Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot yleistyneet kaikissa ikäryhmissä ja erityisesti naisilla

Mielenterveysperusteisia sairauspoissaolokausia alkoi vuonna 2017 noin 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu näkyy kaikissa ikäryhmissä, naisilla jyrkempänä kuin miehillä. Suurin osa kasvusta aiheutui masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä.

 

Mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä lähti viime vuonna selvään kasvuun. Tämä kasvu näyttää yksinään selittävän sairauspäivärahalla korvattujen sairauspoissaolojen yleistymisen vuonna 2017.

Vuonna 2017 alkoi 59 704 uutta mielenterveysperusteista sairauspäivärahakautta. Kasvua edellisestä vuodesta oli 16 %.

Selvitimme muutosta tarkemmin eri sukupuoli- ja ikäryhmissä sekä mielenterveyden häiriöiden sairausryhmissä. Kuviossa esitetään kehitys 16–67-vuotiailla naisilla ja miehillä kahdeksassa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmässä vuosina 2005–2017. Kelan tilastoista saadut luvut on suhteutettu Tilastokeskuksen tietoihin ei-eläkkeellä olevasta työikäisestä väestöstä.

 

 

Kasvua erityisesti masennus- ja ahdistuneisuushäiriöissä

Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet erityisesti naisilla. Kasvua on ollut myös miehillä, mutta se on ollut maltillisempaa kuin naisilla.

Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat koko tarkastelujakson ajan aiheuttaneet eniten mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneita sairauspäivärahakausia. Naisilla näitä kausia alkaa yli kaksinkertainen määrä miehiin verrattuna.

Näissä sairausryhmissä myös viime vuoden kasvu oli merkittävintä. Naisilla kasvu näyttää kuitenkin alkaneen jo vuonna 2016, miehillä vasta vuonna 2017.

 

Myös unihäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot yleistyneet

Huomio kiinnittyy lisäksi siihen, että myös syömis- ja unihäiriöiden perusteella alkaneet sairauspoissaolot ovat erityisesti naisilla yleistyneet. Lähes kaikki tämän ryhmän sairauspäivärahakaudet ovat alkaneet nimenomaan unihäiriöiden perusteella. Paljon julkisuudessakin esillä ollut unihäiriöiden lisääntyminen väestössä näkyy siis myös sairauspoissaolojen yleistymisenä.

Kelan rekisteritieto koskee yli 12 päivää kestäneitä, lääkärintodistuksen perusteella myönnettyjä sairauspäivärahakausia. Siten voidaan arvioida, että unihäiriöt aiheuttavat yhä useammin varsin merkittävää sairauspoissaolon tarvetta.

 

Kasvu näkyy kaikissa ikäryhmissä

Tarkastelimme kehitystä erikseen 16–34-, 35–49- ja 50–67-vuotiaiden ikäryhmissä (katso tarkemmat tulokset työpaperista).

Vuoden 2017 kasvu näkyy jokaisessa ikäryhmässä sekä naisilla että miehillä. Kaikissa ikäryhmissä kasvu on ollut suurempaa naisilla kuin miehillä.

Nuorilla naisilla mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettavien sairauspäivärahakausien yleistyminen on jatkunut jo pitkään; nuorilla miehillä kehitys on ollut tasaisempaa. Muissa ikäryhmissä mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat viime vuosiin saakka harvinaistuneet.

 

Kasvun syitä tärkeää selvittää

Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden sekä unihäiriöiden kohdalla tapahtunut suhteellisen jyrkkä sairauspoissaolojen kasvu on syytä ottaa vakavasti. Kasvu koskee kaikkia ikäryhmiä, ei vain esimerkiksi nuoria, joilla on väestötutkimuksissa sekä Suomessa että muualla maailmassa havaittu jonkin verran kasvua näissä häiriöissä.

On mahdollista, että työelämän erilaiset muutokset ja vaativuuden lisääntyminen, monet omaa yhteiskuntaamme koskevat suuret rakennemuutokset ja niistä käytävä jatkuva keskustelu sekä maailmanlaajuisen epävarmuuden lisääntyminen heijastuvat työelämässä jaksamiseen.

Lisäksi kehitykseen on voinut vaikuttaa myös nousuun kääntynyt taloussuhdanne. Työttömyys on viimein vähentynyt, ja työttömistä monet ovat voineet työllistyä. On mahdollista, että aiemman työttömyyden mielenterveyttä kuormittavat vaikutukset näkyvät nyt sairauspoissaoloina.

Tilastotietojen perusteella emme kuitenkaan saa tietoa taustalla olevista syistä, joten lisäselvitykset mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen yleistymisestä ovat tarpeen.

 

 

Annamari Tuulio-Henriksson
tutkimusprofessori, Kela
@AtuulioH

 

 

Jenni Blomgren
tutkimustiimin päällikkö, Kela
@JenniBlomgren

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

 

Lue lisää:

Tuulio-Henriksson Annamari & Blomgren Jenni: Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet vuosina 2005–2017. Työpapereita 136. Helsinki: Kelan tutkimus, 2018.

Blomgren Jenni: Sairauspoissaolot kääntyneet kasvuun – mielenterveysperusteiset sairauspäivärahakaudet yleistyneet. Kelan Tutkimusblogi 19.3.2018.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *