Koppi koulupudokkaista

Created with Sketch. 18.6.2018
Created with Sketch.
Aunola Kaisa
Created with Sketch.
Keltto Elli
Created with Sketch.
Koskenvuo Karoliina
Created with Sketch.
Saarikallio-Torp Miia
Created with Sketch.
Välimäki Teija
Created with Sketch.
Vanne Pilvi
Created with Sketch.
Vasalampi Kati

Jaa artikkeli Koppi koulupudokkaista sosiaalisessa mediassa

Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeessa etsitään keinoja torjua koulupudokkuutta. Tuloksista haetaan tukea nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten palveluiden kehittämiseen Kelassa.

 

Koulutuksen keskeyttäminen on yksi merkityksellisimmistä syrjäytymisen ennustajista. Syrjäytyminen tarkoittaa yhteiskunnan toiminnan ulkopuolelle jäämistä, ja tämän hetken arvion mukaan Suomessa on jo lähes 70 000 alle 30-vuotiasta syrjäytyneenä.

Nuoret uupuvat, koulunkäynti ei kiinnosta ja opinnot keskeytyvät. Tilastokeskuksen mukaan lukuvuonna 2015–2016 nuorille suunnatun, tutkintoon johtavan lukiokoulutuksen keskeytti 3 % ja ammatillisen koulutuksen jopa reilut 7 % nuorista.

 

Vakava ongelma sekä nuorelle että yhteiskunnalle

Koulutuksen keskeyttämisen taustalla voivat olla terveyteen ja opiskelu- ja työkykyyn liittyvät ongelmat, jotka näkyvät myös Kelan eri etuuksissa tapahtuneessa kehityksessä. 20 vuoden aikana Kelan sairausperusteisia toimeentuloturvaetuuksia saaneiden alle 25-vuotiaiden nuorten osuus on tuplaantunut (Koskenvuo 2017).

Perustoimeentulotukea saavia nuoria aikuisia (18–24-vuotiaita) oli viime vuoden toukokuussa 42 000, mikä on 9 % ikäryhmästä. Alle 18-vuotiaita tuen saajia oli 61 000.

Koulupudokkuus ja syrjäytyminen eivät ole vakavia uhkia vain yksilölle itselleen, vaan myös yhteiskunnalle.

Myös eri alojen tutkijat, yhteiskunnalliset vaikuttajat ja Kela ovat kiinnostuneita syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. 1.6.2018 alkaen uusi kuntoutuspalvelu, Kelan NUOTTI-valmennus, tarjoaa yksilövalmennusta opiskelu- ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille. NUOTTI-valmennusta voi hakea ilman lääkärinlausuntoa ja hakemusta.

 

Syrjäytymisriskissä olevien nuorten yksilöllisistä kehityspoluista tarvitaan tutkimustietoa

Paljon tutkimustietoa nuorten syrjäytymisestä onkin jo kertynyt. Tiedetään asumisalueista, jotka ennakoivat isompaa syrjäytymisriskiä kuin toiset. Meillä on myös tietoa erilaisista perheen tulo- ja koulutustaustoista, jotka lisäävät riskiä syrjäytymiseen.

Toisaalta, paljonkaan ei vielä tiedetä syrjäytymisriskissä olevien nuorten yksilöllisistä kehityspoluista. Mitkä ovat keskeiset koulupudokkuutta tai syrjäytymistä ennakoivat tekijät ja mekanismit koulu-uran eri vaiheissa? Voidaanko tunnistaa erilaisia kehityspolkuja, jotka johtavat koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen?

Toisaalta, mitkä tekijät ovat suojelleet nuorta, vaikka lähtökohdat olisivatkin olleet heikot?

Yksilöllisiä kehityspolkuja voidaan selvittää vain riittävän pitkän seurantatutkimuksen avulla. Kela on aloittanut tutkimusyhteistyön Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen kanssa, ja tuloksia tullaan hyödyntämään nuorten etuuksien ja palveluiden kehittämistyössä.

 

Tutkimushanke jäljittää koulupudokkaiden polkuja

Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushankkeen tarkoituksena on nuorten yksilöllisiä kehityspolkuja tarkastelemalla etsiä syitä peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jäämiselle ja yhteiskunnasta syrjäytymiselle. Hankkeessa selvitetään sekä koulupudokkuuden riskitekijöitä että siltä suojaavia tekijöitä.

Hankkeen pohjana on aiemman laajan seurantatutkimuksen (nk. Alkuportaat-tutkimus) reilun 2000 nuoren otos, jota on seurattu vuosittain esiopetusvuodesta 9.luokalle. Tutkimukseen osallistuvien nuorten taitojen kehityksestä, motivaatiosta, oppimisvaikeuksista, ongelmakäyttäytymisestä, hyvinvoinnista, toverisuhteista ja perhetaustasta on olemassa laajalti tietoa koko koulu-uran ajalta. Se antaa tutkimushankkeelle erinomaisen lähtökohdan.

On hyvin harvoja aineistoja, joissa suurta joukkoa samoja nuoria olisi seurattu yli 10 vuoden ajan. Pitkä seuranta mahdollistaa oppimisen, motivaation ja sosiaalisen tuen ja näiden yhteisvaikutuksen merkityksen tutkimisen koulupudokkuudessa.

 

Samat tukitoimet eivät sovi kaikille

Hankkeen parissa on saatu nyt myös ensimmäisiä koulupudokkuuteen liittyviä tuloksia.

Tulokset ovat esimerkiksi osoittaneet, että ensimmäistä vuottaan toisella asteella opiskelevista nuorista noin 10 %:lla on selvästi kohonnut riski koulupudokkuuteen, eli he kertoivat harkitsevansa opintolinjan vaihtamista tai koulutuksen keskeyttämistä.

Nämä nuoret eivät ole kuitenkaan yksi yhtenäinen ryhmä, vaan heidän joukossaan on hyvinvoinniltaan ja motivaatioltaan selvästi toisistaan erottuvia alaryhmiä. Tämä on tärkeä tieto mietittäessä tukea pudokkuusriskissä oleville nuorille: kaikki nuoret eivät hyödy samantyyppisistä tukitoimista.

 

 

Kati Vasalampi
vastuullinen tutkija, Jyväskylän yliopisto

Kaisa Aunola
tutkimushankkeen johtaja, Jyväskylän yliopisto

Karoliina Koskenvuo
tutkimustiimin päällikkö, Kelan tutkimus

Miia Saarikallio-Torp
tutkija, Kelan tutkimus

Teija Välimäki
suunnittelija, Kelan etuuspalveluiden suunnitteluyksikkö

Pilvi Vanne
ryhmäpäällikkö, Kelan etuuspalveluiden suunnitteluyksikkö

Elli Keltto
suunnittelija, Kelan etuuspalveluiden suunnitteluyksikkö

 

sähköpostit: etunimi.sukunimi@jyu.fi / etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Kati Vasalampi on väitellyt 2012 psykologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta aiheenaan nuorten koulutustavoitteet ja kouluhyvinvointi. Väitöksen jälkeen hän on työskennellyt 2013–2016 tutkijana opettajankoulutuslaitoksella muun muassa syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallistavien luokkahuonevuorovaikutusprosessien tukemiseen keskittyvässä VUOMO-hankkeessa. Tällä hetkellä hän työskentelee vastuullisena tutkijana psykologian laitoksella Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hankkeessa.

 

Kaisa Aunola on kehityspsykologian professori Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Hänen tutkimusalueenaan on erityisesti perhetaustan merkitys lasten ja nuorten kehityksessä. Hän toimii Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -hankkeen johtajana.