Riskit näkyviin – tutkimustieto auttaa ehkäisemään nuorten syrjäytymistä

Created with Sketch. 4.12.2018
Created with Sketch.
Koskenvuo Karoliina
Created with Sketch.
Ståhl Tomi
Created with Sketch.
Veilahti Antti

Jaa

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja ohjaaminen palveluihin tarvitsee tuekseen tutkimustietoa. Kelan ja Me-säätiön uusi datavisualisointi tarjoaa työkalun tiedon analysoimiseen.

 

Nuoruus on merkittävä siirtymävaihe elämässä lapsuudesta aikuisuuteen, opintoihin ja työelämään. Valtaosalla nuorista siirtymävaiheeseen ei liity huomattavia ongelmia, ja suurin osa nuorista esimerkiksi jatkaa peruskoulun päättymisen jälkeen toisen asteen opintoihin.

Osa nuorista jää kuitenkin jo hyvin varhain syrjään jatko-opinnoista ja työelämästä. Opinnot keskeytyvät, ja osalla nuorista on terveyteen ja opiskelu- tai työkykyyn liittyviä ongelmia.

Nuoren syrjäytymisen taustalla on monenlaisia yksilöön, perheeseen ja yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä ja usein myös ylisukupolvista ja kasautuvaa huono-osaisuutta.

Kelassa on käynnissä tutkimushanke, jossa selvitetään nuorten riskiä syrjäytyä. Hankkeessa hyödynnetään erityisesti Kelan etuustietoja, joiden perusteella voidaan tunnistaa, millaisia väyliä pitkin nuoret siirtyvät eri toimeentuloturvaetuuksille. Tietojen perusteella voidaan analysoida myös eri etuuspolkujen todennäköisyyksiä ja riskiä esimerkiksi pitkäaikaiseen toimeentulotuen tarpeeseen.

 

Tiedon visualisoinnin työkalu tuo syrjäytymisriskin näkyväksi

Kela ja Me-säätiö ovat kehittäneet tiedon visualisointiin työkalun, jonka avulla voidaan havainnollistaa ja analysoida nuorten etuuspolkuja.

 

Työkalun käyttö:

  • Työkalulla voi valita etuuden ympyrän keskelle vuoteen 2017, ja katsoa reunoilta millaisia etuuksia kyseisen etuuden saajat ovat saaneet 3 vuotta aiemmin.
  • Pallojen koot kertovat, kuinka isosta ryhmästä on kyse. Pallon väri kuvaa riskiä siirtyä 3 vuoden päästä keskellä olevan etuuden piiriin.
  • Toimeentulotuki on siirtynyt Kelan etuudeksi vasta vuonna 2017, joten siitä ei valitettavasti saada tietoa vuodelta 2014.

 

Visualisoinnin avulla voi helposti nähdä, kuinka todennäköistä on, että vuonna 2014 etuuksia saanut nuori saa etuuksia vielä vuonna 2017.  Riskikertoimien tarkastelut etuuksittain, ikäryhmittäin ja sukupuolen perusteella paljastavat mielenkiintoisia yhteyksiä.

Tässä kirjoituksessa tarkastelemme erityisesti nuorten riskiä päätyä pitkäaikaisen toimeentulotuen ja työttömyysturvan saajaksi. Pitkäaikaisuudella tarkoitamme tässä sitä, että on nuori saanut näitä tukia 9 kuukautta tai pidempään vuonna 2017.

 

Jos työelämästä putoaa, on vaikeaa päästä takaisin

Niillä nuorilla, jotka saivat työttömyysturvaa pitkäaikaisesti vuonna 2014, on huomattavan suuri riski saada sitä pitkäaikaisesti myös vuonna 2017. Riski on muihin nuoriin verrattuna 10-kertainen.

Se osoittaa, että nuoren pudottua pois työelämästä takaisin pääseminen on hankalaa ja voi kestää vuosia.

Myös pitkäaikaisen toimeentulotuen saamisen riski oli nelinkertainen niillä 16–30-vuotiailla nuorilla, jotka olivat olleet 3 vuotta aiemmin yli 9 kuukautta työttömänä.

Niin ikään sairausperusteisilla etuuksilla on riskiä lisäävä vaikutus. Nuorten, joilla on terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä haasteita, on erittäin vaikea päästä työelämään työkyvystä ja työmotivaatiosta huolimatta. Osatyökykyisten nuorten työelämään integrointia onkin tehostettava.

Opintotuen saaminen 3 vuotta aiemmin oli sen sijaan suojaava tekijä niillä nuorilla, jotka jatkoivat opintojaan ainakin 22-vuotiaiksi asti. Vaikutus on nähtävissä sekä pitkään jatkuneen työttömyyden että toimeentulotuen osalta. Se osoittaa, että nuorten opiskeluvaikeuksiin ja ongelmien taustalla oleviin syihin tulee kiinnittää nykyistä varhemmin ja tehokkaammin huomiota. Erityisesti opintojen varhaiseen keskeytymiseen kannattaisi puuttua tukitoimien avulla.

 

Lapsen saaminen on miehelle suoja, naiselle riski

Nuorilla naisilla perhe-etuuden saaminen nosti riskiä pitkäaikaiseen toimeentulotuen saamiseen: esimerkiksi 19–21-vuotiailla 6-kertaiseksi ja kaikilla alle 30-vuotiailla naisilla 3-kertaiseksi. Miehillä yhteys oli päinvastainen – perhe-etuuksien saaminen pienensi riskiä.

Nuorten äitien korkea riski sekä pitkäaikaiseen työttömyyteen että pitkittyneeseen toimeentulotuen tarpeeseen herättää kysymään, tarvitaanko nuorille äideille tukea nykyistä enemmän, jotta he pääsisivät opintoihin ja työelämään edes lähes yhtä todennäköisesti kuin muut. Tulosten perusteella näyttää siltä, että lasten saamiseen liittyvät toimeentulo- ja työurariskit eivät jakaudu tasaisesti.

Vaikka pitkittyneestä työttömyydestä sekä pitkäaikaisesta toimeentulotuen tarpeesta kärsivät nuoret muodostavat kaksi erillistä ryhmää, niihin liittyvät altistavat ja suojaavat tekijät, esimerkiksi terveysongelmat ja opiskelu, ovat pitkälle samoja. Tämä tarjoaa tehokkaan mahdollisuuden erilaisten interventioiden kehittämiseksi.

Kelassa nuoret ovat tärkeä asiakasryhmä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdään paljon kehittämistyötä. Esimerkiksi työelämän ja opintojen ulkopuolella oleville niin sanotuille NEET-nuorille on kehitetty matalan kynnyksen kuntoutuspalveluita.

Tiedolla ohjaaminen -tutkimushankkeen tavoitteena on tukea kehittämistyötä ja selvittää, miten Kelassa voidaan tunnistaa tehostettujen palveluiden ja etuuksien tarpeessa olevia nuoria sekä sitä, hyötyvätkö nuoret tehostetusta ohjaamisesta ja saamistaan palveluista.

 

 

Antti Veilahti
erikoistutkija, Kela

Karoliina Koskenvuo
tutkimustiimin päällikkö, Kela

Tomi Ståhl
vaikuttavuuden muutosjohtaja, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi