Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Aktiivimalli: hyvät ja huonot uutiset

Julkaistu 17.4.2018

Hallitus päätti kehysriihessään tehdä kritisoituun aktiivimalliinsa muutoksia. Viilaukset helpottavat työttömän tilannetta, mutta toisaalta ne vaativat lisää viranomaistyötä.

Hallituksen kehysriihestä annettujen tietojen perusteella työttömyysturvan ns. aktiivimalliin tehtäisiin joitakin muutoksia. Erilainen työnantajien, ammattiliittojen ja -järjestöjen sekä kuntien ja ”muiden vastaavien toimijoiden” yksin tai yhdessä järjestämä toiminta katsottaisiin aktiivisuudeksi, joka estää työttömyysturvan leikkauksen.

Työnantajien järjestämässä koulutuksessa kyseessä on kilpailukykysopimuksen mukainen, irtisanotuille tarjottavat koulutus ja valmennus. Muuten edellytetään, että toimintaa rahoitetaan julkisista varoista tai että TE-toimisto on todennut toiminnan työllisyyttä tukevaksi.

Voidaan pitää tietenkin ainakin työttömien kannalta hyvänä uutisena, että aktiivisuudeksi luokiteltavan toiminnan kirjo laajenee. Toisaalta tähän liittyy myös paljon viranomaistyötä. Työttömyysturvaa maksavien viranomaisten ja TE-toimistojen on arvioitava, mikä koulutus ja toiminta on tällä tavoin määriteltynä työllisyyttä tukevaa. Ja jokaisen työttömän kohdalla tarvitaan tietenkin seuranta ja kontrolli sen suhteen, kuinka monena päivänä työtön on osallistunut hyväksyttävään koulutukseen.

Vaihtoehtojen lisääntyminen voi vaatia lisää työtä myös kontrolloinnissa ja työttömyysturvaa maksavissa organisaatioissa.

Hallituksen tiedotteessa ei esitetä arvioita siitä, kuinka paljon tämä vaikuttaa aktiivimallin toteuttamiseen. Aktiivisuuskäsitteen laajentaminen vaatii muutosta työttömyysturvalakiin, ja epäselvää on, milloin aiottu uudistus tulisi voimaan. Jos normaalissa lainsäädäntörytmissä mennään, vasta ensi vuoden alussa.

Omaehtoinen koulutus on jo nyt suosittua

Toinen koulutukseen liittyvä muutos on, että 25 vuotta täyttäneet voisivat opiskella nykyistä laajemmin omaehtoisesti työttömyysetuudella. Kyse on lyhytkestoisista opinnoista, jotka ”antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa”.

Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla on nytkin mahdollista ja itse asiassa varsin suosittua. Tässä on kyse laajennuksesta, jossa ehdot ovat ilmeisesti jonkun verran väljemmät kuin tähänastisessa laissa. Tässä kohdin hallitus kertoo, että laki tulisi voimaan tämän vuoden elokuussa, ja että tällainen opiskelu täyttäisi aktiivimallin aktiivisuusehdon.

Tämäkin voidaan katsoa myönteiseksi uutiseksi, mutta myös tässä on kyse asiasta, joka vaatii säädöksiä ja jonkinlaista kontrollia. Jonkunhan on kuitenkin määriteltävä, antaako opiskelu ammatillisia valmiuksia tai tukeeko se yritystoimintaa. On vaikea esittää arvioita, kuinka moni työtön tästä hyötyy ja vähentääkö tai korvaako tämä uusi mahdollisuus jotakin jo olemassa olevaa koulutusta, kuten perinteistä työvoimakoulutusta tai jo tähän mennessä sallittua omaehtoista koulutusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista nähdään, että viime vuosina perinteinen työvoimakoulutus on vähentynyt, kun taas omaehtoinen koulutus työttömyysetuudella on lisääntynyt voimakkaasti.

Kuvaaja: työvoimakoulutus ja omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla 2008–2018. Kuvasta näkee, että omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella on yleistynyt viime vuosina.
 

Budjettisäästöt voivat olla tähän yksi syy: työvoimakoulutus vaatii välitöntä budjettirahaa, kun taas omaehtoista koulutusta on voitu laajentaa ilman, että oppilaitosten määrärahoja olisi vastaavasti lisätty. Omaehtoiseen koulutukseen osallistuvien oikeus kulukorvaukseen on poistettu, kun taas työvoimakoulutuksessa 9 euron päivittäistä kulukorvausta edelleen maksetaan.

Työllisyysmäärärahoja jää käyttämättä

ELY-keskuksille ja TE-toimistoille luvataan lisähenkilöstöä. Lisätyövoiman tarpeeksi on arvioitu 206 henkilötyövuotta. Työllisyysmäärärahojen lisätarpeeksi tänä vuonna arvioidaan 11,2 miljoonaa euroa.

Työllisyysmäärärahoja koskeva keskustelu on hieman omituista, sillä viime vuosina merkittävä osa käytettävissä olevista määrärahoista on jätetty käyttämättä. Se nähdään, kun luetaan valtion tilinpäätöstä, jossa on eritelty määrärahojen käyttö sekä seuraaville vuosille siirtyvät ja edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat.

Vuoden 2017 työllisyysmäärärahat (momentti 32.50.51), milj. € 
Määräraha talousarviossa ja lisätalousarvioissa433,7
Edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha 207,0
Käytettävissä oleva määräraha640,7
Käytetty määräraha 373,2
Säästö, siirtyy seuraavalle vuodelle267,5

Valtion budjetin luvut työllisyysmäärärahoista näyttävät olevan jonkinlaisia virtuaalilukuja, joilla ei ole paljonkaan tekemistä todellisuuden kanssa. Epäselvää on, perustuuko määrärahojen käyttämättä jääminen huonoon hallintoon tai erilaisten työllisyystukien liian tiukkoihin ehtoihin, vai onko kyse siitä, että budjetoituja määrärahoja ei ole ollut tarkoituskaan käyttää kokonaan.

Työttömyysturvaan ei korotuksia

Kehysriihestä annettujen tietojen mukaan samaan tapaan kuin tälle vuodelle, ensi vuodelle budjetoidaan joitakin pienehköjä etuuksien korotuksia. Takuueläkkeeseen tulisi 9 euron korotus. Vanhempainrahan vähimmäismäärään tulisi hieman suurempi korotus ja se nousisi työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle.

Työttömille ei sen sijaan tulonsiirtojen puolella luvata mitään. Kaikki päätetyt leikkaukset ja indeksileikkaukset jäädytyksineen jäävät voimaan. Aktiivimallia hallitus ei aio peruuttaa, joten 4,65 prosentin leikkaus uhkaa joka tapauksessa suurta osaa työttömistä.

Keskusteluun aktiivimallista varmasti vielä palataan, kun sen kumoamista koskeva kansalaisaloite tulee eduskunnan käsittelyyn.

Aktiivinen, muttei liian aktiivinen

Aktiivimallin myötä työttömän oikeudellinen asema on muuttunut varsin ristiriitaiseksi. Jotta työtön saisi työttömyysturvaa, hänen pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä. Hänen pitää etsiä kokoaikatyötä. Hän ei saa olla kokoaikatyössä, ei päätoiminen opiskelija eikä päätoiminen yrittäjä eikä työllistyä ”omassa työssään”.

Jos työtön on väärällä lailla aktiivinen tai liian aktiivinen, hänelle koituu siitä usein vaikeuksia. Tästä on lakiin kirjoitettu monta pykälää.

Nyt kuitenkin työttömältä samalla vaaditaan, että hän osallistuu erilaiseen koulutukseen tai tekee erilaisia keikkatöitä tai virittelee yritystoimintaa säilyttääkseen oikeuden täyteen työttömyysturvaan.

Toisaalta työttömällä ei ole automaattista, lain takaamaa subjektiivista oikeutta erilaisiin työvoimapalveluihin tai koulutukseen, mutta niistä kieltäytyminen johtaa helposti sanktioihin. Työttömyysturvalain moninaiset sanktio- ja karenssipykälät ovat kokonaisuudessaan edelleen voimassa.

Pertti Honkanen
johtava tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin