Sosiaaliturvan uudistamisen vaihtoehtoja – arvio OECD:n ehdotuksista

Created with Sketch. 28.2.2018
Created with Sketch.
Jauhiainen Signe

Jaa

OECD:n arvion mukaan sosiaaliturvaetuuksien ja verotuksen muodostama monimutkainen kokonaisuus heikentää työnteon kannustavuutta Suomessa. Uunituore maaraportti esittelee kaksi vaihtoehtoa sosiaaliturvan uudistamiseksi.

 

OECD:n uunituore maaraportti noteeraa Suomen talouden hyvän kasvuvauhdin, mutta suosittelee uudistamaan verotusta ja sosiaaliturvaa. Digitalisaatio ja automaatio muuttavat työmarkkinoita, joten myös teknologian muutoksen vuoksi tarvitaan toimia.

Suomen erityisenä haasteena nähdään muita Pohjoismaita heikompi työllisyysaste. Työnteon kannustimien parantamista ehdotetaan keinoksi nostaa työllisyysastetta.

Raportissa OEDC nostaa esille kotimaisesta yhteiskunnallisesti keskustelusta tuttuja teemoja. Sosiaaliturvaetuuksien muodostama monimutkainen kokonaisuus heikentää työnteon kannustimia. Huomio kiinnittyy erityisesti toimeentulotukeen, lasten kotihoidon tukeen, päivähoitomaksuihin ja työttömyysputkeen.

Esille on nostettu myös työttömyysturvan sääntö, jonka mukaan soviteltua työttömyysetuutta saadessa työaika saa olla enintään 80 % alan kokoaikatyön ajasta.

 

Vaihtoehto 1: Perustulo

Raportissa OECD esittää Suomelle kaksi vaihtoehtoista mallia sosiaaliturvan uudistamiseksi.

Ensimmäinen vaihtoehto on toimeentulotuen suuruinen perustulo. Perustulo korvaisi suuren osan muista sosiaaliturvaetuuksista ja olisi vastikkeeton. Perustulon lisäksi maksettaisiin kuitenkin asumistukea.

Perustulo yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa, mutta huono puoli olisi köyhyyden lisääntyminen.  Muutokset verotuksessa johtaisivat nykyistä heikompiin kannustimiin hankkia pieniä työtuloja. Perustulo vaikuttaakin usein hyvältä ratkaisulta teoriassa, mutta laskelmien valossa perustulo ei turvaa riittävää toimeentuloa, tai se tulee hyvin kalliiksi.

 

Vaihtoehto 2: Universal Credit

Toisena vaihtoehtona on Iso-Britannian mallin mukainen Universal Credit -etuus, joka yhdistäisi työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja osan lapsiin liittyvistä tulonsiirroista.

Mallilla pyritään yksinkertaistamaan tulonsiirtoja, parantamaan kannustimia ja yhtenäistämään etuuksien vähenemistä työtulojen kasvaessa.

Universal Credit -vaihtoehto vastaa kohtalaisesti asetettuihin tavoitteisiin ja vaikuttaa perustuloa paremmalta vaihtoehdolta jatkokehittelyyn. Työnteon kannustimet paranevat, köyhyys hieman vähenee ja kustannukset julkiselle taloudelle pysyvät nykytasolla.

Toisaalta mallissa ei ole mukana nykyisenkaltaisia suojaosia, joten kannustimet osa-aikaiseen työntekoon työttömyysturvaa saadessa heikkenevät.

 

Kestävä, kannustava ja oikeudenmukainen?

Sosiaaliturvaa uudistettaessa joudutaan ratkomaan trilemmaa työnteon kannustimien, tulonjaon tasaisuuden ja julkisen talouden kestävyyden välillä.

OECD:n maaraportissa pyritään tasapainoilemaan näiden tavoitteiden välillä. Esitetyissä tulonsiirtomalleissa tavoitellaan nykyistä parempia työnteon kannustimia, mutta samalla riittävää toimeentulon turvaa ja kohtuullisia kustannuksia julkiselle taloudelle.

 

 

 

Raporttia lukiessa jää vaivaamaan kysymys, onnistuuko riittävä ja nykyistä kannustavampi sosiaaliturva kustannusneutraalisti. Yhteiskunnallista keskustelua joudutaan todennäköisesti käymään toisaalta sosiaaliturvan riittävästä tasosta ja toisaalta lisäpanostuksista sosiaaliturvaan.

 

Vaikeita valintoja

Vaihtoehdot ovat hyviä avauksia keskustelussa sosiaaliturvan uudistamisesta. Ne tuovat näkyville, minkälaisia valintoja on tehtävä järjestelmää uudistettaessa. Raportti ei anna valmiita vastauksia erilaisiin valintoihin.

Keskeinen valinta on, kenelle etuutta maksetaan. Perustuloa maksetaan kaikille, mutta mistä syystä Universal Credit -etuutta maksettaisiin? Nykyisin esimerkiksi nuorilla on erityisiä ehtoja työttömyysturvan saamiselle. Myös kysymys etuuden kestosta kietoutuu samaan ongelmaan: esimerkiksi lasten hoitamista kotona tuetaan nykyisin vain rajatun ajan.

Toinen valinta on etuuden vastikkeellisuus. Onko etuuden saajien osallistuttava aktiivitoimenpiteisiin? Perustulon ideaan kuuluu olennaisena osana vastikkeettomuus, mutta raportin mukaan aktivointi voidaan hyvin yhdistää Universal Credit -malliin.

 

Viimesijaista turvaa tarvitaan

Viimesijaisen turvan tarve on monimutkainen kysymys. Esitetyt vaihtoehdot eivät juuri ota huomioon eroja ihmisten menoissa, vaikka asumisen tuki on mukana pohdinnassa.

Perustulon tai Universal Creditin lisäksi tarvittaisiin todennäköisesti viimesijaista sosiaaliturvaa, joka esimerkiksi turvaisi asumisen ja korvaisi terveydenhoidon menot. Toimeentulotuesta ei päästä eroon, mutta sen uudistaminen voisi olla mahdollista.

Raportissa suositellaan, että sosiaaliturvauudistuksen toteutuksessa hyödynnetään tulevaa tulorekisteriä ja edetään vaiheittain. Vaiheittainen eteneminen ja kokeilut ovat hyviä ohjeita. Maailmankuulu perustulokokeilu on merkittävä askel kokeilujen kautta uudistukseen kulkevalla polulla.

 

 

Signe Jauhiainen
johtava taloustutkija, Kela
etunimi.sukunimi@kela.fi
@SigneJauhiainen

 

Lue lisää:

OECD Economic Surveys: Finland

Valtiovarainministeriön kannustinloukkutyöryhmän raportti

 

Kirjoitus perustuu OECD:n maaraportin julkistustilaisuudessa 28.2.2018 pidettyyn kommenttipuheenvuoroon.