Kelan tietotarjotinSiirry sisältöön

Diabeteslääkkeiden kulutus väheni jonkin verran vuonna 2017

Julkaistu 16.3.2018

Tyypin 2 diabeteslääkkeitä käyttävien omavastuut nousivat vuonna 2017. Käyttäjämäärän kasvusta huolimatta kulutus väheni hieman.

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden erityiskorvaus muuttui vuoden 2017 alussa. Asiakas saa näistä lääkkeistä nyt 65 %:n korvauksen aiemman 100 %:n korvauksen sijaan.

Tässä blogissa esitetyt tiedot lääkekulutuksesta perustuvat koko vuoden 2017 lääkekorvaustilastoihin. Aiemmissa blogeissamme olemme julkaisseet osavuositilastoihin perustuneita tietoja (20.6.2017 ja 23.10.2017).

Potilaat maksoivat lääkkeistä aiempia vuosia enemmän

Vuonna 2017 tyypin 2 diabeteslääkkeiden kokonaiskustannukset olivat 121,0 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat edellisvuodesta 1 % (1,5 miljoonaa euroa). Korvauksia lääkkeistä maksettiin 81,3 miljoonaa euroa.

Korvaustason alentamisen takia lääkekorvaukset laskivat noin 26 miljoonaa euroa ja potilaiden maksuosuus kasvoi (kuvio 1). Vuonna 2017 potilaat maksoivat tyypin 2 diabeteslääkkeiden kustannuksista keskimäärin 33 %, kun vuosina 2014–2016 heidän maksuosuutensa oli 8–10 %.

Korvaustason alentaminen vaikutti myös vuosiomavastuun eli lääkekaton ylittymiseen. Lääkekaton (605,13 € vuonna 2017) ylityttyä potilas voi saada lääkkeistään lisäkorvausta. Vuonna 2017 tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauksista maksettiin lisäkorvauksena 8 %, kun vuosina 2014–2016 lisäkorvausten osuus korvauksista oli noin 1 %.

Lääkekatto on kalenterivuosittainen, joten katon ylittäneiden määrä kasvaa vuoden loppua kohden. Joulukuussa 2017 jopa 20 % kaikista tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauksista maksettiin lisäkorvauksina.

Graafi: tyypin 2 diabeteslääkkeiden kustannukset 2014–2017. Kuvasta näkee, että potilaiden omavastuuosuus kasvoi selvästi vuonna 2017.
 

Kuvio 1.

Lääkkeiden kulutus väheni jonkin verran

Vuonna 2017 tyypin 2 diabeteslääkkeitä osti noin 322 000 henkilöä ja lääkkeiden kulutus oli 119 miljoonaa määriteltyä vuorokausiannosta (DDD).

Edellisvuodesta henkilöiden määrä kasvoi 3 % (9 074 henkilöä), mutta kulutus väheni 1,4 % (1,8 miljoonaa DDD). Lääkettä ostanutta henkilöä kohden keskimääräinen kulutus väheni 4 %.

Kulutuksen laskua voi selittää se, että vuoden 2016 lopussa tyypin 2 diabeteslääkkeitä ostettiin poikkeuksellisen paljon, kun lääkkeen käyttäjät ennakoivat korvaustason alenemista (kuvio 2). Vuoden 2017 alussa kulutus jäi tavanomaista pienemmäksi, eikä kulutus kasvanut yhtä paljon vuoden 2017 lopussa kuin vuoden 2016 lopussa.

Aikaisempina vuosina, 2015–2016, tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus kasvoi 4–6%.

Graafi: tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutuksen ja ostajamäärän kehitys kuukausittain. Kuvuasta näkee, että käyttäjien määrä kasvoi, mutta kulutus väheni.
 

Kuvio 2.

Myös tyypin 2 diabeteksen lääkehoitokäytännöt ovat muuttuneet. Hiljattain erityiskorvattaviksi tulleiden SGLT2-estäjien käyttäjämäärä kasvoi 60 % ja kulutus 80 % edellisvuodesta. Gliptiinien, GLP-1-analogien ja pääasiassa gliptiiniä ja metformiinia sisältävien yhdistelmävalmisteiden kulutus puolestaan laski 5–6 %. Gliptiinien käyttäjämäärä pieneni 2 % ja GLP-1-analogien 4 %. Yhdistelmävalmisteiden käyttäjämäärä taas kasvoi 1 %.

Toimeentulotuen maksusitoumuksen käytön kehitys samanlaista eri lääkeryhmissä

Lääkkeiden ostaminen toimeentulotuen maksusitoumuksella lisääntyi selvästi toimeentulotuen siirryttyä kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Maksusitoumusten käytön kehitys on ollut samanlaista eri lääkeryhmissä (kuvio 3).

Joulukuussa 2017 toimeentulotuen maksusitoumuksella lääkettä ostaneiden lukumäärä väheni. Laskua selittävät veronpalautukset, joiden vuoksi toimeentulotuen saajien määrä oli joulukuussa pienempi kuin muina kuukausina.

Graafi: toimeentulotuen maksusitoumuksella lääkkeitä ostaneiden henkilöiden määrä indekseinä. Kuvasta näkee, että toimeentulotuen siirto Kelaan lisäsi maksusitoumusten käyttöä.
 

Kuvio 3.

Tarkastelimme erikseen maksusitoumusten käyttöä tyypin 2 diabeteslääkeisiin lääkeryhmittäin (kuvio 4). Tarkastelu on suuntaa antava, sillä sama henkilö on voinut käyttää useampaa lääkettä samanaikaisesti tai lääkehoito on voinut vaihtua tarkastelujakson aikana. Sama henkilö voi siten tulla lasketuksi useampaan lääkeryhmään.

Tarkastelun perusteella toimeentulotuen maksusitoumuksella lääkettä ostaneiden osuus oli suurin tiatsolidiinidionia, GLP-1-analogia tai SGLT2-estäjää ostaneilla. GLP-1-analogit ja SGLT2-estäjät ovat suhteellisen kalliita, mikä voi lisätä toimeentulotuen tarvetta. Toisaalta eri ikäryhmissä käytetään erilaisia lääkehoitoja, millä voi myös olla vaikutusta toimeentulotuen käyttöön. Toimeentulotuen saajat painottuvat nuorempiin ikäryhmiin.

Graafi: toimeentulotuen maksusitoumuksella lääkettä ostaneiden henkilöiden osuus kaikista lääkeryhmän lääkettä ostaneista. Kuvasta näkee, että maksusitoumuksen käyttö vaihtelee eri diabeteslääkeryhmissä.
 

Kuvio 4.

Korvausmuutoksen vaikutusten arviointi edellyttää tilastotietojen lisäksi yksilötason tutkimusta

Korvausmuutoksen jälkeen potilaiden maksama osuus diabeteslääkkeiden kustannuksista kasvoi merkittävästi. Etukäteen arvioitiin, että omavastuun nousu voi heikentää osalla potilaista heidän mahdollisuuksiaan hankkia lääkkeensä ja lisätä toimeentulotuen tarvetta.

Tilastotietojen perusteella diabeteslääkkeiden kulutus kuitenkin väheni vain vähän. Toimeentulotuen käyttö diabeteslääkeostoihin ei eronnut merkittävästi sen käytöstä muiden pitkäaikaissairauksien lääkkeiden ostoihin.

Tilastotietojen lisäksi vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin vielä yksilötason tarkastelua.

Terhi Kurko
erikoistutkija, Kela

Jaana Martikainen
tutkimuspäällikkö, Kela

Hanna Rättö
tutkija, Kela

Katri Aaltonen
erikoistutkija, Kela

etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää:

Kurko T, Martikainen J, Rättö H, Aaltonen K. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin – mitä tiedetään vaikutuksista? Kelan Tutkimusblogi.

Kurko T, Aaltonen K, Rättö H, Martikainen J. Tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus lähes ennallaan. Kelan Tutkimusblogi.

Jaa tämä artikkeli

Jaa sivu Twitteriin Jaa sivu Facebookiin Jaa sivu LinkedIniin