Aktiivimalli ja keikkatyöt – työtuloja enemmän naisilla ja nuorilla

Created with Sketch. 29.3.2018
Created with Sketch.
Pertti Honkanen

Jaa

Aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa noin puolella Kelan työttömyysturvan saajista. Naisilla on työtuloja useammin kuin miehillä ja nuorilla useammin kuin ikääntyneillä.

 

Niin sanotun aktiivimallin toteutumisesta on julkaistu ensimmäisiä tietoja, joiden mukaan tammi–maaliskuussa noin 46 % työttömien perusturvaa saavista täytti niin sanotun aktiivisuusehdon ja 54 % ei täyttänyt. Aamulehdessä 28.3. julkaistut luvut perustuvat 25. maaliskuuta mennessä kertyneihin tietoihin eivätkä ole vielä lopulliset, mutta epäilemättä ne ovat vähintään suuntaa antavia.

Voidaan odottaa, että noin puolella Kelan työttömyysturvan saajista työttömyyspäiväraha pienenee ensimmäisen 65 maksupäivän jälkeen. Leikkaus on 4,65 % täyteen päivärahaan, josta mahdolliset muut alennukset ja sovittelut lasketaan.

Luvut eivät ole sinänsä yllättäviä. Viime vuonna kuukausittain keskimäärin 30,2 % työttömien perusturvan saajista oli erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä, eli olisi todennäköisesti täyttänyt tämän aktiivisuusehdon viime vuonna. Keskimäärin kuukausittain 9,2 % sai soviteltua päivärahaa, mikä edellytti, että henkilö oli osa-aikatyössä tai teki lyhytaikaisia työpätkiä. Lukuun sisältyy pieni määrä myös sivutoimista yrittäjyyttä.

Kelan rekisteritiedoista voidaan lisäksi laskea, että keskimäärin 3,4 %:lla työttömien perusturvan saajista oli työtuloja, jotka olivat korkeintaan 300 euron kuukaudessa, mikä on niin sanottu suojaosa. Heillä oli siis oikeus täyteen päivärahaan, koska työtulot olivat vähäisiä. Rekisteri ei kerro, kuinka monesta työtunnista tämä tulo kulloinkin kertyi, mutta varmaankin monissa tapauksissa aktiivimallin ehto 18 työtunnista 3 kuukauden aikana olisi täyttynyt.

Laskelmalla yhteen edellä mainitut prosenttiluvut päädytään vajaaseen 43 %:iin. Luvuissa on hieman päällekkäisyyttä, koska myös työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin sijoitetut voivat saada soviteltua päivärahaa, mutta näiden tapausten osuus on vain prosentin parin luokkaa kaikista työttömien perusturvan saajista. Yhteenlaskettu luku 43 % on melko lähellä nyt julkistettua lukua 46 %:a.

Eli jos aktiivimallia olisi sovellettu jo viime vuonna, tulos olisi ollut kutakuinkin samanlainen kuin nyt julkistetuissa luvuissa. Todennäköisesti yli puolet yli 65 päivää työttömien perusturvaa saaneista olisi kokenut päivärahan leikkauksen.

On lisäksi ilmeistä, että tilastollisen tarkastelujakson pidentyessä kuukaudesta kolmeen kuukauteen työvoimapalveluihin osallistuneiden ja ansiotyötä tekevien suhteellinen osuus perusturvan saajista hieman kasvaa. Siten ainakaan vielä ei ole näyttöä siitä, että aktiivimalli olisi lisännyt työttömien ”aktiivisuutta”, ainakaan merkittävästi.

Uutta viime vuoteen verrattuna on vain se, että muiden kuin riittävästi työtuloa saavien ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvien päivärahaa leikataan.

 

Työttömät keikkatyömarkkinoilla

Kelan rekisteritietojen avulla on mahdollista tutkailla hieman tarkemmin, miten moni työttömyysturvan saaja tekee ansiotyötä ja miten tämä ansiotyö jakautuu kuukausittain.

Viime marraskuussa työtuloja oli 13 %:lla peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajista. Heistä 9,8 % sai soviteltua päivärahaa ja 3,4 % prosenttia normaalia päivärahaa.

Kutsun näitä töitä tässä lyhyesti keikkatöiksi: kyse on osa-aikatyöstä, lyhytaikaisista työsuhteista ja joissain tapauksissa sivutoimisesta yrittäjyydestä. Jatkuvassa kokoaikatyössä työttömyysturvaa ei voi saada samanaikaisesti palkkatulojen kanssa.

Työtulot jakautuvat sukupuolittain varsin selvästi naisten eduksi. Naisista 17,1 % ja miehistä 9,3 % sai työtuloja.

Rakenne on myös ikäryhmittäin varsin selkeä. Nuoremmissa ikäryhmissä, etenkin ikäluokassa 20–24 vuotta, työtuloja on suhteellisesti useimmalla työttömien perusturvan saajalla. Aktiivimallin ehtoa työhön osallistumisesta on siten erityisen vaikea täyttää, jos on vanhempi mieshenkilö. Nuorilla naisilla on hieman helpompaa.

 

Työtuloja saaneiden osuus työttömien perusturvassa, marraskuu 2017

Ikäryhmä Osuus
17–19 10,1 %
20–24 17,2 %
25–29 13,5 %
30–34 13,9 %
35–39 13,9 %
40–44 13,5 %
45–49 13,1 %
50–54 11,7 %
55–59 10,7 %
60–64 8,7 %
Kaikki 13,0 %
Miehet 9,3 %
Naiset 17,1 %

 

Myös alueellinen tarkastelu on mahdollista. Siinä erot maakunnittain eivät ole kovin suuret, mutta kunnittaiset erot voivat olla suuria. Työttömien keikkatöiden kannalta suuret kunnat tai niin sanotut kasvukeskukset eivät näytä olevan suotuisinta ympäristöä.

Pikemminkin vertailussa voittavat pienet kunnat, esimerkiksi viime marraskuussa Korsnäs, Ristijärvi, Närpiö, Hailuoto ja Maalahti.

Toisaalta esimerkiksi Helsingissä työtuloja saaneiden osuus oli jonkin verran keskiarvoa pienempi, 12,3 %. Vantaalla se oli 11,3 % ja Espoossa 10,8 %.

Tässä käsiteltiin vain perusturvalla olevien työttömien työtuloja. Ansioturvassa soviteltu päiväraha on yleisempi kuin perusturvassa, ja siten niin sanottu aktiivisuusehto täytetään useammin työnteolla kuin perusturvassa.

 

Opiskelijat kilpailijoina

Kun keskustellaan työttömien työllistämisestä ja erityisesti mahdollisuudesta, että työttömät erilaisten osa-aika- ja keikkatöiden avulla parantaisivat asemaansa ja pitkällä aikavälillä myös työllistymismahdollisuuksiaan, unohdetaan usein, että erilaisista osa-aika- ja keikkatöistä kilpailevat myös opiskelijat. Opiskelijoita on runsaasti yliopistokaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla.

Opiskelijat voivat hankkia lisätuloja paljon pienemmällä byrokratialla kuin työttömät. Opintorahassa muiden tulojen tuloraja on lukukausien aikana 667 euroa. Tätä ei tutkita joka kuukausi erikseen, vaan keskiarvona opintokuukausien aikana. Tämä raja on sitä paitsi sidottu nyt indeksiin, mitä työttömien suojaosa 300 euroa ei ole. Työttömille, jotka tekevät keikkatöitä, tämä raja tarkistetaan joka kuukasi tai jokaisen neljän viikon tarkastelujakson aikana erikseen.

Opiskelijoiden siirtäminen asumislisästä yleiseen asumistukeen mutkistaa kylläkin hieman opiskelijoillekin työtulojen hankkimista, mutta myös asumistuessa tulorajojen soveltaminen on joustavampaa, sillä alle 400 euron lisäystä ruokakunnan jatkuvissa kuukausituloissa ei tarvitse ilmoittaa. Vasta seuraavassa vuositarkistuksessa tulojen lisäys vaikuttaa asumistukeen. Asumistuessakin on nyt 300 euron niin sanottu suojaosa työtuloille, jonka päälle voidaan laskea 400 euron ”joustovara”.

Opiskelijoiden työtuloista ei julkaista säännöllisiä tilastoja, mutta Kelan selvityksen mukaan vuonna 2014 opintotukea saaneista opiskelijoista 86 %:lla oli opintotuen lisäksi myös muita tuloja. Vuoden 2016 lukujen perusteella määrä on pysynyt samana.

 

Katse suurempaan kokonaisuuteen

Kun sosiaaliturvan uudistamisesta nyt paljon puhutaan ja työttömiä patistetaan osa-aika-, pätkä- ja keikkatöihin, olisi katsottava suurempaa kokonaisuutta. On otettava huomioon, että samoista työpaikoista kilpailevat myös opiskelijat, usein myös koululaiset. Heille tähän liittyvä byrokratia on kevyempää, mutta työttömän on tehtävä paljon tarkemmin kuukausittain tiliä tuloistaan, etenkin, jos on myös toimeentulotuen asiakas.

Sen ohella on hyvä pohtia, miten hedelmällinen ajatus keikkatöihin kannustamisesta muutenkaan on. Useimmat työttömät kaipaavat turvattua toimeentuloa, jonka kokoaikainen työ parhaiten turvaa.

 

 

Pertti Honkanen
johtava tutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi