Opiskelijat saavat nyt enemmän tukea asumiseen

Created with Sketch. 4.10.2018
Created with Sketch.
Signe Jauhiainen

Jaa

Kun Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin, heidän keskimääräinen asumisen tukensa kasvoi. Tuki kasvoi eniten niillä paikkakunnilla, joissa asuntojen vuokrataso on korkea. Asumisen tukea saavien opiskelijoiden määrä kuitenkin väheni.

 

Tässä blogissa tarkastellaan, miten opiskelijoiden asumisen tuki ja asumismenot muuttuivat uudistuksessa.

 

Mikä muuttui?

Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat ovat voineet saada yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen. Samalla aiempi opintotuen asumislisä poistui Suomessa vuokralla asuvilta opiskelijoilta. Opiskelijat saavat nyt yleistä asumistukea samalla tavoin kuin muutkin ruokakunnat.

Yleinen asumistuki maksetaan yhteisesti koko ruokakunnalle, ja siihen vaikuttavat koko ruokakunnan tulot ja asumismenot. Opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea ympäri vuoden.

Samaan aikaan toisen asteen opiskelijoiden ja korkeakouluopiskelijoiden opintoraha yhtenäistettiin, mikä pienensi korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa. Lisäksi opintolainan valtiontakauksen määrää korotettiin.

 

Tuen kustannukset kasvoivat, saajamäärä väheni

Syyskuusta 2016 toukokuuhun 2017 Kela maksoi opintotuen asumislisää Suomessa vuokralla asuville opiskelijoille keskimäärin 27 miljoonaa euroa kuukaudessa. Muutoksen jälkeen Kela maksoi yleistä asumistukea yksin, kaksin tai kimppakämpissä vuokralla asuville opiskelijoille hieman enemmän, noin 30 miljoona euroa kuukaudessa (Kuvio 1).

Asumisen tukea saaneiden opiskelijoiden määrä väheni. Ennen muutosta asumislisää sai noin 140 000 opiskelijaa kuukaudessa, muutoksen jälkeen yleistä asumistukea noin 110 000 opiskelijaa kuukaudessa. Ennen muutosta arvioitiin, että tukensa menettävät esimerkiksi ne opiskelijat, joiden puoliso käy töissä, koska koko ruokakunnan yhteenlasketut tulot vaikuttavat yleiseen asumistukeen.

Maksettujen asumisen tukien summan kasvu ja saajamäärän väheneminen tarkoittavat, että keskimääräinen tuki opiskelijaa kohden kasvoi.

 

 

Parempi tuki, suuremmat asumismenot

Opintuen asumislisän vuokrakatto pysyi pitkään samalla tasolla, joten asumislisä jäi jälkeen vuokrien kehityksestä. Ennen uudistusta asumislisän maksimimäärä oli 201,60 euroa kuukaudessa ja keskimääräinen asumislisä 196 euroa kuukaudessa.

Uudistuksen myötä opiskelijoiden asumisen tuki parani selvästi: keskimääräinen tuki nousi 258 euroon.

Uudistuksen jälkeen myös opiskelijoiden asumismenot ovat nousseet. Keskimääräiset asumismenot olivat 381 euroa syyskuussa 2016, 387 euroa toukokuussa 2017 ja 426 euroa syyskuussa 2017. Keskimääräiset kuukausimenot nousivat toukokuusta syyskuuhun 39 euroa ja vuoden aikana 45 euroa.

Opiskelijoiden asumismenojen nousu oli selvästi nopeampaa kuin muilla yleistä asumistukea saaneilla. Syyskuusta 2016 syyskuuhun 2017 yleistä asumistukea saaneiden yksinasuvien työttömien asumismenot kasvoivat keskimäärin vain 12 euroa.

Asumismenojen kasvusta huolimatta vuokrasta jäi opiskelijoiden maksettavaksi keskimäärin 17 euroa vähemmän kuin ennen muutosta, koska tuen määrä kasvoi enemmän kuin asumismenot.

Asumismenojen vertailuun voi vaikuttaa asumislisää saaneiden opiskelijoiden vuokratietojen vanhentuminen. Vuokrankorotuksista ei ole välttämättä ilmoitettu Kelaan, koska ne eivät ole vaikuttaneet asumislisän määrään, joten asumismenojen kasvu voi olla yliarvioitua.

 

 

Yleinen asumistuki ottaa huomioon alueelliset erot

Opintuen asumislisää maksettiin samalla tavalla kaikille asuinpaikasta ja ruokakunnan koosta riippumatta. Sen sijaan yleisessä asumistuessa enimmäisasumismenot on määritelty neljän kuntaryhmän ja ruokakunnan koon mukaan.

Helsinki on kuntaryhmä I, ja kuntaryhmään II kuuluvat Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Yliopistokaupungit ja joukko muita kuntia kuuluvat kuntaryhmään III ja muut kunnat ryhmään IV. Enimmäisasumismenot ovat suurimmat Helsingissä ja pienimmät kuntaryhmässä IV. Noin kaksi kolmasosaa asumisen tukea saavista opiskelijoista asuu kuntaryhmässä III.

Keskimääräinen asumistuki oli kaikissa kuntaryhmissä suurempi syyskuussa 2017 kuin keskimääräinen asumislisä syyskuussa 2016. Suurin korotus tukeen tuli Helsingissä. Syyskuussa 2017 keskimääräinen asumistuki oli Helsingissä 289 euroa eli 88 euroa enemmän kuin asumislisän enimmäismäärä.

Seuraavaksi on tarkoitus selvittää tarkemmin muutoksen voittajia ja häviäjiä, asumisen tukea ruokakunnan koon mukaan ja opiskelijan toimeentuloa kokonaisuudessaan.

 

 

Miten vertailu tehtiin?

Tiedot perustuvat Kelan rekistereihin opintotuen asumislisästä ja yleisestä asumistuesta. Tarkastelu kattaa lukuvuodet 2016–2017 ja 2017–2018.

Opintotorahan saajien tietoihin on yhdistetty maksetut yleiset asumistuet. Yleisen asumistuen saajia ovat kaikki asumistukea saavan ruokakunnan jäsenet. Yleistä asumistukea maksetaan ruokakunnalle, joten tässä tarkastelussa tuki ja asumismenot on jaettu tasaosuuksin ruokakunnan jäsenille. Tekstissä ja kuvioissa esitetyt kuukausikeskiarvot kuvaavat tukea ja asumismenoja henkilöä kohden.

Aineistoa on rajattu, jotta vertailu kuvaisi asumisen tuen muutoksen kohteena olleita opiskelijoita. Aineisto sisältää Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat, jotka saivat samassa kuussa opintorahaa ja asumislisää (2016–2017) tai opintorahaa ja yleistä asumistukea (2017–2018).

Aineisto kattaa yksinasuvat, pariskunnat ja yhteisöruokakunnat. Opiskelijaruokakunnat, joissa asuu alle 18-vuotiaita lapsia, eivät ole mukana tarkastelussa, koska perheelliset opiskelijat saivat yleistä asumistukea jo aiemmin. Mukana ovat säännölliset ja takautuvat tukien maksut, mutta enintään kuitenkin yksi maksu henkilöä kohden kuukaudessa. Rajauksista johtuen luvut eivät täysin vastaa Kelaston tietoja.

 

 

Signe Jauhiainen
johtava taloustutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
Twitter: @SigneJauhiainen