Asumistuki on suurimmalle osalle tilapäinen tuki

Asumistuen saajista valtaosa on nuoria, mutta he myös poistuvat asumistuelta muita ryhmiä nopeammin. Yleistä asumistukea saavat opiskelijat ja työlliset poistuvat tuelta nopeimmin. Tukea saavat yksinhuoltajaruokakunnat poistuvat hitaammin kuin yksin asuvat tai usean aikuisen ruokakunnat. Vuosina 2013–2016 alkaneiden uusien asumistukijaksojen mediaanipituus oli noin 20 kuukautta.

Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien lukumäärä on kasvanut vuosina 2013–2017. Ajanjaksolla työttömien lukumäärän kasvu osittain vaikuttaa asumistuen saajien lukumäärän kasvuun.

Rekisteriaineiston perusteella vuosina 2013–2016 alkaneiden uusien asumistukijaksojen mediaanikesto oli noin 20 kuukautta eli puolet uusista tuensaajista sai tukea korkeintaan 20 kuukautta. Uusien jaksojen mediaanikesto pysyi tarkasteluajanjakson ajan lähes samana.

Asumistuen tarve vaihtelee käyttäjäryhmän mukaan pitkäkestoisesta lyhytkestoiseen. Asumistukijaksojen pituus on yhteydessä siihen, mitä muita etuuksia ruokakunnalle maksetaan.

Kuvissa seurataan, kuinka pitkään eri ryhmiin kuuluvat asumistuen saajat pysyivät tuella.

Mahdollisuudet työllistyä tai kasvattaa tuloja nopeuttavat tuelta poistumista

Suurin yleistä asumistukea saava ryhmä oli työttömät, joilla mediaanikesto oli 26 kuukautta.

Opiskelijaruokakunnat poistuivat kaikista tuen saajista nopeimmin pois tuelta. Heillä mediaanikesto oli 17 kuukautta. Ennen opiskelijoiden siirtymistä yleisen asumistuen piiriin tukea saivat opiskelijat, joilla oli lapsia tai jotka olivat käyttäneet opintotukikuukautensa loppuun.

Opiskelijoiden lisäksi ruokakunnat, joilla on parhaat mahdollisuudet työllistyä tai kasvattaa tulojaan, poistuivat asumistuelta nopeimmin. Työssäkäyvien tuen mediaanikesto oli 20 kuukautta.

Ne eläkeläisruokakunnat, jotka saivat yleistä asumistukea, poistuvat tuelta hitaammin kuin kaikki muut ryhmät. Heillä tuen tarve oli pitkäaikaista.

Muita etuuksia saavien asumistuen mediaanikesto oli 39 kuukautta. Tulottomiksi työttömiksi määriteltiin ruokakunnat, jotka olivat työttömiä, mutta eivät saaneet työttömyysetuutta tai muita etuuksia. Heillä tuen mediaanikesto oli 37 kuukautta. Osuutena kaikista asumistuensaajista eläkkeensaajaruokakunnat, tulottomat työttömät ja muita etuuksia saavat olivat suhteellisen pieniä ryhmiä.

Nuorten ja useamman aikuisen ruokakuntien tukijaksot ovat lyhyitä

Ruokakunnat, joissa etuuden hakija oli nuorempi kuin 35 vuotta, poistuivat nopeammin kuin ruokakunnat, joissa hakija oli tätä vanhempi. Nuoremmilla ruokakunnilla on myös työmarkkina-asemansa puolesta paremmat mahdollisuudet kasvattaa tulojaan ja poistua asumistuelta.

Lapsettomat useamman aikuisen ruokakunnat poistuvat asumistuelta nopeammin kuin yksihuoltajat ja lapsiperheet.

Yksinhuoltajilla asumistukijaksot olivat muita ruokakuntia pitkäkestoisempia. Yksinhuoltajaruokakuntien tuen mediaanikesto oli 44 kuukautta kun yksinasuvilla kesto oli 24 kuukautta.

Asumistuen kesto on vielä vähän tutkittu aihe

Asumistuen kestoa tarkastellaan Kelan asumistuki-tutkimushankkeessa. Tutkimusaineisto muodostuu yleistä asumistukea saaneita ruokakuntia koskevasta rekisteriaineistosta vuosilta 2013–2016. Tänä aikana yleistä asumistukea saaneita ruokakuntia seurataan vuoden 2017 loppuun tai kunnes nämä poistuvat asumisen tukien eli yleisen asumistuen, eläkkeen saajan asumistuen ja opintotuen asumislisän piiristä vähintään yli kahdeksi kuukaudeksi.

Aineistotarkastelun perusteella näillä määritelmillä vuosittain alkavista uusista asumistukijaksoista asumistukijakson mediaanikesto on pysynyt vuosina 2013–2016 lähes samana, noin 20 kuukaudessa. Jos mukaan lasketaan myös ennen vuotta 2013 alkaneet jaksot, niin mediaanikesto on 24 kuukautta. Esitetyissä kuvioissa myös nämä jaksot on huomioitu.

Asumistukea tarvitaan erilaisissa elämäntilanteissa

Asumistuki on joillekin lyhytkestoinen ja joillekin pitkäkestoinen etuus. Erilaiset ruokakunnat eroavat elämäntilanteen, pääasiallisen toimintansa ja tuen tarpeen mukaan.

Esimerkiksi yli 40-vuotias perusturvan varassa oleva ja asumistukea saava työtön on aivan eri asemassa kuin juuri valmistuva, opintotukikuukautensa loppuun käyttänyt opiskelija.

Asumistuen tehtävä on alentaa pienituloisten ruokakuntien asumismenoja. Kummallekin esimerkille asumistuki lisää vaihtoehtoja valita asuinpaikka, kumminkin enimmäisasumismenojen ja oman maksukyvyn rajoissa, oli tuen tarve sitten lyhyt tai pitkäkestoinen.

 

Tapio Räsänen
tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

2 ajatusta “Asumistuki on suurimmalle osalle tilapäinen tuki”:sta

  1. Onko ruokakunta mielekäs tarkasteluyksikkö asumistuen saamisen pysyvyyden tarkastelun kannalta? Ruokakunnat kasvavat, kutistuvat ja vaihtuvat jäsenistöiltään – jolloin tarkasteluyksikkö tilaston jossain kohdassa ei ole enää aina sama kuin toisessa kohtaa tilastoa.

    Jos perheestä vaikkapa se perheenjäsen, joka oli yleisen asumistuen hakemuksen aikoineen tehnyt, on muuttanut ulkomaille vaihto-opiskelijaksi ja alkanut nostaa asumislisää (ja puoliso puolestaan siirtyy sitten sen jälkeen yleisen asumistuen hakijaksi omana ruokakuntanaan, koska ulkomailla asuvaa puolisoa ei lasketa samaan ruokakuntaan), niin onko niin, että ruokakuntatason tarkastelussa ruokakunnalla asumistuen saaminen on lakannut ja yhdellä ruokakunnalla (eri ruokakunta) on alkanut asumistuen nosto – vaikka tosiasiassa asumistuen saaminen on säilynyt molemmilla ruokakuntaan kuuluvilla yksilöillä. Vai millaista ruokakuntatulkintaa tuossa tilaston edetessä käytetään niissä tilanteissa, joissa ruokakunta muuttuu matkan varrella?

    Tai vastaavasti: jos yksinhuoltaja vaikkapa pariutuu, ja asumistuki sitten tarkastetaan uuden parin nimiin, ja asumistuen saaminen jatkuu uutena ruokakuntana, niin ruokakuntatason tarkastelussa asumistuen saamisen katsottaneen päättyneen ruokakunnalta ainakin silloin jos asumistuen hakija on jatkossa se toinen puolisoista? Jos asumistukea saava pariskunta eroaa, ja molemmat saavat asumistukea sen jälkeen, niin onko silloin niin, että ruokakuntatason tarkastelussa tällöin toisella näistä asumistuen saamisen katsotaan jatkuvan ja toinen ilmaantuu tilastoon uutena asumistuen saajana? Vai katsotaanko molemmilla sen jälkeen olevilla ruokakunnilla asumistuen jatkuvan? Vai katsotaanko ruokakunnan tipahtaneen pois asumistuen saajien piiristä?

    • Kiitos kommenteista, ruokakuntakäsitteen käyttäminen monimutkaistaa laskelmaa, mutta on mielekästä, koska asumistuki on ruokakuntakohtainen tuki johon sekä hakijan, puolison ja muiden ruokakunnan jäsenten lukumäärä ja tulot vaikuttavat. Muutokset ruokakunnan rakenteessa on kumminkin huomioitava, muutoin päädytään vääriin päätelmiin laskettaessa mm. tukijaksojen kestoja.

      Ruokakunnan rakenne voi tosiaankin muuttua tarkastelujakson aikana: ruokakuntaan voi tulla lisää jäseniä, osa jäsenistä voi muuttaa pois ruokakannusta ja avo/aviopuolisot voivat erota sekä ryhtyä saamaan asumistukea omina ruokakuntinaan. Esitetyissä laskelmissa huomioidaan, jos ruokakunnan rakenteeseen tulee muutoksia joiden takia tuen maksaminen loppuu, esimerkiksi yhden jäsenen muuttaessa pois. Käytetyistä määritelmistä ja menetelmistä voi lukea tarkemmin tämän vuoden aikana ilmestyvässä tutkimusjulkaisusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *