Työikäinen omaishoitajaperhe voi joutua rahapulaan

Created with Sketch. 22.3.2018
Created with Sketch.
Mikkola Hennamari
Created with Sketch.
Tillman Päivi

Jaa

Rekisterien perusteella olemme jo tienneet, että työikäinen omaishoitaja on pienituloisempi kuin vastaavan ikäinen muu väestö. Omaishoidosta saatu palkkio nostaa tulotasoa jonkin verran, mutta ei tarpeeksi. Myös omaishoitajaperheen toimeentulotuen käyttöä päästiin tarkastelemaan ensimmäistä kertaa Kelan toimeentulotukirekisterin avulla. Toimeentulotukea tarvittiin erityisesti lapsiperheissä.

 

Valtaosa omaishoitajista on naisia. Naisten päivänä 8.3.2018 Kelan tutkimus järjesti jo neljännen kerran omaishoitoaiheisen seminaarin.

Tällä kertaa käsittelimme aihetta erityisesti omaishoitoperheen näkökulmasta.

 

Osa työikäisistä omaishoitajista saa toimeentulotukea

Tuija Korpela kertoi, että noin 1 300 omaishoitoperheessä taloudellinen tilanne oli vuonna 2017 ollut niin tiukka, että perhe oli joutunut turvautumaan Kelan maksamaan perustoimeentulotukeen. Vaikka valtaosa omaishoitajista on yli 65-vuotiaita, lähes kaikki toimeentulotukea saaneet omaishoitajat olivat alle 65-vuotiaita.

Useimmiten kyse oli lapsiperheestä, jonka tulot koostuivat omaishoitopalkkion ja toimeentulotuen lisäksi lähinnä etuuksista. Kyse ei ollut mistään lyhyestä tarpeesta: keskimäärin toimeentulotukea saatiin 7 kuukautena, joskus jopa koko vuoden ajan.

Toimeentulotukea saatiin muiden tapaan myös omaishoitoperheissä etenkin asumiskuluihin, ja suuri osa saajista olikin pääkaupunkiseudun suurten asumiskulujen kaupungeista. Kuitenkin terveydenhoitomenojen osuus oli omaishoitoperheissä suurempi kuin muissa perustoimeentulotukea saaneissa perheissä. Yleensä kyse oli lääkemenoista.

 

Omaishoidon hoitopalkkiot vuonna 2016 kartalla

Kärkihankkeen rahoitus ei juuri ole heijastunut hoitopalkkioihin, jotka olivat vuonna 2016 vain hieman edeltänyttä vuotta suuremmat. Päivitimme aiemminkin esittämämme interaktiivisen kartan omaishoidosta maksetuista hoitopalkkioista maakunnittain ja kunnittain vuonna 2016.

 

Esimerkiksi sotea suunniteltaessa on hyvä tarkastella myös maakuntien sisäisiä eroja kuntien välillä.

 

Kela järjestää kuntoutusta myös omaishoitajille

Jos omaishoitajuus rasittaa tai on hoitajalla uupumisoireita, Kelasta voi saada muutakin apua: Kela järjestää kuntoutuskursseja myös omaishoitajille. Myös hoidettava voi olla kurssilla mukana.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto B ja kotikunnan toimijan laatima vapaamuotoinen kuvaus omaishoitotilanteesta. Kuvaus kotitilanteesta tuo tietoa palvelua järjestävälle taholle, ja siten he voivat suunnitella kurssin sisällön omaishoitajien tarpeiden perusteella.

Kuntoutus toteutetaan ryhmässä, ja ryhmän vertaistuki antaa voimia omaishoitajuuteen.  Omaishoitajien kurssit löytyvät Kelan kuntoutuskurssihausta hakusanalla omaishoitaja.

 

Kotihoidon mahdollisuuksia voisi hyödyntää enemmänkin

Kuntaliiton Mari Patronen muistutti, että yleinen puhe omaishoidosta perustuu osin vääriin faktoihin. Omaishoito ei välttämättä ole niin halpa hoitomuoto kuin mitä joskus väitetään, sillä omaishoitoperheillä voi olla käytössään paljon muita palveluja, mutta nämä eivät välttämättä näy rekistereistä.

Kotihoitoa yhtenä asumisen tukimuotona voitaisiin myös omaishoitoperheissä käyttää enemmänkin ja näin mahdollisesti lisätä kotona asumisen aikaa. Omaishoitolakiin tehdyt muutokset kuten valmennus ja terveystarkastukset oli koettu kunnissa hyvinä, mutta laajamittaisen yhteydenpidon toteutus omaishoitajien kanssa on koettu haasteelliseksi.

Ikääntyneiden palveluita on tutkittu Kelankin osin rahoittamassa ELSE-projektissa.

 

Palvelu ei ole ratkaisu, kriteeri ei ole tarve

Matti Mäkelä THL:stä pohti tarpeen ja kriteerien eroa. Mitä tehdään, kun iäkäs ihminen tarvitsee tilanteensa muuttuessa palveluja ja tehdään palvelutarpeen kartoitus ja asiakasohjausta?  Ensisijaista on yrittää löytää ratkaisu sille, mitä iäkäs ihminen tarvitsee – mikä on ongelma ja miten se voitaisiin ratkaista.

Ratkaisun ei aina tarvitse olla sosiaali- ja terveyspalvelu, mutta usein osa ratkaisua on erilaiset palvelut.

Se, että tietyt kriteerit täyttyvät, ei vielä kerro tarpeesta. Ei siis pitäisi mennä kriteerit vaan ihminen edellä – ei sovittaa ihmisiä etukäteen määriteltyihin kriteereihin tai palveluihin.

Asiakasohjauksessakin pitäisi miettiä enemmän sitä, miten asiakas voi jatkaa elämäänsä eteenpäin – ei sitä, mikä olisi hänelle sopiva palvelu. Myös läheisapu, kuten omaishoito, vaikuttaa palvelutarpeeseen.

 

Omaishoitaja markkinoilla

Moni omaishoitaja hankkii palveluita itsenäisesti. Minna Zechner kertoi tutkimuksestaan, joka käsitteli omaishoitajia markkinatoimijoina. Aineistona hänellä oli Kelan omaishoitotutkimuksessa vuosina 2013–2014 kunnilta kerätty haastatteluaineisto.

Palvelusetelien ja kotitalousvähennyksen käyttö edellyttää omaishoitajilta osaamista. Kotitalousvähennys on mahdollinen vain hyvätuloisille ja taitaville markkinatoimijoille. Sitä varten ei tarvitse erillistä palvelujen tarpeen arviointia, joka taas vaaditaan palvelusetelien ja muiden julkisesti rahoitettujen palvelujen osalta.

Palveluseteleleitä käytetään useimmiten kotipalveluun, omaishoitajien sijaishoitoon, tukipalveluihin kuten siivoukseen ja kylvetykseen sekä tehostettuun palveluasumiseen. Palveluseteleiden osalta kunnissa on varsin vaihtelevat käytännöt, ja hinnoitteluperiaatteet eroavat.

 

Omaishoitoperheessä käytetään päihteitä irtiottoon arjesta

Elina Koponen kertoi, että Omaishoitajaliitto on käynnistänyt hankkeen, jossa tutkitaan ja selvitetään omaishoitajien ja hoidettavien päihdeongelmia.

Päihteiden käyttö omaishoitoperheessä on tunnistamaton kuormitustekijä, joka lisää huolta ja hoivan sekä avun tarvetta. Toisaalta alkoholin käyttö oli usein vähentynyt omaishoitajuuden myötä.

Omaishoitajat raportoivat jonkin verran ottavansa alkoholia rentoutukseen ja juhlapäivinä. Vakavia päihdeongelmia vaikutti olevan suhteellisen vähän. Niiden perheiden kohdalle, joille päihteiden käyttö on muodostunut ongelmaksi, tärkeää olisi salailun sijasta uskaltaa hakea apua.

 

Kärkihankkeen viimeinen vuosi

Meneillään on hallituksen Ikääntyneiden ja omaishoidon kärkihankkeen viimeinen vuosi. Vetäjä Anja Noro STM:stä painotti esityksessään, että olemme tunnistaneet sen, että omaishoito toteutuu alueellisesti vaihtelevasti ja omaishoitoa tukevia palveluita tarjotaan liian vähän ja yksipuolisesti.

Hallituksen kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Kärkihanke sai rahoitusta 27 miljoonaa euroa. Hankkeessa toimii 19 muutosagenttia 18 maakunnassa.

Erityisesti omaishoidon juurruttamiskokeiluja on käynnissä Essotessa, Eksotessa ja Kainuussa. Juurrutushankkeissa erityisinä kohteina ovat vammaisen lapsen omaishoito, muistisairaan omaishoito yhteistyönä sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien omaishoidon malli.

Vuonna 2016 omais- ja perhehoitolakeja uudistettiin. Omaishoitajat saavat muun muassa hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Sopimusomaishoitajien lomapäivien sijaistamiseen on ollut myös tarkoitus panostaa ja lomapäivien myöntäminen myös muille kuin sopimusomaishoitajille on tullut mahdolliseksi.

Kuntien valtionosuuksiin lisättiin vuodesta 2016 lähtien vuosittain 75 miljoonaa euroa omaishoidon ja 20 miljoonaa euroa perhehoidon kehittämiseen. Lähiaikoina onkin tarkoitus käynnistää hanke, jossa  omaishoito- ja perhehoitolakien vaikutusta arvioidaan.

 

Seminaarin antiin voit perehtyä tarkemmin katsomalla seminaariesitykset ja -videot. Aiempia blogikirjoituksiamme omaishoidosta löytyy täältä.

 

 

Päivi Tillman
tutkija, Kela

 

Hennamari Mikkola
tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

 

Kiitokset Timo Lehtoselle karttavisualisoinnin toteuttamisesta.