muut nuoret


Taulukko 1. 18–24-vuotiaiden nuorten todennäköisyys siirtyä pois perustoimeentulotuelta taustatekijöittäin.

 

Erityisesti tuloksista nousevat esiin yksinhuoltajanuorten, pitkäaikaisesti sairaiden ja vailla ensisijaisia etuuksia olevien nuorten voimakkaampi pysyvyys perustoimeentulotuella. Sairastamista katsottiin tässä osoittavan sairauspäivärahan saaminen ensimmäisenä perustoimeentulotukikuukautena tai psykoosien tai muiden vaikeiden mielenterveyden häiriöiden lääkintään saatu erityiskorvausoikeus. Syksyllä 2018 on julkaistu myös THL:n tuloksia nuorten toimeentulotuen saajien terveydestä.  Siinäkin mielenterveys nousee vahvasti esiin.

Työttömyys- ja opintoetuuksien ulkopuolelle jääminen on myös yhteydessä pidempään perustoimeentulotuen saamiseen. Voidaankin arvioida, että nuoria työhön ja koulutuksiin kannustamaan pyrkivä sanktiointi ajaa osan nuorista perustoimeentulotuelle.

 

Poikkeuksellinen vuosi 2017

Noin 6 400 nuorta sai perustoimeentulotukea Kelasta koko vuoden 2017. Tämä on 7,6 % nuorista perustoimeentulotuen saajista ja 1,4 % kaikista Suomen 18–24-vuotiaista.

Luvut ovat kuitenkin aliarvioita, koska vuosi 2017 oli poikkeuksellinen. Monissa kunnissa tehtiin pitkiä toimeentulotuen päätöksiä ennen perustoimeentulotuen siirtymistä Kelaan, eli moni nuori sai perustoimeentulotuenkin vuoden alussa vielä kunnasta.

Siirtymäajan takia Kelan tietojen perusteella voidaan päätellä luotettavasti vain haarukka niiden nuorten määrästä, jotka saivat perustoimeentulotukea koko vuoden ajan. Haarukka on siis jotain väliltä ”huhtikuusta joulukuuhun yhtäjaksoisesti” ja ”yhtäjaksoisesti koko vuoden” Kelasta perustoimeentulotukea saaneet nuoret. Näin laskettuun haarukkaan kuuluu noin 6 400–17 100 nuorta eli 1,4–3,8 % kaikista Suomen nuorista.

Luotettavampi luku koko vuoden toimeentulotuen saannista on mahdollista saada THL:n toimeentulotukitilastosta, kun se julkaistaan. Tässä tilastossa huomioidaan myös kunnista maksettu tuki.

 

 

 

Simo Raittila
tutkija, Kela

Tuija Korpela
tutkija, Kela

Minna Ylikännö
johtava tutkija, Kela

Markku Laatu
erikoistutkija, Kela

Hanna-Mari Heinonen
tutkija, Kela

Signe Jauhiainen
johtava taloustutkija, Kela

Tuula Helne,
johtava tutkija, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

[1] Osuus väestöstä eroaa Kelaston tilastotiedoista (17,7 %), koska olemme rajanneet ikäryhmän kuukausikohtaisesti, jolloin mukana on myös vuoden 2017 aikana 25 vuotta täyttäneitä. Vertailuluvun olemme ottaneet joulukuulta. Kelastossa käytetään nuoren ikää vuoden lopussa. Näissä tilastoissa perustoimeentulotukea saaneiden nuorten määrä oli 79 161.

[2] Pienempää perustoimeentulotukea saaneiden nuorten määrää joulukuussa selittänevät merkittäviltä osin veronpalautukset. Veronpalautukset huomioidaan pääosin tulona toimeentulotuessa, jolloin osalla nuorista ei välttämättä ole hetkeen oikeutta toimeentulotukeen. Sama näkyy kuviossa 3, jonka aikarajauksen vuoksi vain joulukuu voi olla siinä 8. kuukausi.